Vauva vuodelle 2021-2022
Moikka!
Onkos täällä muita, joilla hirmuisen kova vauvakuume ja vauvahaaveet menevät 2021 vuoden loppupuolelle tai 2022 vuodelle? :)
Itselläni ollut vauvakuume jo toukokuusta saakka, kun Mirena otettiin pois ja sain sosionomi-tutkinnon valmiiksi. Mies ei kuitenkaan vielä ole ollut valmis, vaikka itse tunnen että nyt olisi se hetki. Molemmilla tällä hetkellä työpaikat, miehellä vakituinen ja itselläni vuoden 2021 loppuun saakka tällä hetkellä työsopimus. Asumme omassa omakotitalossa 9 kuukautisen koiran kanssa ja arki on rutinoitunut.
Nyt itse asiaan, vauvakuume on siis hirmuinen ja mies alkanut nyt myös lämmetä ajatukselle ja ollaan pohdittu yhdessä että ensi keväänä voitaisiin jättää ehkäisy(kondomi) pois. Kierto ollut itsellä nyt suht.säännöllinen 28 +-1. Noh nyt ollaan tässä edellisen ovulaationkin aikana harrastettu keskeytettyä yhdyntää, joten saa hieman jännittää taas kierron lopussa. Nyt kp 20/28. Pienen pienen pieni toivonkipinä että mitäs jos sittenkin, vaikka hyvin pieni mahdollisuus onkin. En meinaa millään malttaa odottaa että vihdoin jätettäisiin ehkäisy pois kokonaan. Löytyykö haaveilutovereita? <3
Kommentit (1576)
Täällä elellään piinapäiviä, vaikka suuria toiveita tälle kierrolle ei ole. Molemmilla ollut työkiireitä ja stressiä, niinpä ollaan liian usein valittu nukkuminen seksin sijaan. Ovispäivänä kyllä talleteltiin, saapa nähdä tuleeko siitä tulosta. Ovis oli kp19, joten saa nähdä minkäpituinen luteaalivaihe tässä kierrossa on. Viimeksi oli 8 päivää. Eli menkkoja ensi viikoksi odotellessa...
N34+M34. Esikoisvauvan yritys 02-2021 alkaen
Vauvahaaveilijalle ja Juulialle hirmuisesti toivon kipunoita täältä, jospa teillä tällä kertaa tärppäilisi❣️🙏🏼
Tähti, täällä hihittelin itsekseni, kun luin noita teidän kommelluksia oikean ajoituksen suhteen, mut ihana kun kaikki meni parhain päin silloin 😇 Tsemppiä sinullekin paljon tähän kiertoon❣️
Täällä lukiessani ihailen teidän ovis-bongailuja... Kunpa sitä itsekin olis pikkuhiljaa kartalla omasta kierrosta.. Nyt siis kierukan poistosta vähän vajaa pari viikkoa ja pienen pientä tiputtelua oli havaittavissa ma-ke, mutta ei muuta 🙄 tiedän, että aikaa ei oo vielä kulunut hirveesti, mut silti ärsyttää odotella kierron hahmottumista ihan ummikkona.. Eipä kai se muukaan auta 😅
Lady lazarus Onnea hurjasti plussasta ja tsemppiä❣️
Esikoinen 03/11
Toinen haaveissa: ya 04/21
Milanda31, enpä olisi itsekään arvannut, kun ehkäisy jätettiin pois, että ovis olisi vasta kp19-20/28. Ensin seurasin aamulämpöjä ja nyt tässä kierrossa varmistin asian ovistesteillä, jotka molemmat kohdensivat oviksen sinne kp19-20 paikkeille, ja nyt on myös helpompi tunnistaa, mitä mitkäkin tuntemukset missäkin vaiheessa kiertoa tarkoittavat.
