Sairaalloisen ylipainoinen kertoo elämästään rehellisesti

Jos alkaisit syödä niitä kasviksia ? Tuolla ruokavaliolla ja liikumattomuudella olet varmaan aina väsynyt. Elämäänsä voi kyllä muuttaa.

Kiva että kerrot. :-) Saako myös kysyä? Oletko miettinyt, miksi syöt niikuin syöt (ainakin paljon makeaa kertomasi perusteella) ja mikset halua liikkua? Eikö sinulla ole jatkuvasti huono olo kun syöt noin etkä liiku? Onko kyseessä esim. masennus? Kysyn ihan ilman vinoilua, haluan ymmärtää.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:29"]

Kiva että kerrot. :-) Saako myös kysyä? Oletko miettinyt, miksi syöt niikuin syöt (ainakin paljon makeaa kertomasi perusteella) ja mikset halua liikkua? Eikö sinulla ole jatkuvasti huono olo kun syöt noin etkä liiku? Onko kyseessä esim. masennus? Kysyn ihan ilman vinoilua, haluan ymmärtää.

[/quote]

Saa :) Olen syönyt aina paljon makeaa, mutta myös teininä liikkunut tosi paljon. Sitten liikunta jäi vähemmälle ja vähemmälle...paino oli kauan 78 kilossa (nyt 98) mutta raskauden jälkeen masennuin ja aloin liikkumaan vähemmän. Diabetes ja lääkkeet ei ole ainakaan helpottaneet painonhallintaa, väitän kyllä tosissani näin. En ole enää masentunut mutta on kyllä muita ongelmia, mm. uupumusta jonka takia työputkien jälkeen olen niin väsy, että huh huh. Ja sitten kun kunto on _todella_ huono niin se ei ollenkaan edistä tätä. Ennen uin viikottain, mutta nyt halli niin kaukana ettei tule sitäkään tehtyä. Tällainen oravanpyörähän tämä tavallaan on. Ja kun lapset ovat jo isompia niin liikkuvat itsekseen niin ei tule sitäkään kautta "pakkoliikuntaa"

Oletko koskaan ajatellut laihduttavasi, tai oletko koskaa laihduttanut? Oletko ollut jo lapsena ylipainoinen, miten olet tähän tilanteeseen päätynyt?

Syöt aivan liian vähän ruokaa, OIKEAA ruokaa (= rasva-ja proteiinipitoisia aterioita mahdollisimman luonnollisista raaka-aineista valmistettuna).

Aineenvaihduntasi saattaa olla hidas juuri yllämainitun takia.

No kiva että joku tunnustaa :)

Mut mä toivon, että saisit jostain vähän voimaa muuttaa tuota kierrettäsi. Jää lyhytikäiseksi ja elät lattean, fyysisesti sairaan elämän tuon syöpöttelyn ja liikkumattomuuden seurauksena.

Olet työputkien jälkeen varmasti niin väsynyt, koska kuntosi on niin huono. Minullakin oli ennen noin, töitten jälkeen jaksoin vaan maata sohvalla. Kun sain apua liikkumiseen( työpaikan kuntoremontti) olin ensin vielä väsyneempi mutta sitten noin 3kk päästä alkoi helpottaa . kun olo alkoi virkistyä, jaksoin kiloklubin avulla tehdä ruokaremonttia ja laihduin 30kr. Tähän koko prosessiin meni aikaa 4 vuotta. nykyään jaksan töiden jälkeen vaikka mitä. Ja työ on pysynyt samana, kolmivuorotyötä päivystysosastolla. Koita saada jostain apua.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:35"]

Oletko koskaan ajatellut laihduttavasi, tai oletko koskaa laihduttanut? Oletko ollut jo lapsena ylipainoinen, miten olet tähän tilanteeseen päätynyt?

[/quote]

Heh. Miljoonia kertoja ja kaikin mahdollisin tavoin. Kerroinkin tuossa jo. Jo lapsena meille annettiin paljon makeaa ja olin silloin ylipainoinen. Sitten kasvuvaiheessa ja teininä olin normaalipainoinen, mutta liikuinkin tosi paljon. Tilannetta ei helpota se, että kyllä mulla on jonkin sortin syömishäiriö (ahdistuksen lisäksi, johon käyn terapiassa) Jos alan laihduttamaan, koen niin valtavaa ahdistusta että oksentelen jne. Siksi olen lopettanut laihdutusyritykset kokonaan. Tiedän, elämäntapamuutos...

Ja olen kyllä väsynyt, mutta olen ollut sitä aina, joten en osaa oikein ajatellakaan muuta oloa. 

Haluatko antaa lapsillesi tuollaisen mallin ? Syövätkö he yhtä epäterveellisesti ?

