Uskovat eronneet. Kuinka eroon suhtauduttiin?
Koitko erosta syyllisyyttä? Kuinka muut uskovat eroon suhtautui?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Ei oikea uskovainen eroa.
Minkä jumala on liittänyt sitä ihminen ei eroita.
Jaa vähän niinkuin mm. kuningas Daavid? Joka jätti ensimmäisen vaimonsa kuin nallin kalliolle ja sen jälkeen piti puolenkymmentä vaimoa ja epälukuisen määrän jalkavaimoja.
Ja josta raamatussa sanotaan ettei hän poikennut Jumalan tahdosta ”kuin heettiläisen Urian asiassa”. Daavid on varmaan pakko laskea Oikeaksi Uskovaiseksi©️ ?
Erosin miehen sivusuhteen takia. Olisin antanut anteeksi, jos hän olisi jättänyt naisen. Mutta ei, hän halusi pitää meidät molemmat. Minä sitten lähdin. Sain osakseni silkkaa ymmärrystä. Kaverit olivat enemmän suuttuneita mieheen kuin minä itse.
Tavallaan koin syyllisyyttä. Siitä, miksi minä en riittänyt. Valinnastani en kokenut syyllisyyttä, koska en usko olevan kenenkään edun mukaista, että olen kynnysmatto, jonka tunteilla ei ole väliä.
Vierailija kirjoitti:
Erosin miehen sivusuhteen takia. Olisin antanut anteeksi, jos hän olisi jättänyt naisen. Mutta ei, hän halusi pitää meidät molemmat. Minä sitten lähdin. Sain osakseni silkkaa ymmärrystä. Kaverit olivat enemmän suuttuneita mieheen kuin minä itse.
Tavallaan koin syyllisyyttä. Siitä, miksi minä en riittänyt. Valinnastani en kokenut syyllisyyttä, koska en usko olevan kenenkään edun mukaista, että olen kynnysmatto, jonka tunteilla ei ole väliä.
Tuohan on ihan selvä peli; tilanteesi täytti Jeesuksen antaman ainoan avioeron kriteerin - aviorikos. Teit täysin oikein.
Aviorikos ja väkivalta ovat syitä, jolloin uskova saa vapaasti erota, muussa tapauksessa ei. Siksi avioliittoa onkin tärkeää harkita tarkkaan, koska sen on tarkoitus olla elinikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Erosin miehen sivusuhteen takia. Olisin antanut anteeksi, jos hän olisi jättänyt naisen. Mutta ei, hän halusi pitää meidät molemmat. Minä sitten lähdin. Sain osakseni silkkaa ymmärrystä. Kaverit olivat enemmän suuttuneita mieheen kuin minä itse.
Tavallaan koin syyllisyyttä. Siitä, miksi minä en riittänyt. Valinnastani en kokenut syyllisyyttä, koska en usko olevan kenenkään edun mukaista, että olen kynnysmatto, jonka tunteilla ei ole väliä.
Siis kerroit ex miehesi asioita, tekemisiä ja tekemättä jättämisiä mulle?
Eikös se olisi ollut hänen asia kertoa tai olla kertomatta?
Vierailija kirjoitti:
Ei oikea uskovainen eroa.
Minkä jumala on liittänyt sitä ihminen ei eroita.
Jos on sivusuhde eli aviorikos, niin siinähän se toinen ihminen juuri erottaa avioparin toisistaan, mikä on Jumalan tahdon vastaista. Petetty saa jättää puolisonsa ellei pysty antamaan anteeksi, koska aviorikos on Jeesuksen määrittelemä syy avioerolle.
Vierailija kirjoitti:
Aviorikos ja väkivalta ovat syitä, jolloin uskova saa vapaasti erota, muussa tapauksessa ei. Siksi avioliittoa onkin tärkeää harkita tarkkaan, koska sen on tarkoitus olla elinikäinen.
Koska seksin ajatellaan kuuluvan avioliittoon kiirehditään naimisiin. Ei malteta odottaa tai syyllisyydestä kun seksiä harrastetaan.
Puoliso oli henkisesti väkivaltainen. Ison ajatustyön tein ennen eroa. Lopullinen päätös syntyi kun mietin tapanko itseni. Sen jälkeen eropäätös oli selvä. Läheiset suhtautui hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin miehen sivusuhteen takia. Olisin antanut anteeksi, jos hän olisi jättänyt naisen. Mutta ei, hän halusi pitää meidät molemmat. Minä sitten lähdin. Sain osakseni silkkaa ymmärrystä. Kaverit olivat enemmän suuttuneita mieheen kuin minä itse.
Tavallaan koin syyllisyyttä. Siitä, miksi minä en riittänyt. Valinnastani en kokenut syyllisyyttä, koska en usko olevan kenenkään edun mukaista, että olen kynnysmatto, jonka tunteilla ei ole väliä.
Siis kerroit ex miehesi asioita, tekemisiä ja tekemättä jättämisiä mulle?
Eikös se olisi ollut hänen asia kertoa tai olla kertomatta?