Mutta olen kyllä siinä mielessä onnekas, että mulla palautui heti e-pillereiden lopettamisen jälkeen kierto samaan pituuteen kuin silloin vuosia ennen pillereitä, kun taas toisilla tietääkseni saattaa kestää pitkäänkin, että kierto tasaantuu. Eipä siinä kai auta kuin odotella, tsemppiä 😊
N34+M34. Esikoisvauvan yritys 02-2021 alkaen
Me mennään Jinny näköjään aika samassa sitten. Mullakin vaihtui eilen kp1 :(
Ja samoja mietteitä täälläkin, mutta ihan varmasti osaa, sitä ei vaan pysty harjotella etukäteen😄
Outoa miten nopeesti mun mieli vaihtu, kun eilen olin ihan maassa ja surullinen, mutta nyt jo sitä mieltä, että uus kierto ja uus mahdollisuus. Toisaalta hyvä, niin ei tarvi jäädä masisteleen, kun se ei auta!
Mua tosin kiinnostaa kauheesti se, millä yklla muut ovat raskautuneet. Se tuo jotenkin toivoa itelle joka kuukauteen.
Neilikka, itsellä sama juttu, et se kp1 masistelua ja sit toivo herää, et josko tämä kierto ois meidän. Silläkö sitä jaksaa jatkaa yrittämistä, vaikka kuukaudesta toiseen sama lopputulos.
Ja Tähti, minäkin hihittelin täällä tuolle teidän töistä karkaamiselle, vaa oli sen arvoista🤩
Lady Lazarus kirjoitti:
Tsemppiä kaikille tilanteisiin <3 Kevät tuo mukanaan plussa-aallon, olen siitä varma!
Täällä starttasi kuudes raskausviikko so far so good eli hyvin raskausoireita eikä vuotoa, mutta nuppi on kovilla: panikoin koko ajan uutta keskemenoa. Tiedän kaikki faktat ja yritän niillä rauhoitella itseäni, mutta hyvin vaihtelevalla menestyksellä. Vielä pitäisi ikuisuudelta tuntuva aika sinnitellä ar-ultraan, jolloin toivon mukaan näkyy syke. Vaikka senkin jälkeen voi tietenkin tapahtua vielä mitä vaan, yritän nyt jotenkin hengitellä itseni sinne asti.
Tää oma paniikkireaktio tuli ihan puskista :( Paniikkia lisää tietenkin se, että raskaana ollessa ei saisi stressata (joka on ylipäänsä täysin kohtuuton vaatimus); on siis kiva psykologinen noidankehä päällä jatkuvasti. Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa, neuvoja mielen tyynnyttämiseksi?
🙋🏻♀️ Täällä myös sama paniikki iski kuin sinulla Lady Lazarus. Ja tilastoja myös heti mietin kun plussa tuli heti edellisen mentyä kesken. Oma ikääntyminen ärsyttää. Aloin myös pelkäämään enemmän myöhäisemmän ajan km, mitä en esikoisen kohdalla pelännyt. Jotenkin ei tunnu siltä että tästä vauva seuraa. En tiedä onko mulla apuja tarjota, halusin vaan sanoa että tiedän miltä tuntuu. 🧡🧡🧡
Itsellä ristiriitaisia tunteita aiheuttaa myös voimakas 24/7 raskauspahoinvointi joka tekee olon aika toimintakyvyttömäksi. Olen pitkälti sängyn pohjalla, käyn oksentelemassa ja yritän tehdä etätöitä jaksamisen mukaan. Olen itkenyt sitä että voi kun raskaus jatkuisi ja sitä etten jaksa tätä taas. On vaikea toivoa esim. yöoksentelun jatkumista vaikka se onkin varmasti merkki siitä että jotain kohdussa on. Nukuin toissayön putkeen ja heti pelkäsin km. 😞 Nyt 7+4 ja ajattelin käydä ensi viikolla ar-ultrassa ihan senkin takia etten halua yhtään päivää voida huonosti ”turhaan”.
