***Enskattaret Maanantaihin***

Aivan hurjalaisen pinon olette saaneet aikaseksi viikonloppuna, meni melkein tunti että sen sai luettua.



Quiero3: Kiitos imetystyyny ohjeesta !



Han: Mäkin ostin ihan raskauden alkuaikoina päiväkirjan, mutta tosi laiskasti olen kirjoitellut.....harmittaa...



Jouhi: Koita hvyä nainen ottaa nyt hieman rauhallisemmin, tietysti tuollaiset pohdiskelut ovat ihan normaaleja ja keskenmeno pelottaa mutta hysteeriseksi ei pidä ruveta.

Luulen että tuollainen olotila pahentaa asiaa.

Jos pelotus ja ahdistus käy hirmuisen kovaksi kannattaa soittaa neuvolaan he auttavat ja kertovat varmasti mikä on hyvästä.

Jos testin tulos mietityttää niin käy ihmeessä terveyskeskuksessa tekemässä testi, kun huomaat että tulos on positiivinen niin olosi varmasti helpottaa.



Mulla oli alkuraskaudesta kaikenlaisia kivistyksiä ja särkyjä, menkkamaiset kivut jatkuivat tuonne viikon 7 tietämiin jonka jälkeen alkoikin sitten aiva järkyttävän huono olo jota jatkui aina tuonne viikolle 12-13 saakka.

Väsymys oli aivan hillitön, kerran jopa nukahdin työpöydän ääreen ;D

Halaus ja tsempitys !!!!



Miauuu: Minä kerroin työnantajalle joskus viikon 8-9 pintaan, ensimmäisen ultran jälkeen kun olin varma siitä että pikkuinen on tallella, oikeassa paikassa ja sen sydän löi.

Ajattelin että olen reilu ja kerron ajoissa, näin minäkin haluaisin tehtävän.

Olen tosin muutoinkin niin kiltti ihmisyksilö että joskus oikein harmittaa.



Joku ( anteeksi en muista nyt nimeä ) puhui kiukunpuuskista, mulle ne tuli tuossa kesäloman aikana, oli aika sama mitä mies sanoi, sain aina asian käännettyä niin että sain syyn suuttua ja kiukutella, pyysin 2 viikon aikana varmasti 25 kertaa häneltä anteeksi, onneksi sentään ymmärsi että hormoonit taitaa vähän hyrrätä.



enää 3 päivää rakenne ultraan, tuskin maltan odottaa.......



Ainoaurora ja möhis 19+2

Tää päivä ei nyt kyllä oo alkanut kovinkaan kivasti... Kävin nimittäin Kelassa ja sain siellä kuulla, että liki kuukausi sitten työpaikan sairauskassaan lähettämäni sairauspäivärahahakemus ei ole vielä tullut edes Kelaan! Ja minä kun kuvittelin saavani pian rahaa!



Olen ollut saikulla viikosta 20 lähtien, ja viikolla 24 työnantaja lopetti palkanmaksun. Eli rahaa ei ole sen jälkeen tullut kuin miehelle, ja hänen palkastaan ei lainojen jälkeen jää paljon elämiseen. Kaikki säästämämme rahat on aika lailla menneet, ja nyt olisi edessä vielä noin kuukausi, ennen kuin äitiysloman palkka alkaa juosta.



Tiedän että Kelassa kestää yleensä aika kauan käsitellä hakemuksia, mutta kun omani ei ole vielä edes ehtinyt sinne asti... Vaan työpaikkakassakin näköjään pyörittelee sitä melko kauan. Meiltä loppuu kohta rahat... Pyhällä hengelläkö tässä pitäis elää??



Onko kellään vastaavia kokemuksia Kelasta/työpaikkakassasta? Mulle tää työpaikkakassa on ihan uusi juttu, ja kun oon pois töistä niin en pääse tutkailemaan työpaikkakassajuttuja intrasta. Täytyy soittaa sinne tiukka valituspuhelu tänään...



Maanantaiterveisin



masentunut Karssuli ja vilkas vauveli rv 31+4

Seurasin tiiviisti viikonlopun pinoa, mutta iski semmoinen lorvikatarri lauantaina ja sunnuntaina etten jaksanut kirjautua sisään :) Eilen tuli taas ei niin mukava pahoinvointi kuvioihin muutaman päivän tauon jälkeen ja aamulla tuli halailtua tuota wc-pönttöä. Eroa alkuraskauden pahoinvointiin ja oksentamiseen on se, että olo helpottaa heti oksentamisen jälkeen, onneksi :)



Karssuli mietti noita kelan juttuja. Mä oon niistä kyllä todella pihalla!! Ja mulla on todella suuri kynnys mennä kaupunkini kelasta kysymään yhtään mitään kun tähän asti siellä on kaikki neuvottu väärin liittyen opintotukiin, asumisjuttuihin sun muihin! Minullahan tosiaan loppuu työsopimus 31.7. Onko minun siis mahdollista saada kelasta jotain sairaspäivärahaa 1-22.8 (äippäloma alkaa 23.8) jos vain lääkäri nyt sairaslomaa määrää? Ilman siis että ilmottaudun työttömäksi tai muuta sellaista?? Onneksi nyt kuitenkin tulee kaikki lomarahat ja lisät sun muut elokuussa, niin ei tuo nyt niin tärkeää olisikaan...



