Lue keskustelun säännöt.
Väsynyt 1-vuotiaan nukutustaisteluun
22.10.2020 |
Reilu 1-vuotias lapsemme vastustelee unia, erityisesti päiväunia. Olen ihan loppu nukutustaisteluun, haluaisin edes pienen rauhallisen hetken ilman lapsia. Istun jokaisen päiväuniajan uninen lapsi sylissä joko yrittäen saada lasta nukahtamaan tai pysymään unessa. Tietenkään tämä ei onnistu missään sellaisessa asennossa, jossa itselläni olisi mukavaa, vain sellaisessa jossa äidin selkä hajoaa. Sänkyyn siirtäminen aiheuttaa raivarin. Jos niitä päiväunia ei ole ollenkaan, koko ilta menee kiukutellessa.
Asiaa mutkistaa se, että lapsia on kaksi, tämä pieni ja 3-vuotias, joka välillä nukkuu päikkärit ja välillä ei. Jos ei nuku, isompi on etätöitä tekevän isänsä työhuoneessa katsomassa muumeja pädiltä. Tämä ei todellakaan ole se, mitä haluan 3-vuotiaan lapseni tekevän, mutta vaihtoehtoja ei nyt oikein ole.
Illalla sama homma, mutta lapsi nukahtaa loppujen lopuksi. Nukahtaa ainostaan rinnalle. Unikoulua on kokeiltu kaksi kertaa ja molemmat kerrat päättyivät siihen, että lapsi itki niin raivon vallassa, että oksensi ja jouduimme pesemään lapsen, sängyn ja seinän. Yöherätyksiä on 4-10. Tutti ei kelpaa ja ulkona ei suostu nukahtamaan. Uniaikaan vain äiti kelpaa.
Mitä tälle voi tehdä? Mikään määrä ulkoilua ei auta. Mikään avoin kerho tms ei nyt ole auki koronan takia ja aktiviteetit ovat vähissä. Haluaisin myös lopettaa imetyksen, mutta se tuntuu ihan mahdottomalta. Isovanhemmat käyvät joskus meillä kylässä, mutta eivät halua hoitaa lapsia. Olen todella väsynyt, hetkeäkään ei ole hiljaista. Isomman kanssa ei koskaan ollut tällaisia ongelmia. Neuvolasta sain vain unikouluohjeet.
Kommentit (54)
Syliin ei ainakaan kannata opettaa nukahtamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi, muistui oman lapsen vauva-aika mieleen. se oli raskasta. Toinen lapsi nukkui ihan eri tavalla kuin toinen.
Näin jälkikäteen sanoisin että jättäisin yrittämättä nukuttamista. Antaisin leikkiä lattialla pallojen ja lelujen kanssa ja antaisin nukahtaa matolle, heittäisin peiton päälle.
Koska toi vaihe uuvuttaa ja siinä tulee ikäviä ajatuksia lapsesta, ei osaa olla vauvasta iloinen.
Toinen juttu, jätä joka päivä molemmat lapset isän kanssa tunniksi ja mene yksin lenkille jotta saat hetken olla omien ajatustesi kanssa. Ja jotta lapset tottuvat isään.
voimia!
Meillä oli aivan samanlaista. En osaa sanoa mikä auttaisi paitsi aika, sillä itse tein kaiken minkä keksin, suunnilleen seisoin päälläni saadakseni lapsen nukkumaan ja pysymään unessa, mutta ei. Kun täytti kaksi niin alkoi nukkumaan ihan ok. Näin jälkikäteen ajattelen, että lapsi vain oli sellainen vaikka olisin tehnyt mitä. Paljon tsemppiä!
Kyllä se lapsi lopulta nukahtaa sinne sänkyynsä. Jos huutaa niin että oksentaa, niin vaihda kuivat vaatteet ja petivaatteet ja laita lapsi takaisin sänkyyn. Kuulostaa ehkä julmalta, mutta näin se homma hoituu. Toinen vaihtoehto on pitää lasta koko ajan sylissä ja sitä ei äiti loputtomiin jaksa.
Pistä kumilakanat sänkyyn niin ei oksut haittaa.
Ja syliin tai tissille nukuttaminen on suunnilleen typerintä mitä voit tehdä. Kakara sänkyyn, hiljaisuus ja ovi kiinni. Jos ei pysy huoneessaan niin viet takas vaikka sitten sata kertaa. Kyllä se lopulta sinne jää. Jatkat niin kauan että alkaa sujua. Olet aivan satavarmasti itse mokannut unikoulut yms. sortumalla paapomiseen ja lässyttämiseen sekä tietenkin, luovuttamalla jo alkumetreillä. Lapsella ei ole ees uhmaikää vielä ja oelt jo antanut päätäntävallan hirviölle.
