Lue keskustelun säännöt.
"Lasta ei saa kutittaa". Mitä ihmettä?
25.01.2014 |
Ystäväni mainitsi minulle, ettei lapsia saa kutittaa, sillä se on traumatisoivaa, ahdistavaa ja kauheaa. Lasten kutittaminen ahdistaa lasta ja altistaa häntä traumoille, varsinkaan jos kutittamista ei heti lopeteta.
Hän väitti lukeneensa jostakin tutkimuksen, jonka mukaan kutittelu on vauvoille erityisen haitallista, sillä ei voi tehdä muuta kuin nauraa vain, kun on sellainen pikkuinen nyytti vasta. Mutta todellisuudessa siis se on tutkimusten mukaan äärimmäisen epämukavaa.
Täytyy suoraan sanoa, että epäilen että onko tämä juttu nyt ihan totta. Tai ainakin ihmettelen suuresti. Siis onhan niitä lapsia nyt kutiteltu maailman sivu. Ja en oikein pysty uskomaan, että minun lastani niin hirveästi traumatisoisi se, että hellästi häntä kutittelen.
Tämä maailma on nykyään aika ihmeellinen, kun omaa lastakaan ei saa enää kutittaa (?).
Kommentit (82)
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:43"][quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:41"][quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:38"]Minä olen yksi näistä kutituksesta traumatisoituneista. Edelleen jos joku yrittää kutittaa, reaktioni on väistämättä väkivaltainen.
[/quote]
Et saa reagoida niin. Väkivalta on aina ja kaikissa tilanteissa poikkeuksetta väärin. Suosittelen sinulle pikaista hankkiutumista terapiaan tai vihanhallintakurssille, jotta saat väkivaltaisiin reaktiohin tarvitsemaasi hoitoa.
[/quote]
Huh, nyt meni jollakin herne nenään...
[/quote]
Tunge sinäkin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:45"]Niin no, kai mulla joku trauma on, pölvästi puolisoni on muutaman kerran saanut kunnolla turpaansa, kun on alkanut kutittamaan mua. Hänestä on vaan hauskaa pitää mua jalasta kiinni ja kutittaa. Potkasin sitä toisella jalalla täysillä naamaan. Näin kävi ehkä viimeksi, ja musta tuntuu että se vihdoin oppi, että mua ei kutiteta.
[/quote]
Kuten sanoin, väkivalta on tilanteesta riippumatta aina väärin. Suosittelen teille kaikille vihanhallintahoitoa, sillä voitte vahingoittaa itseänne tai muita. Ei tuo ole aikuisilta ihmisiltä hyväksyttävää käytöstä.
Mursin mieheni nenän, kun hän erehtyi kutittamaan minua, vaikka olin ehdottomasti kieltänyt. Oppi kerrasta. Häissä oli naama teipattuna. Oli hyvä puheenaihe. :)
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:50"]
Kuten sanoin, väkivalta on tilanteesta riippumatta aina väärin.
[/quote]
Muista tämä, kun sinut raiskataan seuraavan kerran.
Meidän 5-vuotias pyytää harakka huttua, mutta ilman kutitusta. Varmaan jos kutittaisin, niin nauraisi, muttei pitäisi siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:48"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:45"]Niin no, kai mulla joku trauma on, pölvästi puolisoni on muutaman kerran saanut kunnolla turpaansa, kun on alkanut kutittamaan mua. Hänestä on vaan hauskaa pitää mua jalasta kiinni ja kutittaa. Potkasin sitä toisella jalalla täysillä naamaan. Näin kävi ehkä viimeksi, ja musta tuntuu että se vihdoin oppi, että mua ei kutiteta.
[/quote]
Kuten sanoin, väkivalta on tilanteesta riippumatta aina väärin. Suosittelen teille kaikille vihanhallintahoitoa, sillä voitte vahingoittaa itseänne tai muita. Ei tuo ole aikuisilta ihmisiltä hyväksyttävää käytöstä.
[/quote]
Mä ottaisin ennemmin mustan silmän, kuin että joku kutittaisi minua. Mä nyt vaan vastasin väkivaltaan väkivallalla, olis kai pitänyt antaa toinenkin jalka kidutettavaksi, mutta refleksit teki toista.
Väkivalta kutitustilanteessa on refleksi, jolle en voi mitään. Eli jos joku kutittaa minua kun makaan vaikka sohvalla, on automaattinen refleksini potkaista tämä ihminen kauemmaksi. En voi sille mitään. Miettikää ennen kuin kutitatte niitä lapsianne. Minulla se aiheuttaa ison ahdingon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastan kutitella lapsiani. Yleensä asetun heidän pälleen niin, että painan polvillani lattiaan ja pitelen liikkumatta jonkin aikaa ja kutittelen. On jotenkin suloista katsella kun lapsi hihittelee ja kiemurtelee, ja alkaa kikattamaan jo kun liikkuvat sormet lähestyvät..
