Miksi niin moni ajattelee että sähköauto ei sovi maaseudulle?

Eikö maalaiset voisi alkaa käyttämään fillareita? Ne ei saastuta eikä tuhoa ilmakehää.

Vierailija kirjoitti:

Mites mökillä, jossa ei ole sähköjä?

Niin tai jos mökki on saaressa. Eihän sinnekään pääse sähköautolla, joten ihan turha kapistus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sähköautolla ajaminen voi olla halvempaa näillä sähkösiirtohinnoilla? Tarkoitan, että jos lataisin sen kotona, kun lähin muu latauspiste on jossain 60 km päässä.

Näillä siirtohinnoilla itse ajelen seuraavin kustannuksin. Pörssisähkösopimus, sähkön keskihinta (yö) luokkaa 3 snt/kWh, siirtohinta (yö) 2,45 snt/kWh, sähkövero 2,8 snt/kWh. Yhteensä siis 8,25 snt/kWh. Auto kuluttaa noin 15 kWh/100 km, joten maksan 100km ajamisen sähköistä n. 1,24€. Eli vähemmän kuin 95E bensan litrahinta. Autoon lataan kotona sähköä vuoden aikana noin 2500-3000 kWh. Katolla olevat aurinkopaneelit tuottaa noin 7000 kWh/vuosi. Paneelituottoa menee autoon jos kotona, muutoin ohjautuu lämminvesivaraajaan ja verkkoon pörssihinnalla. Asun maalla.

Meillä ei auto kotona olisi päiväsaikaan kun aurinko paistaa paneeleihin.

Ei kyllä ollut sellaista autoakaan sähkönä joka olisi vastannut tarpeeseen.

Vierailija kirjoitti:

Sopii. Meillä on juurikin peltoautona vanha sähköauto. Saatiin puoli ilmaiseksi kun akusta on jäljellä enää 20%. Pyyti 3000t mutta möi lopulta 1300. Pojat ajelee pihapiirissä. Tommonen pikkune. En muista edes merkkiä joku city siinä luki muistaakseen. Heleppo latailla mikä pojat ajelee. Ei tarvii pensoja kannella.

Pyyti kolme miljoonaa mutta myi hintaan 1300€. Oot kyllä aikamoinen tinkaaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sähköautolla ajaminen voi olla halvempaa näillä sähkösiirtohinnoilla? Tarkoitan, että jos lataisin sen kotona, kun lähin muu latauspiste on jossain 60 km päässä.

Eikös siirtomaksut ole samat, vaikka energiaa käyttäisi vähän tai paljon? Siis että jos kämpässä nyt kuitenkin on jo sähköliittymä, niin auton lataaminen nostaa vain energiasta maksettua hintaa, ei siirtohintoja.

Ainakin omalla mökillä sähkölasku koostuu lähinnä siirtohinnasta, kun kesäaikaan ei sähköä juuri käytetäkään, mutta lasku on aina sama.

Jos kodin sähköliittymään tarvita sähköauton myötä muutoksia, luulisi asian olevan noin. Jos kodin sähkönkäyttökapasiteetti on niukka, voi kikkailla esim. Keskeyttämällä auton lataamisen saunomisen ajaksi ja sähköjärjestelmään saa kyllä lisälaitteen joka pienentää tarvittaessa auton lataustehoa, jolloin lisäkapasiteettia ei tarvitse ostaa eikä siirtohinta nouse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sähköautolla ajaminen voi olla halvempaa näillä sähkösiirtohinnoilla? Tarkoitan, että jos lataisin sen kotona, kun lähin muu latauspiste on jossain 60 km päässä.

Näillä siirtohinnoilla itse ajelen seuraavin kustannuksin. Pörssisähkösopimus, sähkön keskihinta (yö) luokkaa 3 snt/kWh, siirtohinta (yö) 2,45 snt/kWh, sähkövero 2,8 snt/kWh. Yhteensä siis 8,25 snt/kWh. Auto kuluttaa noin 15 kWh/100 km, joten maksan 100km ajamisen sähköistä n. 1,24€. Eli vähemmän kuin 95E bensan litrahinta. Autoon lataan kotona sähköä vuoden aikana noin 2500-3000 kWh. Katolla olevat aurinkopaneelit tuottaa noin 7000 kWh/vuosi. Paneelituottoa menee autoon jos kotona, muutoin ohjautuu lämminvesivaraajaan ja verkkoon pörssihinnalla. Asun maalla.