Öö... miksi en kertoisi OMASTA avioerostani kavereilleni?
Eksällä on myös sama oikeus.
Koin suuren helpotuksen kun pääsin eroon uskovaisesta puolisostani, jolla hengellisyys meni sekoiluksi. Vaikka itsekin olen kristitty, niin puolison valinnassa pidän merkittävämpinä arvoina ihan muita asioita. Ei mielellään kovin hengellistä puolisoa. Mieluummin sellainen jalatmaassa järkityyppi ja vaikka ihan agnostikkokin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oikea uskovainen eroa.
Minkä jumala on liittänyt sitä ihminen ei eroita.Jaa vähän niinkuin mm. kuningas Daavid? Joka jätti ensimmäisen vaimonsa kuin nallin kalliolle ja sen jälkeen piti puolenkymmentä vaimoa ja epälukuisen määrän jalkavaimoja.
Ja josta raamatussa sanotaan ettei hän poikennut Jumalan tahdosta ”kuin heettiläisen Urian asiassa”. Daavid on varmaan pakko laskea Oikeaksi Uskovaiseksi©️ ?
Uusi testamentti kumoaa täysin vanhan testamentin, ellei jotain asiaa kerrata myös uudella puolelle.
Eli enää tuo ei ole oikein.
Eroamme pidettiin askelena oikeaan suuntaan. Olen entisen kumppanini kanssa samaa sukupuolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oikea uskovainen eroa.
Minkä jumala on liittänyt sitä ihminen ei eroita.Jaa vähän niinkuin mm. kuningas Daavid? Joka jätti ensimmäisen vaimonsa kuin nallin kalliolle ja sen jälkeen piti puolenkymmentä vaimoa ja epälukuisen määrän jalkavaimoja.
Ja josta raamatussa sanotaan ettei hän poikennut Jumalan tahdosta ”kuin heettiläisen Urian asiassa”. Daavid on varmaan pakko laskea Oikeaksi Uskovaiseksi©️ ?
Uusi testamentti kumoaa täysin vanhan testamentin, ellei jotain asiaa kerrata myös uudella puolelle.
Eli enää tuo ei ole oikein.
Ei ei. Ei UT kumoa Vanhaa Testamenttia. Ja eivät ne Daavidin touhut olleet oikein edes omana aikanaan, Jumala vain antoi anteeksi Daavidille.
Oletko muuten pannut merkille että kun seurakunnan paimenelta vaadittavia piirteitä listataan, siinä on mm. ”Ei paljon viinin ystävä, ei tappelija, yhden vaimon mies...” Eli seurakunnassa oli myös moniavioisia ihmisiä.
Mutta joo, oikeinhan eroaminen (ja polygamia) ei ole sen enempää VT:n kuin UT:n mukaan. Paitsi eroaminen tietysti jos puoliso pettää.
Sinähän siinä liitossa olet eikä muut uskovat. Sinä kestät huonoa liittoa, ei ne muut.
Eroomme ei suhtauduttu suopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Sinähän siinä liitossa olet eikä muut uskovat. Sinä kestät huonoa liittoa, ei ne muut.
Niin ja pointti oli miksi sellaisia tekemisiäsi jotka eivät muille kuulu, ylipäätään miettiä ja hyväksyttää muilla. Minäkin olen täysin uskossa ja seuraan Jeesusta. Jätän tuomitsevat kerhot täysin omaan arvoonsa. Kannustan rukoilemaan oikeasti itse Jumalalta viisautta ja ymmärrystä sisimpääsi että näet tämän asiasi oikein, ala siis todella etsiä johdatusta niin se sinulle annetaan. Huom. Jumalalta.
Erosta en kokenut syyllisyyttä, koska vaimoni petti minut. Uusi mies oli pettänyt silloisen vaimonsa ruvetessaan olemaan minun vaimoni kanssa. Vuosia myöhemmin heille sattui vakava onnettomuus ja erosivat. Miksi olisin kokenut syyllisyyttä? Ihminen vai Lusiferko minua on kykenevä syyttämään?
Vierailija kirjoitti:
Aviorikos ja väkivalta ovat syitä, jolloin uskova saa vapaasti erota, muussa tapauksessa ei. Siksi avioliittoa onkin tärkeää harkita tarkkaan, koska sen on tarkoitus olla elinikäinen.
Ei pidä paikkaansa. Ainoastaan aviorikos on hyväksyttävä syy avioeroon. Ja uudelleen ei saa mennä naimisiin niin kauan, kun exä on elossa. Siksi katolisissa maissa harrastetaan avioliiton mitätöintejä toisinaan, kun siis uudelleen ei saisi mennä naimisiin eikä erotakaan ilmam toisen osapuolen aviorikosta (eli pettämistä, jossa harrastetaan seksiä).
Mutta väkivallan kohteena oleminen ei ole hyväksyttävä syy Raamatun mukaan. Mutta riippuu ihan piireistä, missä hyväksytään ja missä ei.
Ei oikea uskovainen eroa.
Minkä jumala on liittänyt sitä ihminen ei eroita.