Argh, maskien kanssa härvääjät. Pää hajoaa!
Olen ajatellut, että kyllä normaali fiksu ihminen osaa käyttää maskia suunnilleen oikein. Ja se riittäisi, vaikkei ihan leikkaussalitasoinen hygienia onnistuisi. Mutta viime viikolla tuli sellainen härvääjä vastaan, että hajosi pää sitä seuratessa.
En yleensä kiinnitä toisten maskeihin huomiota, mutta nyt istuin tunnin vastatusten, joten en voinut välttää. Maski oli fiksusti ja hyvin aseteltuna kasvoilla, kunnes piti saada kahvia. Maski leualle, kahvista hörppy. Maskin räpellystä. Sama uudestaan. Kynän ja papereiden räpeltämistä. Kun kahvi oli vihdoin juotu, alkoi maskin asettelu takaisin kasvoille. Hilaus leualta ylös. Oho, meni sisäpuoli ulos ja päinvastoin. Lisää maskin kanssa härväämistä ja lopulta sai sen oikein päin ja aseteltua.
Kertaakaan ei käyttänyt käsidesiä koko operaation aikana.
Kyseessä vielä korkeakoulutettu muuten ihan fiksu ihminen, jolla lähipiirissä riskiryhmiin kuuluvia. Mutta joku sokea piste lienee ajattelussa, kun ei yhtään käy mielessä, että niitä viruksia ei olisi tarpeen siirrellä paikasta toiseen ja varsinkaan omille kasvoilleen.
Jaksatte inistä joistain maskeista, jotka eivät auta yhtään mitään. Hoitoon liittyvissä infektioissa. Eivät edes niissä, Vaasassa hoivakoti täynnä virusta, ja lueppa parin vuoden takaa asian ydin ei ole kyllä ole maski vaan se ettei virusta ole laitoksessa. Inflenssasssa 15% oli, mutta kun koronassa se on ollut jopa kaikilla. Mutta ensin influenssasta:
Julkaistu 27.11.2018
Influenssa vie vuosittain tehohoitoon keuhkosairaita, mutta myös terveitä
Influenssan vuoksi Taysissa tehohoitoon joutuneista noin neljäsosalla ei ole mitään diagnosoitua pitkäaikaissairautta. Influenssasta tehohoitoon joutuneiden sairauksista tavallisimpia ovat erityisesti krooniset keuhkosairaudet tai sydänsairaudet. Noin neljäsosalla Taysissa hoidetuista on krooninen keuhkosairaus ja viidesosalla sydänsairaus.
Influenssa vie teho-osastolle yhtä paljon terveitä ihmisiä kuin keuhkopotilaitakin. Pitkäaikaissairaudet lisäävät vaikean influenssan riskiä, mutta myös aiemmin terve voi joutua influenssan takia tehohoitoon.
Tiedot käyvät ilmi Taysin infektioyksikön vuosina 2009–2016 tekemästä selvityksestä, jossa tarkasteltiin influenssan vuoksi Taysissa tehohoitoon joutuneiden potilaiden taustatietoja ja ennustetta. Huomioon otettiin ne tehohoitoon päätyneet potilaat, joiden influenssanäyte oli positiivinen kaksi viikkoa ennen tehohoitoon joutumista tai kyseisen hoitojakson aikana.
Potilailta oli yhteensä 80. Heistä hiukan yli puolet oli miehiä, ja mediaani-ikä oli 59 vuotta. Iän vaihteluväli oli 4–86 vuotta.
Keuhkoahtauma altistaa
Keuhkosairaista erityisesti keuhkoahtaumapotilaat ovat alttiita joutumaan tehohoitoon. Keuhkoahtaumapotilaiden keuhkokapasiteetti on lähtökohtaisesti heikompi kuin terveellä ihmisellä, minkä vuoksi keuhkoahtaumapotilas tarvitsee herkemmin erilaisia hengitystukihoitoja.
Infektioyksikön selvityksen mukaan myös reilu ylipaino oli monella vaikeuttamassa hengitystä.
Muita pitkäaikaisdiagnooseja tai ongelmia, jotka vaikuttavat influenssan vuoksi tehohoitoon joutumisen taustalla, ovat diabetes, alkoholismi tai psykiatrinen taustasairaus.
Neljäsosa tehohoitoon joutuneista menehtyi
Infektioyksikön selvityksessä tehohoidon mediaanikesto oli 4,5 vuorokautta ja vaihteluväli 0–94 vuorokautta. Valtaosa eli 85 prosenttia sairasti A-influenssaa. Kahdellatoista henkilöllä eli 15 prosentilla influenssatartunta oli hoitoon liittyvä infektio, eli potilas oli jo edeltävästi ollut osastohoidossa.
Tehohoitoon joutuneista neljäsosa menehtyi kolmen kuukauden sisällä. Kuolintapauksista neljä oli sellaisia, joissa kuoleman katsottiin liittyvän influenssaan ja joissa potilaan eliniän ennuste ilman influenssaa olisi todennäköisesti ollut yli puoli vuotta. Kuusitoista kuoli pitkäaikaissairauksiinsa influenssan heikentämänä. Yhden potilaan kuoleman ei katsottu liittyvän influenssaan.