Minä tässä pohdiskelen tärkeää asiaa! Kaverillani olisi polttarit lauantaina ja haluaisin niin mennä. Mutta kun levossa pitäisi olla ja tuo päivä ei mitään lepoa todellakaan ole! Pikemminkin aamusta iltaan mennään täyttä höökiä eteenpäin! Haluaisin todellakin mennä, mutta uskallanko?? Toisaalta voisinhan minä mennä vain osaksi päivää, syömään ja silleen ;) Nyt meinaa kun olen todellakin ottanut levon kannalta, niin supistukset huomattavasti vähentyneet...



Mun piti vaikka mitä taas kommentoida, mutta en muista mitään. Palailen siis luettuani pinoa uudestaan...



MiaMik rv 30+5

WAU mikä pino, pitää varmaan viikonloputkin kohta vaihtaa päiväpinoihin kun näin aktiivisia ollaan:=) Hyvä juttu!



jouhi, älä ole turhaan huolissaan. kuuluu alkuun nuo pelot, mutta luottavaisin mielin kannattaa mennä eteenpäin:) Mulla nyt menossa viikot 8+6, eikä edelleenkään oireen oiretta. Siis ei masussa, tisseissä, ei pahaa oloa tms. Ainoastaan naama alkoi kukkia jo ennen plussaa testissä. Joten ole onnellinen oireettomuudesta ja nauti siitä, voisi olla toisinkin! Tsemppiä:)



Fio, olen miettinyt samaa että mieskin voisi olla tän 9kk ilman alkoholia. Kauteuttako.... ehei:)) Yritin ehdottaa sille, mutta ei mennyt oikein läpi mun ehdotus:(



Makkara, mä kans kammoksun noita raskausarpia. Olen jo nyt aloittanut kropan rasvaamisen 1-2 x päivässä. Kun iho on kimmoisa, ei pitäisi " venymisen" saada niin pahaa jälkeä aikaiseksi. Toivottavasti:) Tosin se taitaa olla ihan tapauskohtaista ja jos niitä on tullakseen, ei taida rasvat auttaa..



Tosi monella olikin jonkin sortin nelijalkainen kotona. Toivotaan että tottuvat hyvin uuteen asukkiin ja kaikki menee hyvin!



Vielä ois kolme viikkoa np-ultraan ja huomenna alkaa 10. viikko, nyt siis 8+6. Kauhea nopsaa tää aika hurahtanut, vastahan oli 5+ :=) Onko kellään viikot muuttuneet tossa np:ssä? kun menkkojen mukaan oltais jo 8 päivää pidemmällä eli 10+0, voiko viikot muuttua vielä niinkin, vaikka alukuraskauden ulrassa pääperämitta antoi nämä uudet viikot? Olipa sekavasti kirjoitettu, koittakaa ymmärtää asian ydin=)



Nyt töiden kimppuun.... *tylsää*



Aurora + törriäinen 8+6

Tosin mä en kyllä ole ihan kokonaan hereillä vieläkään... Pitäis varmaan iltasin mennä ajoissa nukkumaan, kun haahuilen puoli unessa ja aamuyöstä ei saa nukuttua...



Karssuli, kuulostaa tosi kurjalta tuo sinun tilanne! Kai se sitten on niin, että tässä maassa heinäkuu on loma-aikaa ja junhannuksesta elokuun alkuun ei mikään asia etene mihinkään! Harmi vaan, jos tosiaan oikesasti olis asioilla kiire! Myötätunto halaus ;)



Mä vahdin tässä sivusilmällä mehumaijaa, kävin eilen hakemassa mummin puskasta ämpärillisin punaherukoita ja nyt niitä mehustan. Päiväunetkin kyllä jotenkin tähän saumaan kuullostais erityisen mukavalta!



Mietin jälleen eilen tätä odotusta, jotenkin ihan outoa veiläkin että koko juttu on ihan oikeesti totta :) Vaikka Ahaan liikkeet jo tuntuu päivittäin ja huosutkaan ei enää kaikki mahdu kiinni, on jotenkin aivan epätodellinen olo välillä. Vaikka yksi kaveri kyllä sanoikin, että sellaista se on ekaa odottaessa loppuun asti, todeksi ei usko ennen kuin omin silmin näkee kun vauva syntyy ;)



Me surffailtiin miehen kanssa eilen illalla vähän nimivaihtoehtoja :) Tietääkö joku muuten jotain muita " nimisivuja" , kuin väestörekisteri keskus ja sit vauva-lehden nimisuvt? Muutama ihan hyvä vaihtoehto löytyi, mutta mua jotenkin vähän häiritsee, että sekä tyttö- että poika-vaihtoehdot on suosituimpien listalla kärkipäätä.... Toisaalti mies sanoi, että jos etunimi onkin yleinen, niin sukunimi sitten taas ei, ettei siis haittais yleinen etunimi :) No, vielähän noita on aikaa miettiä. Onkos muilla nimet jo olemassa?