Eri lukunsa on lapset, jotka ei nuku päiväunia. Sellaisenkin lapsen voi laittaa omaan sänkyynsä rauhoittumaan päikkäreitten ajaksi. Selaa sitten kirjaa tai rallattelee itsekseen, mutta sängystä ei nousta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei! Imetyksen lopettaminen voi olla yksi avain asiaan. (Kerroit että se tuntuu vähän mahdottomalta, mutta jos pullo maistuu niin siirtykää siihen jotta lapsi ei olisi niin kiinni sinussa...). Meillä auttoi yönukkumiseen, kun laitoimme päivän ruokarytmit kuntoon ja iltamaito annettiin pullosta ns. läheisyyttä tankaten. Niin ja hyrisevä pehmounilelu, jolla saa leikkiä sängyssä unta odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Pistä kumilakanat sänkyyn niin ei oksut haittaa.
Ja syliin tai tissille nukuttaminen on suunnilleen typerintä mitä voit tehdä. Kakara sänkyyn, hiljaisuus ja ovi kiinni. Jos ei pysy huoneessaan niin viet takas vaikka sitten sata kertaa. Kyllä se lopulta sinne jää. Jatkat niin kauan että alkaa sujua. Olet aivan satavarmasti itse mokannut unikoulut yms. sortumalla paapomiseen ja lässyttämiseen sekä tietenkin, luovuttamalla jo alkumetreillä. Lapsella ei ole ees uhmaikää vielä ja oelt jo antanut päätäntävallan hirviölle.
Eri lukunsa on lapset, jotka ei nuku päiväunia. Sellaisenkin lapsen voi laittaa omaan sänkyynsä rauhoittumaan päikkäreitten ajaksi. Selaa sitten kirjaa tai rallattelee itsekseen, mutta sängystä ei nousta.
Minulla oli samantyyppinen huonouninen vauva kuin ap:llä. En ”antanut päätäntävaltaa hirviölle”, vaan parhaani mukaan yritin auttaa omaa rakasta lastani oppimaan rauhoittamaan itsensä. Jos olisin kuunnellut jonkun sinun kaltaisesi ohjeita, olisin silloin ”antanut päätäntävallan hirviölle”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen kanssa sitä mieltä, että se lapsi laitetaan sinne sänkyyn vaikka sata kertaa, siinähän huutaa tai oksentaa (sitten siivotaan).
Jossain vaiheessa se sata on enää 50 kunnes ei enää ollenkaan. Illalla lapsi sänkyyn, hyvää yötä ja piste. Ei palveluja, ei tissiä, ei syliin nostamisia. Vaan se lapsi vaakatasoon ja ilmoitus: nyt on yö, nyt nukutaan. Ja ihan sama vaikka toistelet tätä päiväuni aikaan. Tätä toistetaan niin kauan kuin on tarvis. Kun on mennyt päiväunilla se 1-2h (siis kauanko nukkuisi), otetaan se lapsi ylös ja jatketaan päivän normihommia. Tässä tarkoitan siis sitä, että pidetään se arkirytmi samanlaisena.
Lounaan jälkeen on aina satu ja potalla käynti ja sitten sänkyyn. Joka päivä sama rytmi. Samat tavat. Samat ajat. Niitä päikkäreitä ei enää nukuta illalla klo 18.
Mammutin kirjoitti:
Hei! Imetyksen lopettaminen voi olla yksi avain asiaan. (Kerroit että se tuntuu vähän mahdottomalta, mutta jos pullo maistuu niin siirtykää siihen jotta lapsi ei olisi niin kiinni sinussa...). Meillä auttoi yönukkumiseen, kun laitoimme päivän ruokarytmit kuntoon ja iltamaito annettiin pullosta ns. läheisyyttä tankaten. Niin ja hyrisevä pehmounilelu, jolla saa leikkiä sängyssä unta odotellessa.
Minä taas en oikein ymmärrä rinnan korvaamista pullolla. Samanlainen lutkutin, äiti vain pääsee tarvittaessa karkuun.
Mieluummin syliä ja läheisyyttä ja maitoa lasista yksivuotiaalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kanssa sitä mieltä, että se lapsi laitetaan sinne sänkyyn vaikka sata kertaa, siinähän huutaa tai oksentaa (sitten siivotaan).
