Alkoholistin elämää
Autuaat tietämättömyyden hetket. Olen jossain alkukodissa turvassa, en tunne mitään muuta kuin lämmintä turvallisuutta. Herään. Tässä vaiheessa on erikoinen muutaman sekunnin aika ennen kuin vieroitusoireet iskevät tajuntaan. Alan ymmärtää missä ja kuka olen. Sammumisen pituudesta riippuu kuinka pahat vieroitusoireet ovat. Nyt olenkin ollut pitkään tajuttomana ja pahoinvointi kutittaa tympeästi kurkkua. Sängystä nouseminen vaatii uskomattoman ponnistuksen, mutta motivaatio on kohdillaan. Vieroitusoireet. Irvistellen sykkyrässä katkotkävelen jääkaapille. Helpotus vähentää hieman pahoinvoitia. Jääkaapissa on kahdeksan tölkkiä koffia. Käsiä nipistelee ja ne tärisevät hikisinä kun otan kolme tölkkiä syliin ja kipaisen sängylle intiaani-istuntaan.
Alkaa tarkanpelin ajat. Tölkki auki ja niin pitkä huikka kuin oksentamatta voi ja alkaa taistelu. Vatsa reagoi kylmään olueen raivoisasti ja oksennus tuntuu vääjäämättömältä. pahoinvointiin tulee hetken paussi ja kumoa tölkin tyhjäksi. Alan laskea. Olen lukenut, että alkoholi saavuttaa verenkierron 90:nessä sekunnissa. Vatsa hyväksyy oluen, vatsanportti päästää eliksiirin ohutsuoleen ja pam! Alkoholia on veressä. Ehkä tämä tästä. Pieni torjuntavoitto rohkaisee minua avaamaan toisen tölkin ja sen saan hörpittyä kahdella huikalla sen tyhjäksi. Vatsa ei tee elettäkään torjuakseen sitä. Heh heh ei minua niin vaan huijata ajattelen ja ajattelen sitten, että kuka muka tässä yrittää huijata. Kolmas olut sihahtaa auki ja jo aika itsevarmasti holotan sen kitusiin. Kädet ovat lakanneet tärisemästä, sydän ei enää teutaroi rinnassa ja pahoinvointi on hävinnyt.
Hiippailen takasin jääkaapille otan neljännen oluen ja sitä juoden teen uusintainvertaation. Neljä jäljellä ja kello on jo yhdeksän. Prkle kaikki menee kuin tanssi. Juon oluen loppuun ja puen päälle ja lähden kauppaan. Kauppaan on vain 500metriä, joten rattijuoppouden vaaraa ei ole. Tämän jaksan kävellä hyvin. Joskus sammumisen jäljiltä jääkaappissa ei ollut juotavaa ja olen oksennellut tämän 500 metrin varrella monta kertaa. Nyt kaikki on kuitenkin reilassa. Mietin tätä asiaa ja ajattelen kauhulla jos joskus heräisin keskellä yötä eikä alkoholia olisi yhtään. Ajatus on sietämätön ja kaiotan sen mielestäni..Ei vttu en selviäisi siitä , ajatus kuitenkin jatkaa mielessä itsepintaisesti. Kaupasta ostan lavan Koffia ja kaksi isoa pint-kokoista Karhua. Maltan olla avaamatta Karhua ennen kuin pääsen kotiin.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Hyi!
Ei se mitään juhlaa ole..:/
Miksi lotraat kaljaa? Kauhee raahaaminen. Osta viinaa niin pääset nopeammin hautaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lotraat kaljaa? Kauhee raahaaminen. Osta viinaa niin pääset nopeammin hautaan.
Saatavuuden vuoksi. Oli kauppa lähellä ja tykkäsin juoda olutta. Nyt olen ollut pari vuotta raittiina.