Eilen oli kummigalluppia... Eipä olla vielä kummiasioita yhdessä mietitty, alustavia pähkäilyjä mä kyllä olen itsekseni suoritellut :) Miehellä kun ei ole sisaruksia, niin sitä kautta ei tule ketään " itsestäänselvää" , mutta joku miehelle läheinen ystävä vois kuitenkin olla... Mulla taas on veli, jonka tytön kummin olen, joten kai heitä sit " kuuluu" pyytää vastavuoroisesti... Katsotaan nyt.



Juhlavaatetta pitäis taas lähteä etsimään serkun häihin, muttei millään jaksais...



Hyvää maanantaita kaikille tasapuolisesti!



t. Ope + Ahaa uudella viikolla 27+0

Huikea pino viikonlopulta!



Alkuraskauden km-peloista oli paljon juttua. Lienee täysin normaaleja nuo pelot. Itsellä tässä vieläkin on epävarma olo, vaikka viikkoja on sentään jo jokunen takana. Se alkuraskauden ultra yksityisellä rv 7 aikoihin huojentaa kummasti mieltä. Suosittelen. Ja muuten sitten vain päivä kerrallaan, eihän siinä muutakaan voi.



Kummiasiasta sen verran, että ollaan alustavasti vähän puhuttu ketä sopivia vaihtoehtoja olisi. Meillä kun ei sisaruksia ole niin ystäviä pitää hyödyntää. Periaate meillä kuitenkin on se, että pyydetään kummiksi vasta lapsen syntymän jälkeen. Tai näin ainakin on ollut tarkoitus. Useampi tuttavapiirissä on kuitenkin jo raskausaikana ottanut kummiasian puheeksi, joten kaipa sekin on aika yleinen käytäntö.



Viikonloppuna käytiin kangaskaupassa ja mukaan tarttui kankaat yksiin mammahousuihin ja kahteen mammapaitaan. Nyt ei muuta kuin ompelukone esiin ja hommiin :)



Huomenna olisi se np-ultra - viimeinkin. Onneksi se on heti aamusta, ettei tartte koko päivää jännittää.



Jokohan tällä viikolla saataisiin uusia vauvoja!?



Ihanaista viikon alkua!

t. Essi, rv 12 tasan

Mikäs Yedon veljen vointi on tällä hetkellä??



Isyyspakkausta minäkin ajattelin alkaa suunnittelemaan sen seuraavan äippäpolikontrollin jälkeen (1.8), jolloin saan tietää jatkuuko saikku äippälomaan asti! Joten voipi olla, että kyselen vielä quierolta ja monelta muulta mahdollista sisältöä :) Nyt en voi mitään ylös kirjoittaa kun tuo mies aina onnistuu löytämään mun kaikki lippuset ja lappuset¿



Kandivaihekin pääsee kurkistamaan masuun? Oliko se ylimääräinen ultra huomenna? Ihanaa nuo terkat joskus kun säälistä laittavat ylimääräiseen ultraan ettei neuvola-välit liian pitkäksi veny :)!



Ja suippokin se vain siellä rauhallisena odottelee tulevaa koitosta. Meinaakohan tuo Niameykin kiilata sun edelle ;)



Vieläkö Sippuliinia menkkamaiset jomotukset vaivaa?? Mitäs sinä oikein touhuilet, kun kipeitä suppareita meinaa tulla??? Eikös sunkin pidä ottaa levon kannalta??? :)



Missäpäin Burde sulla niitä masukipuja tuntui kävellessä? Minulla kun tulee välillä kävellessä semmoisia venymiskipuja tuohon masun sivuun molemmin puolin. Kipu helpottaa kun pysähtyy! Onkohan nuo nyt niitä liitoskipuja? Minä kun olen luullut että ne tuntuu lähinnä nivusissa??



Kukas muuten ehdotteli, että viikonloppunakin olisi päiväpinot?? Ainakin perjantaina voisi olla oma ja vaikka sitten la-su yhdessä???



Kaikille alkuraskauden tunnemyllerryksissä pyöriville tahdon toivottaa kunnon tsempitykset!!!! Minullakin niitä menkkamaisia sun muita kipuja mahassa ja selässä riitti vaikka muille jakaa. Siitä " oikeanpuolen" kivusta minulle sanottiin, että keltarauhanen se siellä munasarjassa vaan jomottelee kun joutuu pitää raskautta yllä ennenkuin istukka ottaa sen tehtävän! Lisäksi minulla oli oikean kyljen pistämistä, joka rauhoittui kuukaudessa kun vain oksensin ja oksensin ja näin ollen tuli levättyä ihan mukavasti!!



