Miten ihmeessä yksinäiset ja masennukseen taipuvaiset ihmiset selviää Suomen ankeasta syksystä ja talvesta??

Minulle syksy ja talvi on parasta aikaa. Niinkuin tuossa edellinen kommentoija sanoi, hämäryys ja pimeys tuo jonkinlaista turvallisuuden tunnetta.

Kesä taas on aina ollut minulle ahdistava ajanjakso. Jotenkin siihen asettaa melkein kuin tiedostamattaan hirveästi paineita. Ihmiset ympärillä puhuvat bucket listoista, suunnitelmista, reissuista, grillailusta, yhdessäolosta jne.

Hyvin. Syksyllä ja talvella on ihan luvallista möllöttää yksin kotona. Kesällä ahdistaa kun kesään tuntuu kuuluvan kaikenlainen sosialisointi ja kesätapahtumat eikä yksin jaksa lähteä sellaisiin.

Todella huonosti. Ahdistaa pelkkä ajatus. Meinaan aloittaa masennuslääkkeet uudestaan. 

Uuden kevään toivossa.