Rakkauden takia saa hylätä puolison ja pienet lapset

Tee niinkuin muutkin miehet, hylkää oma puoliso ja juokse kiimaisena naisen perässä joka ei ole tosissaan vaan leikkii

Olen 39 v. mies, naimisissa 10 vuotta, ei lapsia.

Olin lukiossa yhdessä erään naisen kanssa ja suhde päättyi siihen, että molemmat lähtivät tahoillaan opiskelemaan. Olin kauan surullinen menetettyäni hänet. Tapasimme pari vuotta sen jälkeen baarissa kun olin armeijasta lomilla ja vietimme yhden yön yhdessä. Tästä on n. 18-19 vuotta aikaa. Sen jälkeen en ole tavannut kyseistä henkilöä kertaakaan. Hän ei ole Facebookissa eikä Instagramissa tms. joten meillä ei ole edes ollut mahdollisuutta pitää yhteyttä. Joskus vuosia sitten luin lehdestä, että hän oli valmistunut ammattiin ja ilmeisesti naimisissa, mutta en ajatellut asiaa sen enempää.

Edellispäivänä olin työreissulla naapurikaupungissa ja siellä työlounaalla yksin istuskellessa katsoin, että vastapäisessä pöydässä istuu todella tuttu henkilö. Tajusin heti, että sehän oli tämä nainen, siitä naamasta ei voinut erehtyä. Hän oli vähän hämillään kun huomasi minut, mutta tajuttuaan kuka olin, hän hyppäsi ylös ja suoraan halaamaan.

Minulla ei ollut paljon aikaa, mutta juttelimme hetken ja hän kertoi, että on eronnut ja palannut nyt takaisin kotipaikkakunnalle (siis sinne missä minäkin edelleen asun). Kun sanoin, että minun täytyy lähteä tapaamiseen, hän halusi ilman muuta vaihtaa puhelinnumeroita. Halasimme, sanoin että ollaan yhteyksissä, hän antoi minulle poskisuudelman ja sanoi, että ilman muuta, emme olisi koskaan saaneet päästää toisiamme pois elämästämme. Hän on usein miettinyt mitä minulle kuuluu.

Illalla hän laittoi minulle WhatsApp-viestiä, että tuliko oikea numero ja vastasin, että tulihan se. Olin koko eilisen illan ja yön aivan sekaisin enkä tiedä mitenpäin pitäisi olla. Vaimolle en kertonut vielä, että tapasin tämän ihmisen, en ole varmaan koskaan edes kertonut, että olimme lukiossa yhdessä eikä hän tunne koko ihmistä. Jotain kuitenkin tapahtui päässäni ja olen aivan ns. rakastunut tähän naiseen. En voi ajatella muuta kuin häntä ja sitä mitä hän sanoi, miltä hän tuoksui, kuinka kauniilta hän näytti. Halaaminen tuntui samalta kuin melkein 20 vuotta sitten.

1. Onko tämä jo pettämistä?

2. Mitä helvettiä minun täytyisi tehdä?

Mistä tahansa syystä saa hylätä puolison ja lapset. Laki ei kiellä, toki maksamaan joutuu. 

Minkäs sille voi, jos rakastuu.

Oot ap nolo, kuten edellinen keskustelusi, ei uskoisi että olet kohta 40

Jotkut eroo monta kertaa ja tekee joka suhteessa vauvan

OMPAHAN MITÄ RAKASTAA

Puolison jättämisen voi ymmärtää, lasten jättämistä ei (jos sillä tarkoitetaan totaalista hylkäämistä ja yhteydenpidon katkaisua).

Vierailija kirjoitti:

Olen 39 v. mies, naimisissa 10 vuotta, ei lapsia.

Olin lukiossa yhdessä erään naisen kanssa ja suhde päättyi siihen, että molemmat lähtivät tahoillaan opiskelemaan. Olin kauan surullinen menetettyäni hänet. Tapasimme pari vuotta sen jälkeen baarissa kun olin armeijasta lomilla ja vietimme yhden yön yhdessä. Tästä on n. 18-19 vuotta aikaa. Sen jälkeen en ole tavannut kyseistä henkilöä kertaakaan. Hän ei ole Facebookissa eikä Instagramissa tms. joten meillä ei ole edes ollut mahdollisuutta pitää yhteyttä. Joskus vuosia sitten luin lehdestä, että hän oli valmistunut ammattiin ja ilmeisesti naimisissa, mutta en ajatellut asiaa sen enempää.

Edellispäivänä olin työreissulla naapurikaupungissa ja siellä työlounaalla yksin istuskellessa katsoin, että vastapäisessä pöydässä istuu todella tuttu henkilö. Tajusin heti, että sehän oli tämä nainen, siitä naamasta ei voinut erehtyä. Hän oli vähän hämillään kun huomasi minut, mutta tajuttuaan kuka olin, hän hyppäsi ylös ja suoraan halaamaan.

Minulla ei ollut paljon aikaa, mutta juttelimme hetken ja hän kertoi, että on eronnut ja palannut nyt takaisin kotipaikkakunnalle (siis sinne missä minäkin edelleen asun). Kun sanoin, että minun täytyy lähteä tapaamiseen, hän halusi ilman muuta vaihtaa puhelinnumeroita. Halasimme, sanoin että ollaan yhteyksissä, hän antoi minulle poskisuudelman ja sanoi, että ilman muuta, emme olisi koskaan saaneet päästää toisiamme pois elämästämme. Hän on usein miettinyt mitä minulle kuuluu.

Illalla hän laittoi minulle WhatsApp-viestiä, että tuliko oikea numero ja vastasin, että tulihan se. Olin koko eilisen illan ja yön aivan sekaisin enkä tiedä mitenpäin pitäisi olla. Vaimolle en kertonut vielä, että tapasin tämän ihmisen, en ole varmaan koskaan edes kertonut, että olimme lukiossa yhdessä eikä hän tunne koko ihmistä. Jotain kuitenkin tapahtui päässäni ja olen aivan ns. rakastunut tähän naiseen. En voi ajatella muuta kuin häntä ja sitä mitä hän sanoi, miltä hän tuoksui, kuinka kauniilta hän näytti. Halaaminen tuntui samalta kuin melkein 20 vuotta sitten.

1. Onko tämä jo pettämistä?

2. Mitä helvettiä minun täytyisi tehdä?

Halasitte, vieläpä useaan kertaan? Kai oli maskit kuitenkin?

Unohda tuo teinirakkaus nyt vaan. Se teinirakkaus on aivan eri kuin aikuisten rakkaus, ei se teidän juttu kuitenkaan siitä jatkuisi mihin jäi, vaikka sitä alitajuntanne luulee. 

Tee oikein ja kerro jämäkästi teinirakkaudellesi, et olet naimisissa etkä halua pettää vaimoasi. Toivottavasti on moraali kohdillaan naisellakin. 

Tsemppiä, olen 100-varma että oikein tekemisessä on enemmän siunausta kuin pettämisessä ja jättämisessä. Siitä seuraisi valtavasti pahaa oloa lapsillesikin.