Lue keskustelun säännöt.
Teinkö väärin? (Uusperheasiaa)
25.01.2014 |
Miehen 6-vuotias tytär käy meillä joka toinen viikonloppu. Nyt tyttö tuli poikkeuksellisesti to-la kun he ovat äitinsä kanssa lähdössä huomenna matkalle.
Tyttö on koko tuntemamme ajan ihaillut koruvarastoani. Olen kova ostelemaan koruja, lähes kaikki kultasepänliikkeestä kun sellaisessa satuin aikoinaan työskentelemään. Nyt oli sellainen tilanne että aloin karsimaan turhia joita en enää käytä. Joukossa oli vanhoja Guessin, D&G:n ym. rihkamakoruja, hopeakoruja, sormuksia, hopeisia lähes kaikki noita "merkkikoruja" lukuunottamatta.
No, säästelin koruja että jos tyttö haluaa jotain itselleen ja kyllähän sieltä sopivia löytyikin. Tyttö siis vei lähes kaikki turhat ja kävimmepä ostamassa hänelle korurasiankin jossa hän voisi aarteitaan säilyttää.
Niinpä meiltä lähti viiden aikaan todella tyytyväinen tyttö. Eipä kuitenkaan aikaakaan, kuudenmaissa lapsen äiti soitteli jo perään. Hän oli aivan raivona.
Miten olen kehdannut antaa esikoululaiselle aikuisten koruja? Ja vielä selkaisen määrän? Enkö yhtään ajattele, olenko niin snobi että syntyvä lapsenikin leikkii oikeilla laatukoruilla (=hän käytti tuota sanaa, en minä) jne.
Totesin että tyttösi ihan mielellään korut halusi, ja korut ovat jo ennestään olleet tytöllä kovassa käytössä. Lapsen äiti sanoi ettei halua kotiinsa muistutusta minusta. Korostan tässä ettei minulla ole ollut mitään tekemistä lapsen vanhempien eron kanssa. Lapsen äiti sanoi että jätetään ihan suosiolla ensi viikonlopun tapaaminen pois. Tämän jälkeen hän löi luurin korvaan.
Lapsi soitti isälleen hieman tämän jälkeen että äiti otti korut pois ja hänellä on paha mieli. Mies sanoi puhuvansa lapsen äitin kanssa, mutta nyt olemme molemmat vähän pihalla että olenko minä nyt toiminut kohtuuttomasti vai en. Minusta lapsen äiti saa tehdä haluamansa päätöksen korujen suhteen kunhan sovituista tapaamisista pidetään kiinni, miehen mielestä korut kuuluvat lapselle ja hän "ei aio suostua lapselle viikonloppuhoitajaksi jos lapsen äiti ei anna lapselle edes meidän antamiamme esineitä".
Mutta olenko nyt ihan oikeasti tehnyt niin anteeksiantamatonta että pitää alkaa tapaamisiakin perumaan? Kuka on kohtuuton? Voiko tämä johtua vain matkastressistä? Miten tässä nyt toimisi?
Argh.
Kommentit (52)
Kyllä täälläkin ilmoittautuu yksi niin niuho emäntä, että en hyvällä katsoisi, jos tytär toisi mukanaan kasan vanhoja koruja ex-miehen uuden vaimon jäljiltä. Sukujuhliin lähden ja muutenkin osaan olla ihmisiksi, mutta joku raja sentään on, ja minulla(kin) se kulkee noin henkilökohtaisissa asioissa kuin koruissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä mahdollinen isäpuoli? Eikö hänkään saa antaa tytölle mitään? Vai koskeeko isäpuolia eri säänöt?
Luojan kiitos omat vanhempani hoitivat asiqt fiksusti. Sain molemmilta puolivanhemmilta kaikenlaista,eikä kukaan puuttunut niihin millään tavalla.
Sama provokirjoittaja jolla oli aiemmin joku kirjoitus siitä missä hän oli opettaja, joka meni kouluun vanhempien mielestä liian hienolla autolla ja toinen missä oli lapsella liian kalliit merkkivaatteet ja päiväkodin hoitaja suuttui siitä. Sama kaava, vaihda jo.