Jossain vaiheessa se sata on enää 50 kunnes ei enää ollenkaan. Illalla lapsi sänkyyn, hyvää yötä ja piste. Ei palveluja, ei tissiä, ei syliin nostamisia. Vaan se lapsi vaakatasoon ja ilmoitus: nyt on yö, nyt nukutaan. Ja ihan sama vaikka toistelet tätä päiväuni aikaan. Tätä toistetaan niin kauan kuin on tarvis. Kun on mennyt päiväunilla se 1-2h (siis kauanko nukkuisi), otetaan se lapsi ylös ja jatketaan päivän normihommia. Tässä tarkoitan siis sitä, että pidetään se arkirytmi samanlaisena.
Lounaan jälkeen on aina satu ja potalla käynti ja sitten sänkyyn. Joka päivä sama rytmi. Samat tavat. Samat ajat. Niitä päikkäreitä ei enää nukuta illalla klo 18.
Minulla olisi kyllä soinut jokin terveen järjen kello päässä jo paljon ennen kuin lapsi olisi oksentanut sadannen kerran.
Omat lapseni ovat jo isoja, mutta kaikille vauva-aikojen kiukuille ja ahdistuksille on löytynyt järkevä selitys kun lapset ovat kasvaneet kyllin isoiksi selittämään. Sitä iloisempi olen siitä, että edes yritin ymmärtää vauvojani.
Oksentaminen ei ole normaalia. Apean lapsella voi olla refluksitauti. Se selittäisi syliin nukahtamisen koska pää on ylempänä ja hapot eivät nouse kurkkuun.
suosii kiinteitä ruokia mieluummin kuin nesteitä
vaikeammassa refluksissa saattaa reagoida myös stressiin oksentamalla
http://refluksilapset.net/index.php/oireet-vauvalla-ja-taaperolla/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kanssa sitä mieltä, että se lapsi laitetaan sinne sänkyyn vaikka sata kertaa, siinähän huutaa tai oksentaa (sitten siivotaan).
Jossain vaiheessa se sata on enää 50 kunnes ei enää ollenkaan. Illalla lapsi sänkyyn, hyvää yötä ja piste. Ei palveluja, ei tissiä, ei syliin nostamisia. Vaan se lapsi vaakatasoon ja ilmoitus: nyt on yö, nyt nukutaan. Ja ihan sama vaikka toistelet tätä päiväuni aikaan. Tätä toistetaan niin kauan kuin on tarvis. Kun on mennyt päiväunilla se 1-2h (siis kauanko nukkuisi), otetaan se lapsi ylös ja jatketaan päivän normihommia. Tässä tarkoitan siis sitä, että pidetään se arkirytmi samanlaisena.
Lounaan jälkeen on aina satu ja potalla käynti ja sitten sänkyyn. Joka päivä sama rytmi. Samat tavat. Samat ajat. Niitä päikkäreitä ei enää nukuta illalla klo 18.Minulla olisi kyllä soinut jokin terveen järjen kello päässä jo paljon ennen kuin lapsi olisi oksentanut sadannen kerran.
Omat lapseni ovat jo isoja, mutta kaikille vauva-aikojen kiukuille ja ahdistuksille on löytynyt järkevä selitys kun lapset ovat kasvaneet kyllin isoiksi selittämään. Sitä iloisempi olen siitä, että edes yritin ymmärtää vauvojani.
Ei ne sataa kertaa oksenna. Toi tuntuu julmalta, mutta toimii. Ihan itse sitä valitsee miten sen lapsen nukuttaa, mutta kyllä mua säälittää ihmiset kenellä karmiva taistelu nukkumisesta vielä isojen lasten kanssa. Ja jos sen lapsen antaa pyörittää jo 1v niin auta armias kun se on isompi. Oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Oksentaminen ei ole normaalia. Apean lapsella voi olla refluksitauti. Se selittäisi syliin nukahtamisen koska pää on ylempänä ja hapot eivät nouse kurkkuun.
suosii kiinteitä ruokia mieluummin kuin nesteitä
vaikeammassa refluksissa saattaa reagoida myös stressiin oksentamallahttp://refluksilapset.net/index.php/oireet-vauvalla-ja-taaperolla/
Se raivoaa ja oksentaa sen takia. Huutaa niin hulluna. Olen nähnyt isompienkin tekevän tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kanssa sitä mieltä, että se lapsi laitetaan sinne sänkyyn vaikka sata kertaa, siinähän huutaa tai oksentaa (sitten siivotaan).