Sun ruokavalio on täynnä hiilihydraatteja, ei ihme jos olo on tuollainen ja paino pysyy ylhäällä.

Oon ollut samanlaisessa tilanteessa ja tiedän että on vaikea alkaa muuttamaan ruokavaliota, mutta mun elämänlaatu ja terveys koheni ihan älyttömästi kun vähensin hiilihydraatteja ja aloin syödä kunnolla: lohta, kanaa, kananmunia, pähkinöitä ja siemeniä, täysrasvaista kreikkalaista jogurttia, kotimaisia marjoja ja kasviksia. 

Tsemppiä!

Kiitos vastauksesta, ymmärrän paremmin. Se, että sulla on kuitenkin tuo liikuntatausta nuoruudesta voisi olla sun pelastus - on nimittäin paljon "helpompaa" aloittaa uudestaan liikkuminen kun on edes joskus elämässään sitä tehnyt, kuin jos ei koskaan. Kynnys muuttaa asioita on varmasti korkea, eikä omanarvontuntosikaan taida olla ihan huipussaan? Mutta ajattele, mikä mieletön onnistumisen tunne sinulle tulisi siitä, jos saisit muutettua elämäntapojasi pikkuhiljaa terveellisemmiksi... Kaikkea hyvää ap!

Ap:n kirjoitus vastaa omaa elämääni. BMI täysin sama ja ruokavalio myös. Tai oli - nyt olen lisännyt ruokavalioon pirtelöt ja sitä kautta vihreää ja marjoja/hedelmiä. Paino ei ole vielä tippunut, mutta ryhti on suoristunut ja olo kohentunut - pidän itsestäni enemmän virkeämpänä. Olen myös pohtinut omaa syömistäni ja sudenkuoppani on tuo väsymys. Silloin iskee hiilareiden himo. Mutta nyt tunnistan sen ja välillä tietoisesti annan himolle periksi. Välillä en (silloin syön juurikin oikeaa ruokaa tilalle).

Vaikuttaa siltä, että et ole tyytyväinen oloosi. Jaksamisen mukaan ota pieniä askelia (itseäni pysähdytti tekstissäsi mainitsemasi lääkkeet ja diabetes. Olen nimittäin selvinnyt toistaiseksi ilman niitä.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:41"]

Hah, kyllä todellakin. Tämä viestisi kertoo kaiken teidän läskien elämästä.

Joltain muulta voisi odottaa ties mitä kuvauksia harrastuksista, ihmissuhteista ja eälämästä, jos se aloittaa ketjun otsikolla "kerron rehellisesti elämästäni".

Mutta mitä kirjoittaa läski? No tietenkin päivän ruokalistansa. Syöminen kun on läskien elämän sisältö.

[/quote]

Ei nyt koko sisältö, mutta kun ei ole kerrottavaa esim. liikkumisesta. Mitä haluat tietää?

En haluaisi antaa lapsille tällaista kuvaa ja niin kuin kerroinkin niin uupumus ja ahdistushäiriö ei tilannetta helpota. Koitan saada ne ensin kuntoon, mutta tiedostan kyllä että en tule kovin kauaa elämää ja terveys ja olo on jo nyt huonoja. Olen kyllä hakenut apua mm. diabeteshoitajalta, mutta olen tavallaan umpikujassa. 

Lapset syö onneksi suht normaalisti. Kasviksia ja hedelmiä mutta enemmänkin pitäisi syödä. Liikkuvat, ovat normaalipainoisia ja heillä on karkkipäivät, mutta tiedostan antavani huonon esimerkin. 

Mitä kaikkia laihdutustapoja olet kokeillut? Itse laihdutan juuri 20kg ylipainoa vähäenergeettisellä dieetillä ja olen pirteämpi kuin koskaan ennen. Energisyys tuli n 8pv aloittamisen jälkeen. Tässä blogini jos kiinnostaa millaista ene-dieetillä eläminen on: http://projektis.wordpress.com/

Ehkä tällainen voisi innostaa sinuakin? :)

Mitä jos alkaisit arvostaa ja rakastaa itseäsi. Silloin et antaisi itsesi syödä moista roskaa. Älä osta kotiin tuollaista ruokaa.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:41"]

Hah, kyllä todellakin. Tämä viestisi kertoo kaiken teidän läskien elämästä.

Joltain muulta voisi odottaa ties mitä kuvauksia harrastuksista, ihmissuhteista ja eälämästä, jos se aloittaa ketjun otsikolla "kerron rehellisesti elämästäni".

Mutta mitä kirjoittaa läski? No tietenkin päivän ruokalistansa. Syöminen kun on läskien elämän sisältö.