Onko ongelma siis se, että ne korut ovat äitipuolelta? Vai se, että ne ovat liian arvokkaita? Vai se, että lapsi ei saa tuoda kotiinsa mitään, mikä ei ole äidin ostamaa?
En käsitä, kun olen ydinperheen äiti enkä kontrolloi lapsen saamia lahjoja. Jos korut veisivät kohtuuttomasti tilaa, saattaisin itse ehdottaa lapselle, että veisi ne säilytettäväksi isälleen ja leikkisi siellä. Mutta ne todellakaan unelmoisi ikinä enkä missään tilanteessa soittavani kenellekään ja haukkuvani häntä lapselle antamista lahjoista. Moukkamaista, itsekästä ja mustasukkaista touhua!
Mitä taas tulee siihen, että lahja olisi exäni nykyisen antama, niin missään nimessä en ääneen toitottaisi, että korventaa vieläkin, kun exällä on uusi. Se olisi mielestäni noloa. Osaan myös ajatella asiaa lapsen kannalta ja tajuta, että on hienoa, että lapsi viihtyy äitipuolensa kanssa. Jos vielä olisin niin vainoharhainen, että uskoisin nykyisen antavan lahjoja vain, jotta voisi ärsyttää minua (ja tämä todella on säälittävä uskomus, joka kertoo heikosta itsetunnosta), niin kääntäisin asetelman niin, ettei minua voisi ärsyttää esim. pyytämällä lasta tosiaan säilyttämään koruja isänsä luona tai houkuttelisin hänet antamaan osan esim. kavereilleen synttärilahjana tai leikkimään niillä nukenleikkejä.
Ikinä en kehtaisi myöntää, että osui hermoon. Osaan käyttäytyä lapseni edessä eikä ole lapsen vika, että äiti on edelleen mustasukkainen ja vainoharhainen.
No olisiko kompromissi että lapsi pitää koruja sitten vain isä-viikonloppuina? Ei tytön äitiä nyt ehdoin tahdoin kannata kiusatakaan. Hän heittää korut muuten roskiin ja se olisi sääli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohhoh, anteeksi pitkästä vuodatuksestani ja kiitos jos jaksatte lukea ja antaa vinkkiä.
Ap
Aika hyvä provo. Et suoraan haukkunut exää, mutta tuo snobi paljasti provon.
Neuvoja, että tehkää nää provot niin, ettei tule ylilyöntejä. Parhaita on arkiset, missä vihjaistaan vain, että ex on vittumanen, mutta ei noita snobeja yms.
mutta 8+
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et tehnyt väärin. Äiti on mustasukkainen, koska hänen lapsensa pitää sinusta. Lapsellinen nainen. Älä välitä.
Minustakin ihan ok provo., liian pitkä kyllä... ei jaksa lukea...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äiti on kohtuuton tapaamisia peruessaan, mutta näkisin kyllä myös sen puolen, ettei tuon ikäiselle annetta isoa kasaa koruja kerralla eli siinä suhteessa äiti on aivan oikeassa.
Miksi ihmeessä et antanut vain yhtä korua ja vaikka sitten hiljalleen lisää, yhden kerrallaan vaikka muutaman kerran vuodessa? Kannattaa aina miettiä, mitä arvoja ja tapoja lapselle omalla käytöksellään opettaa.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 21:35"]Aika hyvä provo. Et suoraan haukkunut exää, mutta tuo snobi paljasti provon.
Neuvoja, että tehkää nää provot niin, ettei tule ylilyöntejä. Parhaita on arkiset, missä vihjaistaan vain, että ex on vittumanen, mutta ei noita snobeja yms.
mutta 8+
[/quote]
Oli provo tai ei mutta väitätkö ettei tällaista tapahdu? Aphan saattaa ollakin snobi. Tuskimpa ketään ihan syyttäsuotta haukutaan. Ja kyllä tuo aika snobeilulta vaikuttaa minusta. Annetaan lapselle oikeita koruja leikkiin?
Minusta haette korut takaisin teille ja lapsi leikkiin niillä sitten teillä. Mutta sovituista tapaamisista pidätte kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinkertainen ratkaisu: pyydä ne korut takaisin.
Sen jälkeen tyttö säilyttää ja käyttää niitä vain isänsä luona ja saa itselleen aikuisena.
