Lue keskustelun säännöt.
Yhden lapsen äidin arvostelu.
27.01.2014 |
Kaikki useamman lapsen äidit tuntuvat arvostelevan tällaista yhden lapsen äitiä ovat päin naamaa arvostelleet että kuinka ei tehdä sisarusta lapselle,kuinka se tulee kärsimään yms mutta jos arvostelee 4-5 lapsen äitiä jostakin niin heti suututaan. Saako yhden lapsen äitiä arvostella kuinka paljon vaan?
Kommentit (24)
Ainoa asia mikä joskus näissä yhden lapsen perheissä vähän ärsyttää on se valitus ku on rankkaa... Voi kuinka helppoa se onkaan!
Yks vaan kiukuttelemassa ja mankumassa, ei tappelua, huutoa ja riitaa. Paljon enemmän mahdollisuuksia lapsen harrastamiselle. Saa jakamattoman huomion vanhemmltaan. Huomaa vaan kun joskus saa olla yhden tenavan kanssa vaan kuinka helppoa se on! Ei haittaa kiukuttelut yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on yksi ystävä, joka on sanonut (ja sanoo joka kerta), että ette voi sitten jättää yhteen lapseen. Että se on NIIN väärin. Ainakin isolla ikäerolla pitää tehdä, mutta maksimissaan kuiten 7 vuoden ikäerolla, ettei tule ainoan lapsen identiteettiä. Ja näin, koska hänellä on kaksi läheistä siskoa (tosin isoilla ikäeroilla, olisiko 7v ja 14v). Itsellään ei vielä lapsia. Myös isäni mies ystävä olettaa, että tässä on joku toinen mukelo kohta aluillaan, kun poikamme on nyt 3v. Puhuu kokoajan siitä, miten voidaan sitten kantaa vaunut tähän meidän kodin eteen rapputasanteelle ja muuta :D En nyt ole vielä jaksanut huomauttaa, että ei tässä nyt toista ole tulossa. Mutta kiva kun muut on siitä niin varmoja! Tällä hetkellä tuntuu, että meidän perhe on koossa näin, mutta mitään en vanno kun "lisääntymisvuosia" on helposti vielä 12. Mutta ei, ei ole tulossa, eikä ajatuksissa. Anoppi taisi pettyä kun kuuli että seuraavaksi menen kouluun ja töihin. En ala raskaaksi.
kyllä se arvostelu koskettaa ihan jokaisia äitejä. Ikinä sitä ei tee mitään oikein. Yleensä mielestäni arvostelijat haluavat vaan pönkittää omaa erinomaisuuttaan ja haluavat omille ratkaisuilleen pönkitystä.
ja allekirjoitan ton aiemmin mainitun kirjoittajan ymmärtäväisen hymyn :) tulee semmoinen lämmin tunne ja muisto siitä ajasta kun esikoinen oli vauva ja miten helppoa se olikaan vaikkei sitä tajunnut kun kaikki oli uutta ja vaikka vauva olikin haastava. Niitä aikoja ei saa ikinä takaisin kun aina on se vanhin lapsi jota on huomioitava.
Meillä on kaksi lasta pienellä ikäerolla ja kyllä sitäkin arvostellaan :) Joidenkin mielestä ei kerkeäisi muka tarpeeksi huomioimaan mutta hyvin tässä on kerennyt,jää vaan kaikki muu oheistoiminta vähille. Se aika mikä meni ennen esikoisen viihdyttämiseen, viihdyttää toiset toisiaan. Pätijöitä on joka joukossa. Yhden lapsen äiti puhuu siitä yhden lapsen kokemuksestaja se on ainoa totuus hänelle, jos ei tiedosta sitä että lapset on erilaisia. Monen lapsen äitikin saattaa sortua siihen jos lapset olleet samankaltaisia. Yleensä vähemmän huutelee ne jotka ovatkin saaneet tempperamentiltaan hyvin erilaisia lapsia, heillä kuitenkin yleensä ne parhaat vinkit (kuten myös yhden haastavan lapsen vanhemmalla voi olla).
Jos itse on tyytyväinen ratkaisuihinsa ja elämäänsä, ei tee mieli arvostella muita, kuten ei myöskään antaa arvostelujen koskettaa.