Tämä voimakas pahoinvointi oli aika selvä että uusiutuu, esikoisen kohdalla oli myös. Ja varhain kesken menneessä, siinä alkoi heti mutta loppui kuin seinään ja sitten vuoto alkoikin.
Tää tilanne on yksi syy miksi meillä ikäero tulee olemaan 5v jos raskaus jatkuu. Virallista hg-diagnoosia ei kai ekasta ole, mutta itse pidän jälkikäteen hg-raskautena. Hg uusiutuu 80% tod.näk. Ja harvinainen on, en halua aiheuttaa kellekään pelkoa että olisi yleistä. Ja sanonpahan vielä että synnytys taasen oli tosi upea ja voimaannuttava, voisko plussasta päästä kiitos suoraan vaan synnärille?😁 Sinänsä huvittavaa, että ennen esikoista pelkäsin synnytystä, enkä tiennyt ollenkaan että se onkin raskaus jota olisi pitänyt...🤪
No tulipa avauduttua, sori!! Rankat viikot takana, vaikka niin kovin toivottu olis tämä pikkuruinen.♥️
Hengailen taustalla ainakin ultrat ja toivon plussatuulia ihan kaikille ryhmässä!💖💖💖
Päivitystä eli eilen olin ultrassa ja siellä näkyi 15mm folli kasvamassa, lääkäri arvioi että ovis tapahtuisi maanantaina ja varasi jo alustavasti inssiajan sille päivää. Nyt vielä tikuilla varmistusta ja maanantaina soitto jos ovistesti plussalla 🙂 Puhuttiin kyllä että vaikka plussa osuisi sunnuntaille niin inssi silti maanantaina. Luovutetut siittiöt käytössä eli ei tarve ajoittaa sitä, kuten monella muulla. Tästä syystä tosin ainoa keino on lapsettonuushoidot.
Mitään vikaahan ei minusta löytynyt mutta jos 5.kerta jo riittäisi, ikä 35v ainoana miinuksena alhaisten rautavarastojen lisäksi. Tosin sekin oli tässä noussut 23 -> 30. Ei tosin vielä lähelläkään lääkärin toivomaa yli 50. Hb 130 Tämäkin 5kk rautakuurilla. Miten onko muut testannut ferrit tai muita vitamiinikokeita. Itsellä oli d-vit b-12 ja folaatti kunnossa
neilikka_3 kirjoitti:
Me mennään Jinny näköjään aika samassa sitten. Mullakin vaihtui eilen kp1 :(
Ja samoja mietteitä täälläkin, mutta ihan varmasti osaa, sitä ei vaan pysty harjotella etukäteen😄
Outoa miten nopeesti mun mieli vaihtu, kun eilen olin ihan maassa ja surullinen, mutta nyt jo sitä mieltä, että uus kierto ja uus mahdollisuus. Toisaalta hyvä, niin ei tarvi jäädä masisteleen, kun se ei auta!
Mua tosin kiinnostaa kauheesti se, millä yklla muut ovat raskautuneet. Se tuo jotenkin toivoa itelle joka kuukauteen.
Aika vuoristorataa on kyllä tunteiden osalta tämä kaikki, hurjasti tsemppiä! 💖
Yrityskerroista: esikoisesta yk6, hän kohta 5v. Toka yrityksessä: Varhainen/bk km yk6. Nyt jos tämä plussa jatkuu niin yk7. Ikää kummallakin 37v.
Arwenna kirjoitti:
Lady Lazarus kirjoitti:
Tsemppiä kaikille tilanteisiin <3 Kevät tuo mukanaan plussa-aallon, olen siitä varma!