Meidän perällä sähkö maksaa kaikkineen halvimmillaan n. 15snt/kWh. Sähköauton hankinta hinta oman hinta- ja kokoluokan autoissa on n. 10 000€ kalliimpi. Sähköllä ajaminen näin ollen tulisi n. 4,5€ halvemmaksi / 100 km. Auton ostohinnan kuolettamiseen pitäisi ajaa n. 200 000 km, jonka ajamiseen itsellä kestäisi noin 10-vuotta. Tässä ei ole vielä laskettu huollon kustannuseroja, jotka bensaautoon pystyn tekemään itse montun päällä. Toki pidän sähköauton hiljaisuudesta, mutta en niin paljon että odottaisin auton vanhenevan 10-vuotta jotta pääsisin ajelemaan halpoja kilometrejä.

Mitenkähän tähän maahan on kyetty rakentamaan 1,6 miljoonaa sähkösaunaa ilman erityistä huolta sähkön riittävyydestä? Normaalikäytössä sähkökiuas kuluttaa arviolta noin 2500kWh vuodessa. Samalla sähkökiukaaseen käytetyllä sähkön määrällä ajelee sähköautolla 15-20000 km vuodessa. Useinhan nämä eivät ole edes samanaikaisia. Ihmiset todennäköisesti saunovat klo 19-21 välillä ja auton lataus tapahtuu kotiolosuhteissa lähinnä öisin. Auton lataushan hyvin tasaa sähkönkuormitusta ja tapahtuu usein sähkönhinnan ollessa kaikkein halvimmillaan.

Kummallista, että ihmiset kokevat sähkön olevan liian kallista ladata autoon, kun nimenomaan autoon lataamisessa sen käyttö on viisi kertaa polttomoottoria halvempaa. Johtuen sähkömoottorin paremmasta hyötysuhteesta. Analogia siis eri kuin sähkölämmitteisessä okt:ssa, koska lämmöntuottaminen pelkällä sähkövastuksella tehotonta ja kallista verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Sähkömoottori taasen kykenee muuttamaan 90% sähköenergiasta auton liike-energiaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ydinvoima se on ympäristöystävällistä, kyllä.

Ympäristöystävällisempää kuin fossiiliset, mutta ikävä kyllä ei ympäristöystävällistä niin kauan kuin rikastettua jätettä ei pystytä hyödyntämään loppuun. Pitäs kehittää fissioreaktioteknologiaa.

Tai sitten kehittää ydinkaukolämpölaitoksia. Niihin kun riittää pienempikin polttoaineteho kun ei tarvitse tehdä kuumaa tulistettua höyryä vaan vain lämmittää vettä.

Ydinkaukolämpölaitoksesta tuli välittömästi mieleen nuhruisissa raksavaatteissa muiden töidensä ohessa pientä ydinvoimalaa hoiteleva talkkari.

Vierailija kirjoitti:

Vasta luin juttua siitä miten kaupunkien kerrostaloissa ei sähköpääkeskukset useinkaan riitä sähköautojen latauspistokkeiden rakentamiseen. Noinkohan riittää omakotitaloissakaan, kun maaseudulla monesti on molemmilla aikuisilla oma auto. Toinen haaste on sähköverkon kestävyys/stabiilisuus, kun yksittäisten linjojen päässä olevissa taloissa tulee isoja ja nopeita kuormanvaihteluita.

Miten nämä talot pärjää sähkökiukaiden kanssa? Kerrostalossa saattaa olla kymmeniä 4,5kW kiukaita, jotka usein laitetaan päälle suhteellisen samaan aikaan illasta.

Siinä maaseutujen sähköautoilussa on kuitenkin se puoli. että kun sähköt menee seudulta myrskyn lumisateen tai ukonilman takia, niin et liiku autolla kotoasi mihinkään.