Ei, minulla ei ole uusperhekuvioita, siksi minulla onkin näin helppo keksiä ratkaisu.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 21:35"]
Et tehnyt väärin. Äiti on mustasukkainen, koska hänen lapsensa pitää sinusta. Lapsellinen nainen. Älä välitä.
[/quote]
ja sitten vastataan itselle, kun ei oikein ota tulta alleen
Nyt ap miettii kivan raflaavan kommentin, millä voisi saada keskustelulle tulta alle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kuin kaikki vauvapalstalla olisi provoilua? Ja vaikka olisikin niin minusta tämä on hyvä aihe keskustella! Te provon huutelijat osaatte sitten pilata ketjun kuin ketjun.
Monesti munkin ketjuihin tullaan huutelemaan provoa, varsinkin kun itselläkin uusperhe.
Vinkki ap: nukkukaa yön yli, jutelkaa sitten äitin kanssa.
Ei ole 2 ap. ;-) Mutta eihän hopeakorut ole kovin arvokkaita. Itse sain noin 6-vuotiaana perhetutulta kultasormuksen, jossa on helmi. Hänellä ei ollut kuin poikia, joten antoi sen minulle. Olen sitä joskus aikuisena pitänytkin.
Siis mitä hemmettiä, tottakai se oli ok että annoit ne. Sinulla on paljon koruja ja osasta halusit päästä eroon. Annoit hyvää hyvyytäsi tytölle. Ihan niin kuin korujen antaminen jotenkin "pilaisi" lapsen ja pitäis muka antaa pikkuhiljaa vuoden kuluessa niin kuin joku täällä sanoi. SIIS mitä hemmettiä? Sain minäkin lapsena kerralla jotain tavaroita paljon, jos joku niistä halusi päästä eroon!
Lapsen äiti on sinulle katkera ja ajattelee, että halusit esitellä hänelle, kuinka sinulta löytyy etkä ole köyhä. Jätä hänet omaan arvoonsa. Tiedät kyllä normaalina aikuisena ihmisenä, millainen käytös on hyväksyttävää ja millainen ei. Tekosi oli ihan normaali, joten älä pelkää mitään.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 21:42"]Ei ole 2 ap. ;-) Mutta eihän hopeakorut ole kovin arvokkaita. Itse sain noin 6-vuotiaana perhetutulta kultasormuksen, jossa on helmi. Hänellä ei ollut kuin poikia, joten antoi sen minulle. Olen sitä joskus aikuisena pitänytkin.
[/quote]
Tarkoitan siis 4. :-)
Juu kiitoksia vaan provonhuutelioillekin asiallisista vastauksista. Olette nyt varmaan tehneet oman pointtinne selväksi, joten jospa sitten puhuttaisiin aiheesta? Johon teidän tuskin enää tarvitsee osallistua?
Joku käski nukkumaan yön yli. Se on myt tunteiden kuumentuessa ihan hyvä idea. Jotenkin tuntuu vain ikävältä sanoa lapselle että et nyt kuitenkaan saa näitä, hähää. Joku kysyi että miksi annoin kaikki kerralla; halusin koruista eroon, ja loput laitan kirpputorille myyntiin.
Ap
Miehesi kommentti oli kyllä tyly... Viikonloppuhoitajaksi????
Oletko nyt ihan tosissasi - tyttären onnellisuudesta ja ilosta viis, kunhan ei vain entiselle vaimolle aiheuteta pahaa mieltä. Eikö lapsella ole ihmisarvo ja jos korut otetaan pois, niin varmasti lapsella on paha mieli eli viaton lapsi laitetaan sijaiskärsijäksi, jotta äiti säilyttäisi mielenrauhan. Se ei voi olla oikein lasta kohtaan, sillä ei ole lapsen syy, jos vanhemmat ovat eronneet, eivätkä pysty pitämään aikuisen lailla tunteitaan kurissa.
Kyllä ap teki väärin. Ei tarvitse olla mustasukkainen tai katkera, kun ihan arkijärjellä ymmärtää sen, että uuden naisen korut satuttavat vanhaa vaimoa, kun tytär niiden kanssa koristautuu. Niillä voi leikkiä siellä isän luona."