Täällä starttasi kuudes raskausviikko so far so good eli hyvin raskausoireita eikä vuotoa, mutta nuppi on kovilla: panikoin koko ajan uutta keskemenoa. Tiedän kaikki faktat ja yritän niillä rauhoitella itseäni, mutta hyvin vaihtelevalla menestyksellä. Vielä pitäisi ikuisuudelta tuntuva aika sinnitellä ar-ultraan, jolloin toivon mukaan näkyy syke. Vaikka senkin jälkeen voi tietenkin tapahtua vielä mitä vaan, yritän nyt jotenkin hengitellä itseni sinne asti.
Tää oma paniikkireaktio tuli ihan puskista :( Paniikkia lisää tietenkin se, että raskaana ollessa ei saisi stressata (joka on ylipäänsä täysin kohtuuton vaatimus); on siis kiva psykologinen noidankehä päällä jatkuvasti. Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa, neuvoja mielen tyynnyttämiseksi?
🙋🏻♀️ Täällä myös sama paniikki iski kuin sinulla Lady Lazarus. Ja tilastoja myös heti mietin kun plussa tuli heti edellisen mentyä kesken. Oma ikääntyminen ärsyttää. Aloin myös pelkäämään enemmän myöhäisemmän ajan km, mitä en esikoisen kohdalla pelännyt. Jotenkin ei tunnu siltä että tästä vauva seuraa. En tiedä onko mulla apuja tarjota, halusin vaan sanoa että tiedän miltä tuntuu. 🧡🧡🧡
Itsellä ristiriitaisia tunteita aiheuttaa myös voimakas 24/7 raskauspahoinvointi joka tekee olon aika toimintakyvyttömäksi. Olen pitkälti sängyn pohjalla, käyn oksentelemassa ja yritän tehdä etätöitä jaksamisen mukaan. Olen itkenyt sitä että voi kun raskaus jatkuisi ja sitä etten jaksa tätä taas. On vaikea toivoa esim. yöoksentelun jatkumista vaikka se onkin varmasti merkki siitä että jotain kohdussa on. Nukuin toissayön putkeen ja heti pelkäsin km. 😞 Nyt 7+4 ja ajattelin käydä ensi viikolla ar-ultrassa ihan senkin takia etten halua yhtään päivää voida huonosti ”turhaan”.
Tämä voimakas pahoinvointi oli aika selvä että uusiutuu, esikoisen kohdalla oli myös. Ja varhain kesken menneessä, siinä alkoi heti mutta loppui kuin seinään ja sitten vuoto alkoikin.
Tää tilanne on yksi syy miksi meillä ikäero tulee olemaan 5v jos raskaus jatkuu. Virallista hg-diagnoosia ei kai ekasta ole, mutta itse pidän jälkikäteen hg-raskautena. Hg uusiutuu 80% tod.näk. Ja harvinainen on, en halua aiheuttaa kellekään pelkoa että olisi yleistä. Ja sanonpahan vielä että synnytys taasen oli tosi upea ja voimaannuttava, voisko plussasta päästä kiitos suoraan vaan synnärille?😁 Sinänsä huvittavaa, että ennen esikoista pelkäsin synnytystä, enkä tiennyt ollenkaan että se onkin raskaus jota olisi pitänyt...🤪
No tulipa avauduttua, sori!! Rankat viikot takana, vaikka niin kovin toivottu olis tämä pikkuruinen.♥️
Hengailen taustalla ainakin ultrat ja toivon plussatuulia ihan kaikille ryhmässä!💖💖💖
- Pelon tuntemukset ovat normaaleja ja käyn niitä itse myös parasta aikaa lävitse. Ei kai tähän auta mikään muu kuin aika. Lisäksi jos itsensä pitää kiireisenä, niin aikaa murehtimiselle jää vähemmän.
Täällä menossa 6+3 ja kirjoitin neuvolan kyselylomakkeeseen, etten toistaiseksi uskalla iloita tästä raskaudesta. Edellinen raskaus päätyi keskeytyneeseen keskenmenoon. Edes mahdollinen varhaisultra ei tässä vaiheessa lämmitä mieltä, sillä viimeksi käytiin ultrassa 8+2 ja kaikki oli ollut OK ja bebe oli väsähtänyt vain muutamaa päivää myöhemmin 8+6 (, joka havaitiin siis vasta niskaturvotusultrassa kuukautta myöhemmin).