Saattaa mennä useitakin päiviä, ennekuin linjat saadaan korjailtua. 

Viimeksi tänä syksynä myrskyn aikaan, oli Kainuussa  ja Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa tuhansia ihmisiä vailla sähköä. Eikä saatu korjattua kaikkia yhdessä päivässä.

Kyllä se varmin biili maaseuduilla on edelleen tavallinen biili.

Vierailija kirjoitti:

Siinä maaseutujen sähköautoilussa on kuitenkin se puoli. että kun sähköt menee seudulta myrskyn lumisateen tai ukonilman takia, niin et liiku autolla kotoasi mihinkään.

Saattaa mennä useitakin päiviä, ennekuin linjat saadaan korjailtua. 

Viimeksi tänä syksynä myrskyn aikaan, oli Kainuussa  ja Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa tuhansia ihmisiä vailla sähköä. Eikä saatu korjattua kaikkia yhdessä päivässä.

Kyllä se varmin biili maaseuduilla on edelleen tavallinen biili.

Toimiiko se kylän ainoan huoltoaseman bensapumppu, jos sähköt on poikki? Entä jos tankki sattuu olemaan biilistä silloin tyhjillään?

Tuntuu sähkönhintakeskusteluissa unohtuneen sähköauton hankintahinta ja huoltokulut. En usko että ihmiset itse sähköä väittävät kalliimmaksi kuin bensa, vaan sähköautoa.

Toinen asia mitä moni ei näytä ymmärtävän, on sähköverkon mitoitus. Ongelma ei ole se, että verkkoon ei saa pukattua tatpeeksi tavaraa, vaan se kuinka johdot ja kaapelit on mitoitettu. Esim yksittäinen kerrostalo voi olla mitoitettu sillain että joka asunto kärsii lyödä saunat ja hellat päälle yhtäaikaa, mutta taloon menevien ja talolle tulevien johtojen paksuutta ei välttämättä ole mitoitettu sillain että siihen voi lyödä sähköautot samaan pompsiin. Toki voi olla, että kuormitus ei ylity normaalisti, mutta esim joku juhlapyhä 10-vuoden päästä, jolloin viimenen asukas tulee treeneistä kotiin, laittaa auton lämmitykseen, makkarat uuniin ja menee sitten saunaan, onkin liikaa talolle tulevalle kaapelille ja se sulaa poikki. Vaikka ongelma on teoreettinen, kaapelointi on toteutettava sillain että ongelmaa ei voi syntyä. Samoin voi käydä omakotitalo alueella, ongelma ei välttämättä ole kodin kaapelointi, vaan esim kaapeli joka tuo kaikille kuja asukkaille sähkön tai kaapeli joka tuo koko taajamaan alueelle sähköt.

Ja itse kyllä laitan sähköauton heti kun sen kokonaiskustannukset tulee halvemmaksi kuin bensa auton.

Vierailija kirjoitti:

Siinä maaseutujen sähköautoilussa on kuitenkin se puoli. että kun sähköt menee seudulta myrskyn lumisateen tai ukonilman takia, niin et liiku autolla kotoasi mihinkään.

Saattaa mennä useitakin päiviä, ennekuin linjat saadaan korjailtua. 

Viimeksi tänä syksynä myrskyn aikaan, oli Kainuussa  ja Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa tuhansia ihmisiä vailla sähköä. Eikä saatu korjattua kaikkia yhdessä päivässä.

Kyllä se varmin biili maaseuduilla on edelleen tavallinen biili.

Sähköauto on hyvä, mutta se ei voi olla talouden ainoa auto. Joku nokivasara täytyy olla niitä harvoja, mutta olennaisia tilanteita varten, kun sähköautoa ei voi tai kannata käyttää.

Meille on sähköauto sopinut hyvin, meiltä on tosin vaan 20km palveluihin. Toinen auto on täyssähkö ja toinen lataushybridi. Täyssähköllä tulee ajettua enemmän kun on edullisempaa. Hybridillä ajetaan pidemmät matkat esim. sukulaisvierailut toiselle paikkakunnalle. Töiden takia tarvitaan joka tapauksessa kaksi autoa kun täällä maalla ei julkiset kulje.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä maaseutujen sähköautoilussa on kuitenkin se puoli. että kun sähköt menee seudulta myrskyn lumisateen tai ukonilman takia, niin et liiku autolla kotoasi mihinkään.