Jossain vaiheessa se sata on enää 50 kunnes ei enää ollenkaan. Illalla lapsi sänkyyn, hyvää yötä ja piste. Ei palveluja, ei tissiä, ei syliin nostamisia. Vaan se lapsi vaakatasoon ja ilmoitus: nyt on yö, nyt nukutaan. Ja ihan sama vaikka toistelet tätä päiväuni aikaan. Tätä toistetaan niin kauan kuin on tarvis. Kun on mennyt päiväunilla se 1-2h (siis kauanko nukkuisi), otetaan se lapsi ylös ja jatketaan päivän normihommia. Tässä tarkoitan siis sitä, että pidetään se arkirytmi samanlaisena.
Lounaan jälkeen on aina satu ja potalla käynti ja sitten sänkyyn. Joka päivä sama rytmi. Samat tavat. Samat ajat. Niitä päikkäreitä ei enää nukuta illalla klo 18.Minulla olisi kyllä soinut jokin terveen järjen kello päässä jo paljon ennen kuin lapsi olisi oksentanut sadannen kerran.
Omat lapseni ovat jo isoja, mutta kaikille vauva-aikojen kiukuille ja ahdistuksille on löytynyt järkevä selitys kun lapset ovat kasvaneet kyllin isoiksi selittämään. Sitä iloisempi olen siitä, että edes yritin ymmärtää vauvojani.
Ei ne sataa kertaa oksenna. Toi tuntuu julmalta, mutta toimii. Ihan itse sitä valitsee miten sen lapsen nukuttaa, mutta kyllä mua säälittää ihmiset kenellä karmiva taistelu nukkumisesta vielä isojen lasten kanssa. Ja jos sen lapsen antaa pyörittää jo 1v niin auta armias kun se on isompi. Oma valinta.
Minulla ainakin on ihanaa näiden isompien lasteni kanssa, vaikka olen silitellyt heidät uneen vielä kouluiässäkin. Monta hyvää kirjaa ollaan luettu iltaisin yhdessä ja hierottu jännityksiä selästä, elämäni parhaita hetkiä.
Minäkin sinun tapauksessa vain laittaisin sen lapsen päiväuniaikaan sänkyynsä. Varmaan on vielä pinnasänkykin käytössä, niin hyvin siellä pitäisi pysyä. Lakanansuojukset vain käyttöön ja vaihdat tarvittaessa lakanoita. Teette ennen päivä- ja iltauniaikaa samat rutiinit (vaipan vaihto, hampaiden pesu, kirjan luku ja tuutulaulu jne.), jolloin lapsikin ymmärtää uniajan alkavan. Öisinkään ei varmasti kannata nousta joka huutoon, kyllä ne lapset yleensä lopulta rauhoittuvat takaisin nukkumaan. Pari viikkoa varmasti on huutoa, mutta kyllä se siitä ajan kanssa helpottaa.
Monelta teillä muuten heräillään? Millaiset päiväunet nukutaan? Ja monelta käydään yöunille?
Ajattelin ettei lapsi välttämättä suostu juomaan heti lasista/mukista, pullo on siinä
välivaiheena jos lapsi on muuten tottunut vain tissiin. Joillakin lapsilla on myös vaikeuksia rauhoittua syliin ilman tissiä tai sitä maitoa, pullolla sitä etäisyyttä voi ottaa pikku hiljaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kanssa sitä mieltä, että se lapsi laitetaan sinne sänkyyn vaikka sata kertaa, siinähän huutaa tai oksentaa (sitten siivotaan).
Jossain vaiheessa se sata on enää 50 kunnes ei enää ollenkaan. Illalla lapsi sänkyyn, hyvää yötä ja piste. Ei palveluja, ei tissiä, ei syliin nostamisia. Vaan se lapsi vaakatasoon ja ilmoitus: nyt on yö, nyt nukutaan. Ja ihan sama vaikka toistelet tätä päiväuni aikaan. Tätä toistetaan niin kauan kuin on tarvis. Kun on mennyt päiväunilla se 1-2h (siis kauanko nukkuisi), otetaan se lapsi ylös ja jatketaan päivän normihommia. Tässä tarkoitan siis sitä, että pidetään se arkirytmi samanlaisena.
Lounaan jälkeen on aina satu ja potalla käynti ja sitten sänkyyn. Joka päivä sama rytmi. Samat tavat. Samat ajat. Niitä päikkäreitä ei enää nukuta illalla klo 18.Minulla olisi kyllä soinut jokin terveen järjen kello päässä jo paljon ennen kuin lapsi olisi oksentanut sadannen kerran.