Pitää löytää niitä positiivisia fiiliksiä. Olen itse esimerkiksi todella iloinen siitä, että meillä tärppäsi uudestaan näin nopeasti! Lohduttaudun ironisesti myös sillä, että vaikka tämä raskaus menisi kesken, niin todennäköisyys kolmanteen perättäiseen keskenmenoon on jo jotain prosentin luokkaa, eli ainakin tilastojen perusteella jos tämä menisi kesken niin seuraavan pitäisi onnistua.
Tsemppiä kaikille alkuraskauden jatkosta pelkääville ja lisäksi myös plussatuulia kaikille yrittäville 💛.
Kolmenkympin kieppeillä oleva pariskunta haaveilee toisesta lapsesta. Ensimmäisestä kierrosta tärppäsi ja nyt toivotaan, että tuleva syyskuinen pysyisi mukana kyydissä.
Esikoisen yritys aloitettiin keväällä 2020. Epäonnea kohdattiin sen jälkeen kahdesti. Elävä ja terve vauva saatiin syliin 5/22 🤍.
Arwenna ihan hirveesti jaksamista pahoinvoinnin kanssa, koita pitää toivoa yllä ja keskittyä ajatuksissa siihen mikä ihana palkinto sieltä on tulossa. Paha olo ei kestä loputtomiin ❤️ Mulla aivan sama, että olis pitäny tajuta pelätä sitä alkuraskautta eikä synnytystä. Tosin mulla oli suunniteltu sektio, jonka haluan ehdottomasti seuraavallakin kerralla jos seuraavan kerran saan. :) Raskauspahoinvointi oli niin järkyttävää rv 4-12 että en lopulta pystynyt edes pukemaan lapselle niitä ihania villavaatteita jotka niinä aikoina kudoin, koska niiden näkeminen muistuttaa siitä hirveästä olosta. Meillä tärppäsi yk 6 (eka yk kun söin Letrozoleja). Meillä esikoinen vasta 4,5kk joten ootellaan vielä ennen kuin aletaan tosissaan yrittää toista, mutta ovista aion alkaa jo metsästää hyvissä ajoin, jotta saisin nopeesti käsityksen parhaista tallettelupäivistä. Nyt ei oo kauheesti hajua kun imetyksen takia menkat loistaa poissaolollaan.
N 39 M 39
lapset 11/2020 ja 07/2023
Kiitos kaikille ihanille tsempeistä 😘 ja vasta plussanneille onnea!
Täällä ollaan ihan raivona, miehen kanssa hirvee sota meneillään ja itehän oon eniten raivoissani siitä että kehtaakin tärkeimpänä aikana kuukaudesta alkaa riitelee 🤬😩 ovis pitäis hyödyntää siis tänään ja huomenna, kovin epäilen! Harmittaa ihan sikana että ihan turhan takia menee ovis hukkaan. Viikolla pari kertaa ollu lempeä mutta en lähtis niistä kovin mitään toivomaan. Huoh 😥
Tuosta raskauspahoinvoinnista oon kuullut nyt paljon ja tosiaan sen että se voi olla oikeesti todella paha! Itehän sitä tietenki kokemattomana ajattelee vaan että Oi kuinka ihanaa se tulee olemaan ja suunnittelee tyyliin asuja mitä sitten mahan kanssa pitää 😅 mut toisaalta ehkä se on vain hyvä että ei tiedä mitä on tuleman!
36v ja mies 38v. Ensimmäinen lapsi toiveissa, yritys toden teolla aloitettu 4/20.
Juulia kirjoitti:
Kiitos kaikille ihanille tsempeistä 😘 ja vasta plussanneille onnea!