No siis ihan vakavasti. Minä olen miettinyt myös asiaa, sillä isäni (ihana kaikin puolin) kutitti minua ja jotenkin silti koen sen ahdistavana. Tai muistan kokeneeni. Siis isä aina sen lopetti kun halusin mutta joskus enon kanssa ne leikillään minua uhkailivat sillä ja silloin se oli ahdistavaa.
Siksi olen tarkkana meidän neidin kutittelusta, että se oikeesti itse sitä haluaa. Mutta kun se aina kun kutittelun lopettaa, niin tulee lisää kerjäämään ja kiehnäämään niin kai se siitä sitten tykkää. On nyt 3v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kutittaminen on kaksuipiippuinen juttu. Tiedän kokemuksesta, että se inhottavaa, jos sitä ei halua. Mutta se voi myös laukaista jännittyneen tilanteen. Omia lapsiani kutitan, mutta tarkkailen miten lapsi siihen suhtautuu. Jos nauru on lähellä itkua,lopetan heti. Valitettavasti mies ei aina erota naurun "sävyjä" toisistaan.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:45"]
Niin no, kai mulla joku trauma on, pölvästi puolisoni on muutaman kerran saanut kunnolla turpaansa, kun on alkanut kutittamaan mua. Hänestä on vaan hauskaa pitää mua jalasta kiinni ja kutittaa. Potkasin sitä toisella jalalla täysillä naamaan. Näin kävi ehkä viimeksi, ja musta tuntuu että se vihdoin oppi, että mua ei kutiteta.
[/quote]
Oot aika sairas. Menisit oikeasti hoitoon. Tuolla reagoinnillakin pitäisi olla jonkinlaiset järkevät rajat. Sairasta, että sunlaiset saavat lapsia. Ei ole todellakaan OK potkia ketään päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väkisin kutittaminen on kamalaa. Mulle on tehty pienenä näin ja muistan sen vieläkin selvästi. Isovelipuoleni (mua 10 vuotta vanhempi) istui päälläni ja kutitti kauan aikaa. Se oli hirveää. Tänä päivänä jos esim. mieheni kutittaa mua, ensimmäinen reaktio on väkivaltainen. Turpaan tulee, jos ei lopeta.
En pidä siitä että vauvoja kutitellaan. Lapsen pitää olla sen ikäinen että osaa sanoa ei. Inhoan kutitusta itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:53"]Rakastan kutitella lapsiani. Yleensä asetun heidän pälleen niin, että painan polvillani lattiaan ja pitelen liikkumatta jonkin aikaa ja kutittelen. On jotenkin suloista katsella kun lapsi hihittelee ja kiemurtelee, ja alkaa kikattamaan jo kun liikkuvat sormet lähestyvät..
[/quote]
En haluaisi olla lapsesi.
Kun olin pieni, niin isosisarukseni (2 poikaa + isosisko) härnäsivät kutittamalla. Kaksi piti kiinni ja yksi kutitti, ja kun meillä oli ikäeroa 4, 6 ja 8 vuotta niin tietenkään siinä isompien otteesta mihinkään päässyt pakenemaan :(. Nykyäänkin kavahdan aina kun jokuedes vahingossa hipaisee vatsaani. Pystyn vieläkin muistamaan sen hirveän avuttoman tunteen ja yhden isosisaruksen sormet kourimassa iholla... Ahdistavaa.
Te lapsien kutittelijat, toivottavasti kutittelette hellästi, ettekä sormienpäillä tökkien.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:53"]Rakastan kutitella lapsiani. Yleensä asetun heidän pälleen niin, että painan polvillani lattiaan ja pitelen liikkumatta jonkin aikaa ja kutittelen. On jotenkin suloista katsella kun lapsi hihittelee ja kiemurtelee, ja alkaa kikattamaan jo kun liikkuvat sormet lähestyvät..
[/quote]
Hmm, sama juttu. Paitsi että isä sitä kutittelua enemmän meillä harrastaa. Nostelee lapsia pää alaspäin ja rapsuttelee sitten vatsaa sänkiparrallaan.
Satuin kerran näkemään siinä sexetcetera (?) ohjelmassa, et kutitus on sm-seksin alalaji, mut ei kovinkaan suosittua, koska Se on niin intense et tavallinen sm-porukka pitää sitä liian rankkana.
Meillä tyttö pyytää iltaisin kutittamaan ihan oma-aloitteisesti. Jos on pidempi tauko jäänyt, useita päiviä, oikein näkee kuinka se rentouttaa ja helpottaa hänellä oloa. Kerjää aina jatkamaan, lisää ja lisää. Aina päättyy siihen, ettei äiti tai isi jaksa enempää. Hän kokee tilanteen aivan varmasti turvalliseksi.
Niin no, kai mulla joku trauma on, pölvästi puolisoni on muutaman kerran saanut kunnolla turpaansa, kun on alkanut kutittamaan mua. Hänestä on vaan hauskaa pitää mua jalasta kiinni ja kutittaa. Potkasin sitä toisella jalalla täysillä naamaan. Näin kävi ehkä viimeksi, ja musta tuntuu että se vihdoin oppi, että mua ei kutiteta.