MiaMik rv 30+5

Minä taas täällä :)



Aurora ehdotteli miehellekin 9kk:n " raskautta" . Meillä kävi niin, että kun kiikutin neuvolaan sen kyselyn alkoholista (miehen), niin terkka oli todella huolissaan miehen alkoholin käytöstä. Minä taas en yhtään ;) Pisteitä nostatti lähinnä miehen nuoruuden toilailut ja kerta-annokset. mies on viimeisen parin vuoden aikana käynyt viihteellä varmaan 1-4x/2kk ja silloin tällöin pari saunakaljaa juonut! No kerroin siitä terkan reaktiosta miehelle ja kuinka ollakkaan hän pamautti, että " kyllä minä pystyn olemaan juomatta 9 kuukautta" . Minä rupesin väittelemään ettei muka pysty ja nyt tosiaan mies ollut juomatta. Viimeksi oli kavereiden kanssa viihteellä, kun minä vielä alkuraskaudessa oksentelin! Varmaan seuraavaksi sitten varpajaisia lähtee viettämään...

tuollainen sivu osui silmääni



http://www.perhekerho.net/oppaat/nimi_vauvalle.htm

Jos tollasia pinoja alkaa ilmaantua niin täytyy varmaan tehdä päiväpinot vkon lopuillekin :) Huh.



En enää edes muista mitä pinossa keskusteltiin...noh, ehkä jossain välissä palautuu mieleen.



ON; olen yhä " elossa" vaikka työputki tuntuukin loputtomalta - no, enää 2,5päivää ja sitten pari vapaata..sitten reilu viikko anoppilassa ammuja hoivaamassa, niin voipi vähän lusmuilla :)

Teen parhaillaan suurta ilmiskoetta itselläni - ensin olin siis kolme pvää vähän rankemmassa työpaikassa, ja silloin oli yksi tosi kova kipuyö. Nyt olin viimeiset kolme päivää paikassa jossa ei tarvinut kovin paljoa nostella, ja oli muutenkin kevyempi paikka - sain nukkua yöni rauhassa! Nyt olen taas aiemmassa rankemmassa paikassa, ja kauhulla odottelen yötä...katsotaan miten käy.

Viimeviikolla kipuun kyllästyneenä varasin ajan läääkäristä, jotta saan lähetteen gynen polille tarkistukseen (ettei tarvis mennä yksityiselle taas), kun terveydenhoitaja sanoi etten vielä varmaankaan äitipolille pääse - myöhemmin sitten. Katsotaan mitä huominen tuo tullessaan :)



Nyt olen siis välttynyt kivuilta jjo monen monta päivää - kumpa se kysta olisi kadonnut pois..jonkinlaista jomotusta ja vihlontaa tietty on, mutta ei enää sellaista kipua joka lamaannuttaa ja saa oksentamaan.



Muuten täällä ollaan yhä vain lähes oireettomia, pientä väsyä ja jomotusta sekä ainakin likipitäen yhdellä kupilla suurentuneet rinnat (liivikauppaanko tässä jo joutuu?)...



Tappert - 6+4? omanapaisena taasen

Joko suippo on synnyttämässä? Tsemppiä suipolle!



Pääsikö queen niihin verikokeisiin? Vieläkö kutiaa? Mullakin kutisi vähän silloin loppuraskaudesta, mullahan oli todella massiivista se turvotus...

[color=3A5FCD]Taasen maanantai! Mies laitto just viestiä, että sen duunimatka taas venyy ja tulee aikaisintaan vasta huomenillalla takaisin..Alkaa olla jo tavallista tuollainen =/ Yritän olla kärsivällinen =)



Naukuko se kyseli työnantajalle kertomisesta? Mä en ole vielä kertonut, mutta ajattelin tossa ensi kuun aikana kertoa joskus häiden jälkeen..Ääk! Nihinkin alle 2 viikkoa aikaa! =)



Kummigalluppiin: ei tiedetä vielä kuin mun sisko, joka varmaan alkaa kyllä mielellään..Kun niitäkin pitäisi 2 olla ja mun siskolla ei ole miestä, joten toinen vielä hakusessa..Aikaa onneksi on =)



Kelan jutuista en tiedä mitään. Aina oon joutunu odottamaan niiden päätöksiä kaikissa asioissa ihan homopitkään. 3:n vuoden jälkeen ne päätti, että oon saanu ihan liikaa asumistukeakin ja makselin niitä sitten pitkään takaisin. Pöhpah.



MiaMikillä olisi polttarit..Mä en varmaan ihan koko illaksi lähtisi remuaan, mutta voisithan tosiaan päivällä mennä mukaan syömään? Sit kun jengi alkaa olla aika pärstät niin sä voit lähteä hyvillä mielin kotiin kun kukaan ei kuitenkaan muista kuin sen, että jossain vaiheessa olit säkin siellä? =D



Toivottavasti Tappertin kivut ei tule takaisin! Otahan rauhallisesti niiden kantamusten kanssa jos ne vaikuttaa asiaan!



Mulla on toi pakara/alaselkä mennyt pahemmaksi ja joka askeleella vihloo niin pirusti! Yritin taas venytellä, mutta ei se tunnu vaikuttavan. =/ Sillon ei kyllä satu jos sipsuttelee hiljaa ja jännittää kaikilla voimillaan..Mutta mee nyt tonne kaupungille sit sillä tavalla kävelemään! XD



Jospa sipsuttelen nyt suihkuun ja katselen asioita sen jälkeen..=)



Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!!



t. poppis ja räpätti 13+5

Ajattelin lähteä kaupungille kuluttamaan aikaa, vaikka eilen käly totesi, että vedet voi mennä koska tahansa eikä hän ainakaan pariin viimeiseen viikkoon ennen synnytystä uskaltanut edes ruokakauppaan lähteä ettei kävisi nolosti. Illalla sitten mietin, että linnottaudunko kotiseinien sisäpuolelle, mutta totesin, etten kyllä kestäisi. Mies lohdutti illalla, että Hemtexissä on kuitenkin vaan naisia, joten ne kyllä ymmärtää jos vedet menee :) Ko. kauppaan siis pitäisi mennä ostamaan vaatehuoneen oven tilalle verho, jotta saa makkariin hiukan lisää tilaa.