Täällä ollaan ihan raivona, miehen kanssa hirvee sota meneillään ja itehän oon eniten raivoissani siitä että kehtaakin tärkeimpänä aikana kuukaudesta alkaa riitelee 🤬😩 ovis pitäis hyödyntää siis tänään ja huomenna, kovin epäilen! Harmittaa ihan sikana että ihan turhan takia menee ovis hukkaan. Viikolla pari kertaa ollu lempeä mutta en lähtis niistä kovin mitään toivomaan. Huoh 😥
Tuosta raskauspahoinvoinnista oon kuullut nyt paljon ja tosiaan sen että se voi olla oikeesti todella paha! Itehän sitä tietenki kokemattomana ajattelee vaan että Oi kuinka ihanaa se tulee olemaan ja suunnittelee tyyliin asuja mitä sitten mahan kanssa pitää 😅 mut toisaalta ehkä se on vain hyvä että ei tiedä mitä on tuleman!
Onneksi se raskauspahoinvointikin on yksilöllistä, itse oksensin esikoisen raskaudessa tasan 3 kertaa, ja olin muutenkin aivan elämäni kunnossa. Sen kokemuksen perusteella olisin raskaana vaikka aina. Synnytys sitten taas oli aika raju kokemus, ja sitä mä taas en ollut osannut pelätä koska kuvittelin, että mulla on hyvä kivunsietokyky. Ei ollut, ja jos tätä toista saadaan niin vaadin heti synnärin eteisessä epiduraalin. 😅
Täällä lähes sama tilanne kuin binaarilla; esikoisen raskaudessa ei mitään oirehdintaa ja itseasiassa sain tietää raskaudesta vasta muistaakseni rv 10 ja, kun vauva-uutinen jaettiin sukulaisille, saatiin jo näyttää samalla ekat ultrakuvat 🙈 loppuraskaus meni samaan tapaan hyvissä voinnissa. Synnytys oli äärimmäisen nopea eikä kivun lievityksiä ehditty laittaa, mikä himpun jäi kummittelemaan.. Nyt onkin sitten aikaa kulunut jo niin paljon, et aika on tainnu kullata muistot 😂
Kuinka paljon raskauspahoinvointi on teillä vaihdellut eri raskauksissa, jos on useampia lapsia?
Esikoinen 03/11
Toinen haaveissa: ya 04/21
Mua on tuo synnytys pelottanut aina, että miten helkatissa sen kivun voi sietää niin, että saa lapsosen maailmaan 😅 ja jos synnytys kestääkin tosi kauan, sitähän on ihan hätää kärsimässä 😱
Mä olen vähän ottanut lapsiasiaa puheeksi miehen kanssa, mutta hän taitaa vielä kuvitella, että vitsailen, kun olen usein sanonut, että tuskin lapsia haluan. Yllättänyt kyllä itsenikin nää lapsihaaveet.
Kiitos kaikille onnitteluista -- tajusin juuri, etten ole paniikiltani edes tainnut tajuta kiittää 🙄 Erityiskiitos Arwenna ja Kiiko pelkojen jakamisesta 🖤 Olen kovasti yrittänyt meditoida ja muutenkin käsitellä päätäni, nyt tuntuu, että ehkä tästä selvitään, kävi miten kävi ✨🦾✨ Tsemppiä kaikille omiin tilanteisiin 🧚♀️
Sateenkaariperheen iltatähti toiveissa. Ikää nelisenkymmentä, yritys aloitettu toden teolla 12/2020. Tässä yrityksessä diagnosoitu ovulaatiohäiriö, johon kevyitä hoitoja. La 12/21, takana varhaisia keskenmenoja (1/21 ja 3/2021) ja siksi vaikeaa vielä luottaa tähän raskauteen.