Saattaa mennä useitakin päiviä, ennekuin linjat saadaan korjailtua. 

Viimeksi tänä syksynä myrskyn aikaan, oli Kainuussa  ja Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa tuhansia ihmisiä vailla sähköä. Eikä saatu korjattua kaikkia yhdessä päivässä.

Kyllä se varmin biili maaseuduilla on edelleen tavallinen biili.

Toimiiko se kylän ainoan huoltoaseman bensapumppu, jos sähköt on poikki? Entä jos tankki sattuu olemaan biilistä silloin tyhjillään?

Varautuminen! Jos sinä itse asuisit maaseudulla, niin sinullakin olisi ainakin yksi kymmenen litran varakanisteri, todennäköisesti useampia.

Minulla on kaksi varakanisteria. Montako teillä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä maaseutujen sähköautoilussa on kuitenkin se puoli. että kun sähköt menee seudulta myrskyn lumisateen tai ukonilman takia, niin et liiku autolla kotoasi mihinkään.

Saattaa mennä useitakin päiviä, ennekuin linjat saadaan korjailtua. 

Viimeksi tänä syksynä myrskyn aikaan, oli Kainuussa  ja Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa tuhansia ihmisiä vailla sähköä. Eikä saatu korjattua kaikkia yhdessä päivässä.

Kyllä se varmin biili maaseuduilla on edelleen tavallinen biili.

Toimiiko se kylän ainoan huoltoaseman bensapumppu, jos sähköt on poikki? Entä jos tankki sattuu olemaan biilistä silloin tyhjillään?

Jos huoltoasemalla on aggregaatti jota voi käyttää sillä säiliössä olevalla polttoaineella? Lappo ja jerrykannukin toimii. 

Vierailija kirjoitti:

Siinä maaseutujen sähköautoilussa on kuitenkin se puoli. että kun sähköt menee seudulta myrskyn lumisateen tai ukonilman takia, niin et liiku autolla kotoasi mihinkään.

Saattaa mennä useitakin päiviä, ennekuin linjat saadaan korjailtua. 

Viimeksi tänä syksynä myrskyn aikaan, oli Kainuussa  ja Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa tuhansia ihmisiä vailla sähköä. Eikä saatu korjattua kaikkia yhdessä päivässä.

Kyllä se varmin biili maaseuduilla on edelleen tavallinen biili.

Silloin minä olen ainakin kotona pitämässä takkaa lämpimänä eikä ole tarvetta lähteä minnekään. Pakastimeen ja läppäriin saa sähköä agregaatista, ei tarvitse mennä ruokakauppaan ja töitä voi tehdä kotoa käsin.

Vierailija kirjoitti:

Siinä maaseutujen sähköautoilussa on kuitenkin se puoli. että kun sähköt menee seudulta myrskyn lumisateen tai ukonilman takia, niin et liiku autolla kotoasi mihinkään.

Saattaa mennä useitakin päiviä, ennekuin linjat saadaan korjailtua. 

Viimeksi tänä syksynä myrskyn aikaan, oli Kainuussa  ja Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa tuhansia ihmisiä vailla sähköä. Eikä saatu korjattua kaikkia yhdessä päivässä.

Kyllä se varmin biili maaseuduilla on edelleen tavallinen biili.

Mun ajossa yksi akullinen riittää noin viikoksi. Ja osaan varautua lataamalla sen täyteen jos on myrskyä tai tykkylunta tiedossa. Lataan myös kännykän ja powerbankit sekä taskulamput sekä ostan ruokaa varastoon ym. Normaalia varautumista maaseudulla.

Suurella osalla ihmisistä tietämättömyys ja väärät käsitykset ovat suurin este siirtymisessä sähköautoon. Tosiasia on kuitenkin se, että ihminen joka alkaa ajamaan sähköautolla, ei koskaan enää palaa polttomoottoriautoon. Riippumatta asuinpaikasta. Peräkärryjäkin voi nykyään vetää useammallakin sähköautolla.