Omat lapseni ovat jo isoja, mutta kaikille vauva-aikojen kiukuille ja ahdistuksille on löytynyt järkevä selitys kun lapset ovat kasvaneet kyllin isoiksi selittämään. Sitä iloisempi olen siitä, että edes yritin ymmärtää vauvojani.
Ei ne sataa kertaa oksenna. Toi tuntuu julmalta, mutta toimii. Ihan itse sitä valitsee miten sen lapsen nukuttaa, mutta kyllä mua säälittää ihmiset kenellä karmiva taistelu nukkumisesta vielä isojen lasten kanssa. Ja jos sen lapsen antaa pyörittää jo 1v niin auta armias kun se on isompi. Oma valinta.
Minulla ainakin on ihanaa näiden isompien lasteni kanssa, vaikka olen silitellyt heidät uneen vielä kouluiässäkin. Monta hyvää kirjaa ollaan luettu iltaisin yhdessä ja hierottu jännityksiä selästä, elämäni parhaita hetkiä.
Tarkoitin tapauksia joissa äiti tai isä joutuvat makaamaan/istmaan lastenhuoneen lattialla joka ilta 1-2h, että saa lapset nukkumaan. On varmasti raskasta vanhemmille.
Ap tässä.
Kiitos myötätunnosta. Kuten muutama muukin kirjoittaja, en kyllä pysty jättämään jo oksennuksen takia kurjasti voivaa pikkuista itkemään. Mieluummin sitten vaikka nukutan sitä lasta maailman tappiin saakka.
Ja tuttipulloa en taida myöskään antaa, lapsi osaa syödä ihan itse lusikalla ja juo itse tavallisesta mukista. Ikää siis 1v 3kk. Maitoa menee mukistakin jo yli puoli litraa päivässä eli rinta on ihan ylimääräistä ravitsemuksen kannalta. Pulloa on saanut viimeksi joskus ennen kiinteiden aloittamista. Esikoisen vieroitin aikanaan siten, että oltiin koko ajan menossa, perhekerhoissa, ostoksilla, ravintolassa lounaalla, leikkipuistossa, pihalla tms ja se imetys siinä touhussa unohtui lapselta. Nyt ei juuri minnekään pääse. Ulkonakin lapsi viihtyy huonosti, kun ei osaa kävellä kengillä vielä ja ei oikein saa otetta mistään rukkaset kädessä.
Ei tässä taida auttaa kuin aika. "Kiva" kuulla että muillakin on ollut samoja ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä.
Kiitos myötätunnosta. Kuten muutama muukin kirjoittaja, en kyllä pysty jättämään jo oksennuksen takia kurjasti voivaa pikkuista itkemään. Mieluummin sitten vaikka nukutan sitä lasta maailman tappiin saakka.
Ja tuttipulloa en taida myöskään antaa, lapsi osaa syödä ihan itse lusikalla ja juo itse tavallisesta mukista. Ikää siis 1v 3kk. Maitoa menee mukistakin jo yli puoli litraa päivässä eli rinta on ihan ylimääräistä ravitsemuksen kannalta. Pulloa on saanut viimeksi joskus ennen kiinteiden aloittamista. Esikoisen vieroitin aikanaan siten, että oltiin koko ajan menossa, perhekerhoissa, ostoksilla, ravintolassa lounaalla, leikkipuistossa, pihalla tms ja se imetys siinä touhussa unohtui lapselta. Nyt ei juuri minnekään pääse. Ulkonakin lapsi viihtyy huonosti, kun ei osaa kävellä kengillä vielä ja ei oikein saa otetta mistään rukkaset kädessä.
Ei tässä taida auttaa kuin aika. "Kiva" kuulla että muillakin on ollut samoja ongelmia.
Kun lapsi seuraavan kerran oksentaa. Jos oksennus haisee happamalle niin vatsahapot nousevat kurkkuun. Kokeile nostaa sängyn päätä ylöspäin ja keskustele neuvolassa.
En osaa antaa vinkkejä juuri tämän lapsen kanssa. Kerroin vain, että omani ovat jättäneet päiväunet pois 2-vuotiaana, ja se on helpottanut tilannetta kovasti, myös öiden osalta.
Toiset ihmiset ovat pienestä pitäen vähäunisempia kuin muut, ja he ovat usein myös pikkuisen älykkäämpiä - tutkijat selittävät ilmiötä siten että he ehtivät hankkia enemmän virikkeitä kuin muut lapset. Virikkeitähän nämä tämän tyyppiset lapset osaavat vaatia...
Voimia sinulle ja perheellesi. Pitäkää huolta omasta jaksamisesta ja pyytäkää apua, jos sitä suinkin on saatavilla.