Miehestä vielä semmoinen juttu, että elleivät teidän miehenne ole valistuneita ja tiedä vanhan kansan juttuja kolmesta ässästä, niin voi olla parempi olla kertomatta. Meillä on isäntä keksinyt, että haluan seksiä vain, jotta vauva syntyisi nopeammin ja niin ollen hän ei ole innostunut. Ei tuo tunnu uskovan, että rakasteluun SYY on se, että rakastan ja haluan, SEURAUS voisi sitten olla synnytys - tai sitten ei. Tiedä noista poppakonsteista...



Tuun iltapäivällä puhumaan muista kuin itsestäni :)



Suippo ja Emppu 40+4

Taas on yksi neuvola käynti takana päin :)



Verenpaine oli nyt 122/88. Ihan ok jo! Oli laskenut torstaista aika paljon vaikka oli melko touhukas viikonloppu :)



Pissi edelleen puhdas!

Sf 35. Oli tullut sentti lisää mittaa takas :)

Painoa tullut 400g/4pv. Ihan kohtuullista sekin..

Syke vaihteli 145-157 välillä. Korkeimmillaan kävi kuitenki 170 ku piti pientä jumppaa ;)



Seuraava käynti onkin sitten perjantaina! Meinasi kyllä täti että en välttämättä saavu paikalle vaan olen synnyttämässä.. Tiedä sitten ;)



Eilinen siivous urakka tuotti kivuliaita supistuksia illaksi.. ja muutamia on tullut tänäänkin! Jomotukset alaselässä ja masulla tuli kans takas :)



Ihan hyvältä näyttää.. Paitsi että mies on kipeenä :( Iski angiinan päälle, antibioottikuurilla sitten!!



Täti kyllä sanoi ettei haittaa synnytykseen mukaan tuloa kun on kerran lääkitys.. Ollaan nyt sit pusu lakossa, ettei mulle vaan tartu!



Suippo. Koitas nyt jo jakaantua ettei tartte kiilata ;) Ei sovi mun luonteelle mennä toisten ohitte..



Mutta nyt menen takas nukkumaan! Tuli rampattua veskissä tunnin välein taas.. ja supparit päälle niin ei kovin tullut nukuttua :(





Niamey ja tiiti rv 38+4

Vihdoin sai viikonlopun jutut luettua. :)



Eläimistä oli kyselyä, meillä kaksi sisäkissaa. Vanhempi, 2v tyttö viihtyy omissa oloissaan, mutta sitten vähän nuorempi poika on kyllä mammam lellikki. :) Suurimman osan öistä nukkuu minun vieressä, tai aikaisemmin mahan päällä, mutta ei enää. Rontilla painoa n.5kg.

Ongelmia en usko tulevan, kunhan muistaa poikaa rapsutella kun pieni on nukkumassa ja heti esittelee pienen heille. Meillä siis pienen pitää nukkkua omassa pinniksessään, kissoja en raaski enkä halua sulkea makuuhuoneesta. (paitsi kun tyttö mouruaa. :) )



Kummeista oli myös kyselyä. Mieheni serkku, samalla minun paras ystävä on jo pyydetty. Ennen raskautta otti meidän poikakisun harjoitus kummilapseksi. :) Muita varmoja ei ole, oman veljenpoikani haluaisin, mutta on vasta 10v, eli joudun jättämään hänet tuleville lapsille.



Omaa napaa.. Huomenna pääsee taas kotiin. Kesä mennyt entisessä kotikaupungiss, n.300km:n päässä nykyisestä. Tänäään pitäisi vielä jaksaa soitella töissä, huomenna sitten junassa n.3,5h.. Keskiviikkona on lääkäri-neuvola, saan mielenrauhan että onko pieni vielä mukana. Muutaman viikon on suurikin pelko että jotain on sattunut kun en omasta mielestäni ole vieläkään tuntenut liikkeitä. Maha on kasvanut, muttei sellainen vauvamaha, aikaisempi " vararavinto" vain pursuaa enemmän.. Muilla samanlaisia pelkoja? Olen kyllä saanut itsellni sanottua että kaikki on hyvin, mutta aina se km kummittelee mielessä... No. ylihuomenna toivottavasti helpottaa... Suuntaan tai toiseen..



bejpi ja öttiäinen 20+1

Täällähän ollaankin jo vauhdissa :) Eiköhän täällä jo pian saada lukea synnytyskuulumisia, että tsempit vaan sinne Niameylle ja suipolle!