[/quote]

Syöminen ei tosiaankaan ole "läskien" elämänsisältö. Ylipaino kylläkin voi olla elämänsisältö, eikä oloa helpota tuollaisten idioottien kommentointi.

Muuten pakko sanoa, jes, tässä ketjussa on tosi asiallisia vastauksia!!

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:44"]

Kiitos vastauksesta, ymmärrän paremmin. Se, että sulla on kuitenkin tuo liikuntatausta nuoruudesta voisi olla sun pelastus - on nimittäin paljon "helpompaa" aloittaa uudestaan liikkuminen kun on edes joskus elämässään sitä tehnyt, kuin jos ei koskaan. Kynnys muuttaa asioita on varmasti korkea, eikä omanarvontuntosikaan taida olla ihan huipussaan? Mutta ajattele, mikä mieletön onnistumisen tunne sinulle tulisi siitä, jos saisit muutettua elämäntapojasi pikkuhiljaa terveellisemmiksi... Kaikkea hyvää ap!

[/quote]

Kiitos :) Olet oikeassa. Olen miettinyt näitä juttuja ja sitä, että miksi mä en saa tehtyä mitään, vaikka olen nuori ja mulla on terveys oikeasti ihan paskana jo nyt. Totuus taitaa olla, se jossain tuolla mielen sopukoissa on kuitenkin se, etten arvosta tarpeeksi itseäni ja koen tiedostamattani etten ansaitse parempaa. Jostain syystä...en halua todellakaan selitellä mutta uskon, että aika monesti näin lihavilla ne asiat ei ole ihan niin yksinkertaisia, vaan taustalla voi olla syömishäiriötä tms. jotka pitäisi hoitaa pois. Ja on minulla kausia kun syön hyvin, liikun jne. Sitten tapahtuu joku alamäki, josta pitäisi jatkaa normaalisti, mutta minulla alkaa alamäki ja taas mennään entisiin elämäntapoihin. Jollain tavalla olen jo varmaan luovuttanut, joka on surullista. 

Älä vaan ala laihduttaa enää koskaan millään tavalla. Ala vaan lisätä kasviksia ja hedelmiä ja ostaa kotiin vähemmän noita juustoja, vaaleaa leipää ja herkkuja. Ja koita jaksaa vaikka 15 min kävelylenkki päivittäi. Pienin muutoksin pääset pysyvään tulokseen.

Ja olen samaa mieltä kuin joku tuossa aikaisemmin, kaikki alkaa siitä , että alat arvostaa itseäsi . Silloin pikkuhiljaa tulee tunne, että itseään ei voi kohdella huonosti. 

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:47"]

Mitä kaikkia laihdutustapoja olet kokeillut? Itse laihdutan juuri 20kg ylipainoa vähäenergeettisellä dieetillä ja olen pirteämpi kuin koskaan ennen. Energisyys tuli n 8pv aloittamisen jälkeen. Tässä blogini jos kiinnostaa millaista ene-dieetillä eläminen on: http://projektis.wordpress.com/

Ehkä tällainen voisi innostaa sinuakin? :)

[/quote]

Käyn lukemassa :) No siis ihan kaikkea ostosteeveen abtronicista cambridgeen. Painonvartijoiden avulla olen laihduttanut aikanaan useammankin kerran. Se on sopinut parhaiten, koska ei varsinaisesti kiellä mitään. On tosiaan pussikeitot, apteekin lääkkeet, säännölliset käynnit diabeteshoitajalla laihdutuksen takia, vhh, elämäntapamuutokset, kiinalaiset pussiteet (:D) Ihan kaikkea ja jossain vaiheessa jojoilin ihan koko ajan. Kun aineenvaihdunta on jo tarpeeksi sekaisin niin painokaan ei enää tipu niin kuin aiemmin, joka ei taas aluksi kannusta. 

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:52"]

Älä vaan ala laihduttaa enää koskaan millään tavalla. Ala vaan lisätä kasviksia ja hedelmiä ja ostaa kotiin vähemmän noita juustoja, vaaleaa leipää ja herkkuja. Ja koita jaksaa vaikka 15 min kävelylenkki päivittäi. Pienin muutoksin pääset pysyvään tulokseen.

Ja olen samaa mieltä kuin joku tuossa aikaisemmin, kaikki alkaa siitä , että alat arvostaa itseäsi . Silloin pikkuhiljaa tulee tunne, että itseään ei voi kohdella huonosti. 

[/quote]

Olet ihan oikeassa :) Eilen pakotin itseni pihalle, ajattelin että kävely on tylsää mutta kun kävelen 10 minuuttia niin sitten voin jo kääntyä takaisin. On monia lajeja, joita haluaisin harrastaa, mutta huono kunto estää edes kokeilun :/