Lady Lazarus, toivotaan vauva syliin saakka❤
Hyvää odotuksen jatkoa❤🙏🙏💕💕💕💕
Tähtitaivas☆
Arwenna, kovasti valan sinne nyt tyyneyttä paniikin kanssa elämiseen🙏Sama Lady Lazarukselle🙏 myös kaikille muille omiin tilanteisiin🙏
Ei tiedä mitä sanoa, mutta paniikki ja pelko voi helpottaa, kun hengittää rauhakseen ja suuntaa ajatukset vaan ihan muuhun, vaikka sellaiseen mukavaan ja iloiseen tilanteeseen❤🙏
Ulkona luonnossa oleskelu on myös selkeästi ajatuksia irrottavaa.
En tiedä auttaako metodi mitään, mutta itse tein niin ja suljin kaiken raskauteen liittyvän pois mielestä. Mulla se toimi❤
Keskityin ihan vaan ajattelemaan laskettua aikaa, eli arvioitua synnytyspäivää, kaikki muu oli poissa ajatuksista. Samalla ajattelin, että asiat tapahtuu niin, kuin on tarkoitus, eikä itse voi muuta, kuin toivoa parasta❤
Toivon parasta ja henkistä voimaa tänne kaikille❤🙏🙏🙏
Tähtitaivas☆
Tsemppiä teille plussanneille ja aiemmin km kokeneille! Ymmärrän, että pelko kolkuttelee mielessä, mutta eipä auta muu kuin luottaa ja elää päivä kerrallaan ja toivoa tämän raskauden sujuvan paremmin. Itseä lohdutti tieto, että toistuvat keskenmenot ovat tosi harvinaisia. Ainakin np-ultraan asti kun pääsee on jo iso voitto 🤞
Muita piinapäiväilijöitä linjoilla? Itsellä kp 28/28, aamun testi nega ja odottelen aamulämpöjen putoamista huomiselle ja menkkoja siihen perään... On tääkin, joka kierron lopussa kääntelen sitä testiä ties missä valaistuksessa ja kulmassa, että edes jo haamun esiäiti tulisi näkyviin 😭 Vaan ei. Pitäisi näkyä itsellä jo näillä päivillä. Ensi kiertoon meinasin kaikenlaista dopingia, mutta ei sitä useiden kymppien nettitilausta viitsisi laittaa tulille ennen kuin menkat on oikeasti alkaneet... Greippimehukuuri on jo aloitettu. Pitää myös rauhoittaa elämä oviksen ympäriltä ja olla kutsumatta pitkän matkan vieraita kotiin hengaamaan parhaimpina päivinä 😅 Pari edellistä kiertoa saattoi kosahtaa tähän..
N. 30+ v. pariskunta, 2 v. lapsi ja toinen haaveissa. Yritys aloitettu 6/20, kkm 1/21.
Tsemppiä Nuusku! Mitä kaikkea meinasit kokeilla seuraavaan kiertoon?
Täällä eletään ovista. Olettaisin et tänään on ovis. Talleteltu on to ja su. Vielä tänään ja huomenna. Onpahan ainakin hyödynnetty taas. Sitte alkaa piinailu!
Tänne ilmoittaudun myös mukaan 😁. Tällä hetkellä "selvityksessä " olisinko raskautunut pillereistä (mini) huolimatta. Oireita noin viikon ajan mutta kaksi neg. Testiä, oireet ei helpota, ja esim. Alkoholi kuvottaaa välittömästi 😇. Ens ti verikoe jos on vaikka kohdun ulkoinen raskaus...
Noh mutta miehen kanssa tänään päätettiin että oli Tämän jälkeen tilanne mikä vain niin jätetään ehkäisy pois ja vauva toiveena sit viimeistään vuodelle 2022 🥰
Molemmille kolmas ja ensimmäinen yhteinen lapsi haaveissa. Pillerit pois pääsiäisenä -21 ja Yk 1 virallisesti alkanut 5/21