Ihan hölmöä juoda tolleen, eihän tosta saa enää edes mitään nautintoa. Ei ole mitään hienoa tai taiteellista tollasessa. Katkolle.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hölmöä juoda tolleen, eihän tosta saa enää edes mitään nautintoa. Ei ole mitään hienoa tai taiteellista tollasessa. Katkolle.
Ei saanut ei. Se lyhyt hetki kun vieroitusoireet väistyvät oli enää hienoa. Katkolle viimeisin kaksi vuotta sitten tapahtunut ryyppyputki veikin ja sittemmin raittiina.
Pointti onkin, että se alkoholismi ei ole mitään juhlaa, hienoa tai taiteellista. Epätoivoista selvitymiskamppailua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Joka aamu sama juttu?
Kyllä ryyppyputken aikana.
Ap
Kysyin joskus eräältä alkoholistilta, miten hänen päivänsä menee. Oli keski-ikäinen nainen. Kertoi keittävänsä aamulla pannullisen kahvia, juovansa sen ja alkavansa sitten juoda olutta ja juo sitä nukkumaanmenoon asti.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hölmöä juoda tolleen, eihän tosta saa enää edes mitään nautintoa. Ei ole mitään hienoa tai taiteellista tollasessa. Katkolle.
Ihan hölmöä se onkin ja se ahdistaa ja v. ituttaa, mutta sellaista se riippuvuus on
Kysyin joskus eräältä alkoholistilta, miten hänen päivänsä menee. Oli keski-ikäinen nainen. Kertoi keittävänsä aamulla pannullisen kahvia, juovansa sen ja alkavansa sitten juoda olutta ja juo sitä nukkumaanmenoon asti.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs sitten tapahtuu?
Muakin kiinnostaa, tää oli kuin joku jatkosarja. Vaadin lisää!!!
Juuri tuollaiselta juopon isäni elämä näytti sivusta katsottuna. Jestas niitä krapuloita ja mahavaivoja! Ukko ei päässyt kauppaan hakemaan loiventavia kun sinne oli matkaa. Ja kaiken se tollo oli ahneuksissaan juonut jo edellisenä iltana. Sitten iltapäivällä kauppaan muka ruokaostoksille vaikka oikeasti kaljan hakuun. Ja tätä päivästä toiseen vuosien ajan. Lopulta kun alkoholiveroa laskettiin ukko siirtyi Alkosta saataviin ja siitä ei sitten pitkään mennytkään kun jo järjestettiin hautajaisia.
Ammatikseen juominen ei ole kaikkia varten. Opettelin sitä itsekin muutaman vuosikymmenen. En oppinut, oli pakko laittaa korkki kiinni. Helpotti kummasti elämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hölmöä juoda tolleen, eihän tosta saa enää edes mitään nautintoa. Ei ole mitään hienoa tai taiteellista tollasessa. Katkolle.
Ihan hölmöä se onkin ja se ahdistaa ja v. ituttaa, mutta sellaista se riippuvuus on
Juuri näin. Ei tuo mikään lapsuuden unelma ja tavoite ollut.
Ap
Ja minä luulin olevani alkoholisti kun nautiskellen juon sikspäkin kaljaa perjantaisin ja lauantaisin
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuollaiselta juopon isäni elämä näytti sivusta katsottuna. Jestas niitä krapuloita ja mahavaivoja! Ukko ei päässyt kauppaan hakemaan loiventavia kun sinne oli matkaa. Ja kaiken se tollo oli ahneuksissaan juonut jo edellisenä iltana. Sitten iltapäivällä kauppaan muka ruokaostoksille vaikka oikeasti kaljan hakuun. Ja tätä päivästä toiseen vuosien ajan. Lopulta kun alkoholiveroa laskettiin ukko siirtyi Alkosta saataviin ja siitä ei sitten pitkään mennytkään kun jo järjestettiin hautajaisia.
Ikävä kuulla . Ennenaikainen hautaan se alkoholistia odottaa.
Ap
Parasta😍