Oli ollut tuota kummigallupia. Meillä tilanne on nyt sellainen, että ne muutamat henkilöt, joita olisin halunut pyytää kummiksi, eivät kuulu kirkkoon, joten se siitä sitten. Tokihan he voivat olla ns. sylikummeja, mutta silti. Miehellä on jokunen ehdokas, joten kyllä vauvalle ainakin yksi kummi saadaan. Helpointahan olisi, jos olisi joku läheinen tuttavapariskunta, mutta meillä kun ei ole. Paitsi tietysti niitä jotka eivät kuulu kirkkoon.



Itseasiassa meillä mietittiin pitkään (jo ennen raskautta) että kastammeko omaa lastamme kirkkoon kuuluvaksi ylipäätään. Mies ei kuulu kirkkoon enkä minäkään koe mitään erityisen lämmintä yhteenkuuluvuutta tähän, mutta tulimme siihen tulokseen, että lapsemme kuitenkin kastetaan. Eniten vaikutti se, että lapselle annetaan mahdollisuus osallistua kirkon toimintoihin, kuten esim. rippikouluun, mikä on monille nuorille ISO juttu (ei niinkään sen hengellisyyden vuoksi, vaan kokemuksena). Kun lapsi on vanhempi, hän saa sitten itse päättää, haluaako kuulua kirkkoon vai ei.



Omaan napaan ei mitään uutta. Pahoinvointi on onneksi jo lähes historiaa. Ainoastaan silloin voi tulla huono olo, jos on liian kauan syömättä (niinkuin taisin jo joskus valittaakin), mutta aamuällötys on onneksi jo helpottanut. Vaan en vielä uskaltaisi riemuita, kuitenkin huomisaamuna sitten kamalin olo mitä ikinä :D



Maha on todellakin iltaisin turvoksissa. Mietinkin jo, että koskakohan pullahtaa esiin pysyvästi. Ei tässä kyllä mikään kiire vielä ole, ehtiihän sitä sitten ihastella vaikka kuinka. Toistaiseksi ei ole vielä havaittavissa mitään mahakateutta, varskinkin kun tiedän, että kohta se on minullakin tuollainen pömppis :) Jaksan kyllä odottaa.



Han ja Pööpötin 12+5

minäkin ehdin kerrankin lukemaan pinoa ennen kuin se on venahtanut megapitkäksi! Lopetin viime viikkoon toisen duunini ja teen nyt " vain" tutkimustyötä - eli pystyn surffailemaan aina kun tekee mieli. Vaarallista....



Voi että kun tuli paha mieli Karssulin (?) huolista - ymmärrän että ottaa päähän ja surettaa!! Nyt vaan tosiaan luuri käteen ja soitat ja vaadit toimintaa!



MiaMikin miehelle iiiiiso hatunnosto! Mun mies ei kyllä lähtisi moiseen. Ei ole mikään suurkuluttaja, mutta työ- ja kaveriporukoiden illanistujaisiin sun muihin liittyy kumminkin tuo alkoholi usein... Pidetäänkö varpajaiset yleensä muuten sillon, kun äiti&vauva ovat vielä sairaalassa vai vasta sen jälkeen? Minä kun olen sen jo sanonut, että vasta sit on varpajaisten aika kun me ollaan turvallisesti kotiuduttu.



Raskausarpikammoisille - ja niille joilla sitä kammoa ei vielä ole - en malta olla taas suosittelematta sitä Pregnancy Belly Gallerya. Siellä on melkoisen huimia masukuvia....heikkohermoiset jättäkööt katsomatta :)



Isyyspakkaus tuntuu yleistyneen. Minäkin oon jo ostanut sitä varten kaikenmoista...eilen löytyi mm. kiva vauvan t-paita tekstillä " My dad´s my hero" :)



Minä taidan nyt lähteä salille (oliko se Yedo joka tsemppasi?)...pitää kyllä tunnustaa, että suurin motivaattori on se, ettei meille oo neljään päivään tullu lämmintä vettä joten pitää päästä siellä käymään suihkussa. Mut kyllä siellä sit tulee vähän hikoiltuakin, kun ei kehtaa suoraa päätä suihkuun mennä :)



Ai niin np-ultrasta piti vielä kirjoittamani (voi olla et olen jo kirjoittanutkin...). Eli mulle kävi vähän paskamainen homma sen kanssa - odotin kutsua ja kun sitä ei alkanut kuulumaan, soitin Kättärille perjantaina. No, sanoivat, etteivät he voi sitä aikaa mulle antaa kun en ole Suomessa kirjoilla :( Vakuuttelin, että olen kyllä ihan oikeesti Suomeen muuttamassa ja mulla on siellä jo. mm asunto ja asuntolaina ja työpaikka odottamassa...lupasivat selvittää vielä asiaa ja soittaa sitten. Toisaalta mä toivon, että ei päästäis sinne - sit mä kävisin täällä yksityisellä ja mieskin pääsis mukaan, ja mä saisin olla pari vkoa kauemmin täällä Enkuissa! Maksaa kyllä 140£ (210¿), mutta jospa se menis vaikka vakuutukseen....



Kivaa päivää kaikille, ja varautukaa mun yli-innokkaisiin pommituksiin nyt kun mulla vihdoin on mahdollisuus paneutua tähän pinoiluun :)



Makkara rv11 (ihanaa uus vko!)

