Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten innostuitte toisen lapsen tekemiseen??
25.01.2014 |
Meillä yksi vilkas, surkeasti nukkuva, mutta aivan hurmaava 3v poika. Kädet on täynnä työtä (tarpeeksi ainakin) hänenkin kanssa, vaikka osaakin viihtyä paljon omissakin oloissa. Ihanaa kun aloittaa syksyllä tarhan ja voin tehdä omia juttuja. Kaikki olettaa, että huvittaa ryhtyä uusintakierrokselle tässä seuraavaksi ja edelleen on se normi-ikäeron käsitys yhdellä sun toisella, ja jatkuva kysely ja keskustelu aiheesta. Miksi teitä on huvittanut? Meitä ei kyllä huvita tippaakaan... Ihanaa kun lapsi kasvaa päivä päivältä isommaksi.
Kommentit (23)
no silleesti että mies viekotteli ja sitä rataa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kyllä, olla päivällä töissä, eli tehdä OMIA JUTTUJAAN. Sen sijaan että on kotona hoitamassa lasta? (no ensin ne opinnot loppuun) Jos saisi toisen lapsen, pitäisi sitä taas hoitaa kotona inhimilliseen ikään saakka = ei tehdä omia juttujaan.
En halunnut toista lasta, mutta vahinko mikä vahinko. Kun tämä lapsi syntyy laitatan itseltäni piuhat kiinni ettei enää näitä vahinkoja tule.
Jos teitä ei kiinnosta tehdä enempää lapsia - älkää tehkö!
Hmmm...Pistit pahan. Oliskohan ne seksihalut jotka saivat sen aikaiseksi :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei mitenkään, meillä se toinen tuli ekan kanssa yhtä aikaa.
Ei meilläkään ajatuksesta innostumaan päästy. Eikä tekemällä tehty, saati edes tietoisesti.. Kierukka petti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei huvittanut. Mutta ekan aikaansaaminen vei neljä vuotta, joten tokan yritys päätettiin aloittaa varmuudeksi ajoissa, että sitten ehdimme saada toisen lapsen ennen kuin menopaussi iskee päälle. Toka tärppäsikin alle puolessa vuodessa.
Eka raskaus lähti liikkeelle niin helposti että kuviteltiin että kyseessä on jokin oma hieno ominaisuutemme. Vuosien päästä vasta tuli intoa yritellä seuraavaa. Ja sitten kuluikin vuosia.
Ja vuosia.
Melkoinen katumus tuli siitä että asiaa oli omahyväisesti lykätty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli vain itsestään selvää, että tehdään toinenkin lapsi, sitten tuli kolmaskin lapsi. Siinähän nuo ovat kasvaneet jo nuoriksi aikuisiksi.
Tämän vuoksi teimme kaksi lasta peräjälkeen. En halunnut missään nimessä lapseni jäävän ainokaiseksi (olen itse ainoa lapsi), mutten voinut kuvitellakaan ryhtyväni pikkuvauva-aikaan enää, kun esikoinen olisi jo vanhempi... Meillä on aika tasan vuoden ikäero ja onneksi vauva-aika jää kuopuksellakin pian eletyksi ajaksi ;). Toki meillä on äärimmäisen helpot ja ihanat lapset, mutta odotan sittenkin aikaa, jolloin ei tarvita vaippoja tai syöttötuoleja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis voi tehdä omia juttujaan päivällä? PÄIVÄLLÄ? Eikö silloin olla veroja tienaamassa jotta voi maksaa sen lapsen hoidon? ÄLÄ tee yhtään lisää. Se on tämän pallon kannalta paras päätös.
Mm. taloja ja autoja TEHDÄÄN. Lapsia saadaan jos saadaa. Voit toki yrittää estää lapsen saantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 12:23"]Mm. taloja ja autoja TEHDÄÄN. Lapsia saadaan jos saadaa. Voit toki yrittää estää lapsen saantia.
[/quote]
Täytyyhän niiden eteen jotain tehdäkin.
Vetoan omalta osaltani hetkelliseen mielenhäiriöön. Ei olisi pitänyt tehdä ensimmäistäkään.
Ei kannata jos ei siltä tunnu. Tulee pian ero ja muutenkin ei sit jaksa jos ei alunperinkään halunnut.
Toivoimme lasta vuosia. Hoidoilla tärppäs.
Kun eka oli 1,5 v niin ei ois tullut mieleenkään. Mutta taustasta johtuen ei käytetty ehkäisyä. Tiesimme kuitenkin aina haluavamme lisää jos vaan saadaan. Eli jos "ehkäisy" olis pettänyt ei olis ollut katastrofi.
Kun eka oli 2,5 v niin alettiin yrittää toista. Ekasta kierrosta tärppäs hoidoilla kylläkin ja parin viikon päästä meillä onkin kolme lasta :-)
Itse alunperin halusin useamman lapsen. Mieskin puhui vähintään kahdesta, ehkä kolmesta. Tavallaan olen vähän kade niille joilla useampi lapsi koska se oli aina ajatus. Arki ei vaan vastaa niitä haaveita enkä voi kuvitellakaan uutta vauva-aikaa, riiteleviä sisaruksia, väsymystä (3v ei nuku vieläkään!), rahan menoa ja taas siitä omasta elämästä luopumista. Jollain ideaalitasolla olis varmaan halunnutkin lisää. Tai jos olemassaoleva tyyppi olis hyvin nukkuva ja rauhallinen tapaus.. Mikäköhän se esikoisen helppouden/haastavuuden vaikutus on?
Eka lapsi oli hirveän helppo, terve ja hyväuninen, mahdottoman suloinen poika. Halusin lapselle sisaruksen ja lisäksi minuun iski pelko, että jos lapselle tapahtuu jotain, niin en kestäisi sitä. Onneksi toinen lapsi sopi miehelleni, joten nuorempi lapsi syntyi, kun esikoinen oli vähän päälle kolme vuotta.
Toisen lapsen kanssa kaikki on sujunut hyvin ja sisaruksilla on ollut hyvin seuraa toisistaan. Heillä on hyvät välit vielä nytkin vaikka ovat jo aikuisia.
Tämän maapallon kannalta olisi parempi, jos pariskunta ei tekisi kuin yhden tenavan. Ja uusintakierroksilla ei sitten yhtään..ettei tulisi mtt-ongelmaisia lapsia. Joka kulkujätkälle ei tartte lisääntyä.
Alue: Aihe vapaa
Järkevää ajattelua teiltä! Ei kaikki hanki useampia lapsia. Olkaa onnellisia tuosta yhdestä ja nauttikaa elämästä hänen kanssaan. Muiden ihmisten utelut ja mielipiteet voitte jättää huomioimatta.