Meille syntyi viikko sitten (17.7. ja rv40+5) pitkähiuksinen tyttö! Painoa rinsessalla 3420g ja pituus 51cm. Synnytys meni kaikenkaikkiaan hyvin. Tyttö kiltti, uni ja ruoka maistuu. Jaksamista kaikille!



*onnesta sekaisin*

ninni ja " sirkka" 1vko

Ihan heti alkuun täytyy osallistua tuohon kummikeskusteluun, kun juuri kotiuduin kummityttöni myöhästyneiltä nimppareilta. Siellä on aina yhtä kamalaa! Tyttö on mun serkkuni tytär. Serkun kanssa meillä on ikäeroa reippaasti kymmenen vuotta eikä ikinä olla oltu mitenkään tekemisissä. Serkun vaimoa en ollut nähnyt kertaakaan ennen kuin tämä tytär syntyi 12 vuotta sitten. Ihan yhtäkkiä soittivat ja kutsuivat kylään ja kahvipöydässä pyysivät kummiksi. Mitäs minä, 19-vuotias likka osasin muuta sanoa kuin että joo, voinhan mä ryhtyä. Enpä tiennyt mikä riippa siitä pestistä tulee... Mulla ei ole mitään yhteistä koko perheen kanssa. Tapaan heitä vain merkkipäivinä ja jos en pääse paikalle, tulee soittoa tai viestiä, että kai laitat lahjan postiin. Siis pelkästään lahjakone olen heille. Tänäänkin sain juuri ja juuri tunnin istuttua ja mietittyä, että mitähän seuraavaks sanois. Oikeesti olen monta kertaa jo aiemminkin miettinyt ja nyt oman odotuksen myötä olen varmistunut asiasta, että kummien täytyy olla todella muutenkin läheisiä ihmisiä. Ja lahjat ei todellakaan ole kummiuden pääasia.



Meillä on sylikummi selvillä eli miehen sisko, joka on meidän ainoa sisarus, kun mä olen ainokainen. Mutta sitten joko yks tai kaks ois vielä pohdinnan alla. Mutta ne varmaan päätetään vasta kun vaavi on syntynyt.



Josta päästänkin vielä tuohon meidän miehuksen pohdintoihin. Hänellä on ihan selkeästi nyt vasta alkanut todella kirkastua, että kohta meitä on kolme. Eilen hän pohti, että missä vaiheessa selviää jos vauva on kuuro tai sokea. Ja että nyt vasta oikeestaan ymmärtää, että mitä tarkoittaa, kun joku sanoo, että ei väliä tuleeko tyttö vai poika, kunhan on terve. Puhuttiin aika pitkäänkin siitä, että on hyvä puhua näistä asioista, mutta niitä on aika turha pelätä etukäteen. Asioilla on tapana järjestyä. Itellä on tosi luottavainen olo, että kyllä me pärjätään ja osataan, mutta olenhan minä ollut enemmän pienten lasten kanssa tekemisissäkin kuin mies, että ihan ymmärrettävää, että häntä asiat askarruttaa.



Muuten omaan napaan ei oikeestaan uutta kuulu. Suppareita tulee edelleen päivittäin ja nykyään aika pienestäkin rasituksesta. Onneks on keskiviikkona tuo lääkärineuvola. Vaavi myllää aika ajoin tosi vilkkaasti ja potkut täristää koko mahaa. Ja ainakin vielä kaveri on jalat alaspäin, sellaisia iskuja satelee alavatsaan ja virtsarakolle. Meinaakohan se lainkaan kääntyä?



Fiolle piti kommentoida miehen tempauksista, että kannattaa varmaan jutella asiasta vielä ihan yleisellä tasolla, että miten suhtaudutaan toisen baarireissuihin ym. Toivon, että tuo miehesi selitys piti oikeesti paikkaansa. Mulla nimittäin on ex-miehen ajoilta kokemus siitä, kuinka ukko tosiaan kävi pokaamassa kaverin poltareissa esiintyneen stripparin - ja jäi kiinni siitä. Luottamus meni ihan kokonaan. Jakettiin kyllä vielä useampi vuosi tuon jälkeen, mutta en ikinä voinut unohtaa tuota ja epävarmuus oli aina mielessä kun ukko läks baariin. Nykyisen miehen kanssa ei onneks tuollaista pelkoa ole. Ja olenkin antanut hänen käydä kaveriporukalla ihhan rennosti baareissa. Eilen mies kyllä totes, että taitaa käydä niin, että kun vaavi on syntynyt, niin hän on viikonloppuisänä, kun minä viiletä tukka putkella kamujen kanssa baareissa ja otan hänen tämän vuoden menojaan kiinni. No tuskin siinä niin käy, mutta on meillä sopimus, että kun vauva on syntynyt, niin menot menee sitten " päikseen" eli jokaisesta hänen reissustaan on myös mulla vastavuoroisesti mahis käydä kamujen kanssa, missä mieli tekee - olkoonkin shoppailua tai pubikierrosta. Mutta siis voimia sinulle Fio, ja toivotaan, että asiat selviää parhain päin!



Ope kyseli nimiasioita. Meillä saatiin tuossa muutama viikko sitten mökkimatkalla nimet päätettyä. Nyt on kyllä alkanut mietityttää, onko ne sittenkään niin hyvät ja sopivat nimet. Molemmat nimet on sellaisia, että mä tykkään kauheesti, mutta molemmat nimet löytyy kyllä meiltä jo suvusta, mun pikkuserkuista. Mutta minkäs teet, jos ne on ne lempparinimet. Saa nähdä, pysyykö valinnat vielä, kun vaavi syntyy...



Tää muuten menee jännäks: Suippo vai Niamey ekaks? Pitkää pinnaa molemmille viimeisiin päiviin! Ja muille loppusuoralaisille myös!



Bejpi: mä huomasin tuolta esittelypinosta, että ollaan saman kaupungin likkoja. Ja nyt meillä on vielä neuvolakin samana päivänä. Noinkohan törmätään keskiviikkona? ;o)



Ninnille ja koko perheelle paljon onnea omasta pikkuprinsessasta!



Nyt laittamaan jotain ruokaa, masu kurnii kovin. Voikaahan hyvin kaikki rakkaat enskat!



-Amy ja EkaVekara rv 26+4

Nyt kun olen vähän rauhoittunut ja saanut Kela-asioita selviteltyä, jaksan jo lueskella muiden kuulumisia ajatuksen kanssa. :)



Kaikille alkuraskauden kipujen ja kramppailujen kanssa hermoileville haluan toivottaa tsemppiä! Erilaiset kivut ym. ovat aika normaaleja alkuraskaudesta, mutta toki koskaan ei voi tietää, milloin on tosi kyseessä (siis ongelmien suhteen). Murehtimalla ei kuitenkaan valitettavasti voi asiaan vaikuttaa, ja liialla stressaamisella ei tee hyvää ainakaan itselleen, ja tuskin vauvallekaan. Itsekin tuli murehdittua välillä ihan liikaa alussa... Ja kaikki on sitten kuitenkin mennyt tähän asti mukavasti!



MiaMik: mulla on myös pahoinvointi tullut takaisin, tosin ei yhtä pahana kuin se alussa oli. Mutta etovasta olosta saa siis kärsiä jälleen kerran. Noista polttareista tuumailin, että jos jaksat niin mene ihmeessä mukaan vaikka osaksi päivää. Nyt jos koska pitäisi tehdä mukavia asioita, tai ainakin itse olen niin ajatellut, kun elämä on kuitenkin pääsääntöisesti hieman tukalaa (niin ihanaa kuin raskaus onkin) ja mielialat tuppaavat vaihtelemaan rajusti. Voihan sitä sitten ottaa seuraavan päivän superrauhallisesti sohvalla maaten tai lähteä kesken riennoista jos alkaa tuntua pahalta...



Kummigallup: me ajateltiin pyytää kahta kummia. Toiseksi kummiksi mun veljeä ja toiseksi mieheni läheistä ystävää. Halusin enemmänkin kummeja, mutta en yksinkertaisesti keksi enempää - täytyy " säästää" kummiehdokkaita, jos lapsia vaikka siunaantuisi useampikin.



Tuo kummiasia on sinänsä minulle kipeä, että itse olen kummi, ja kummitytön kanssa meillä ei ole oikein minkäänlaista suhdetta. Hänen äitinsä on taas minun kummini ja tätini, mutta hän ei ole koskaan ollut minulle kovin läheinen ja sen vuoksi ei sitten kummityttönikään ole minulle läheinen. Eli tilanne samanlainen kuin Amylla. Mulla on aina huono omatunto, kun en osaa/jaksa pitää yhteyttä kummilapseen, mutta toisaalta, eivätpä hekään pidä yhteyttä minuun. Esim. synttäreille ei pyydetä, vaan minun on soiteltava, että onkos jotain juhlia tai kahvitteluja? Ei ole oikeastaan edes kovin tervetullut olo, vaikka toisaalta tiedän, että odottavat kylään... Olisi ollut kiva saada joskus kuulumisia tytön kasvusta ja vaiheista. Ja toki itsekin olisi pitänyt olla aktiivisempi. Täytyy kuitenkin muistaa sitten oman lapsen kummit ottaa oikeasti mukaan lapsen elämään, ettei kävisi samalla tavalla.



Nimiasiaa: meilläkin on nimet päätettynä, nyt sitten vaan odotellaan pikkuisen syntymää että pääseekö pojan vai tytön nimi käyttöön =) Nimet on perinteisiä, ja toiset nimet tulee ikään kuin suvusta. Kun sukunimi on melko perinteinen suomalainen nimi, niin ei haluttu hirmu erikoisia etunimiäkään.



Sen verran omaa napaa, että sain siis ahkeralla puhelinrumballa nopeutettua kela-asioita ja rahaa pitäisi tulla ensi viikolla viimeistään! Jippii! Iso paino putosi harteilta. Ja ensi viikolla pääsemme ylimääräiseen ultraan ja vauvan kokoarvioon eli pääsemme taas kurkkimaan pikkuista masukkia! =)



Nyt jo huomattavasti positiivisemmalla mielellä



Karssuli rv 34+1



Ps. Isot onnittelut Ninnille pienestä tytön tylleröstä!