Lue keskustelun säännöt.
En ole koskaan seurustellut miehen kanssa, johon tuntisin oikeasti vetoa
17.10.2020 |
Uskon, että ujouteni on estänyt tämän. Naimisiin päädyin miehen kanssa, jota en rakasta, ja nyt on ero tulossa. Nyt mietin, että vieläköhän voisin kohdata sen oikean?
Kommentit (21)
Totta kai voit kohdata sen oikean! Laitat vain itsesi likoon, ja pidät mielen avoimena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä oikeaa ei ole. Veto häviää luontaisesti kaikkien kohdalla, ja sen jälkeen pitää vaan päättää ylläpitää suhdetta. Rakastuminen on aivan yliarvostettua. Opettele rakastamaan itseäsi terveellä tavalla, niin nautit elämästä kokonaisena ihmisenä.
Veto häviää, se on totta. Mutta kyllä jokaisen pitäisi edes kerran elämässään kokea aito kahden ihmisen rakkaussuhde.
Vierailija kirjoitti:
Sitä oikeaa ei ole. Veto häviää luontaisesti kaikkien kohdalla, ja sen jälkeen pitää vaan päättää ylläpitää suhdetta. Rakastuminen on aivan yliarvostettua. Opettele rakastamaan itseäsi terveellä tavalla, niin nautit elämästä kokonaisena ihmisenä.
Olet oikeassa. Jos ap:n mies on ihan ok, siihen kannattaa tyytyä.
Hän on avioituessaan luvannut tahtoa rakastaa. Ihastumisvaihe menee kaikille ohi puoli - 3 vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä oikeaa ei ole. Veto häviää luontaisesti kaikkien kohdalla, ja sen jälkeen pitää vaan päättää ylläpitää suhdetta. Rakastuminen on aivan yliarvostettua. Opettele rakastamaan itseäsi terveellä tavalla, niin nautit elämästä kokonaisena ihmisenä.
Veto häviää, se on totta. Mutta kyllä jokaisen pitäisi edes kerran elämässään kokea aito kahden ihmisen rakkaussuhde.
Täysin turha haikailla tuollaista ohimenevää tunnetta, jos on jo naimisissa.
Harvaan naiseen sitä itsekään on tuntenut niin syvällistä, mutta kivesten ehdoilla on menty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies hakee avioeroa. Olen ollut ns. mieli maassa asiasta, mutta nyt ajatus siitä, että voisinko vielä rakastua tulisesti, on herännyt.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu ja varmasti siksi en naimisiin ole ikinä mennytkään. Itseasiassa vasta joku reilu kuukausi sitten lenkillä ollessani se jotenkin itsellekin selvisi, että nuoruudessa seurustelin kyllä 6 eri miehen kanssa mutta yhdestäkään en edes suhteen aikana olisi voinut kuvitella tulevan loppuiän puolisoa.
Se oli aika karukin juttu tajuta, että sitä kyllä sinänsä oli ihan tosissaan ja oikeasti panostikin jokaiseen suhteeseen, koska ikinä ei älynnyt/osannut ajatella sitä noin järkevästi, että onko tämä ihminen nyt oikeasti se oikea (tai edes niin oikea) että haluan olla hänen kanssaan ikuisesti.
Ilmankos ne vituilleen menikin.
Kykyä rakastua ei ole kaikilla. Tää on persoonakohtaista. Googlaa niin löytyy tietoa.
Itsellä meni ekat 40 vuotta ennen kuin rakastuin, joten en seurustellut sitä ennen. Naisella on se etu, että maailma ei hajoa liitoksistaan, vaikka ei ole miestä. Miehille se on jostain syystä vaikeaa.
Olet ap huonosti rakastuvaa tyyppiä, mutta ei ole poissuljettua että se vielä joskus tapahtuu. Varoitan vaan, että jos niin käykin, se ei suinkaan tarkoita, että tulisit onnelliseksi sen miehen kanssa. Rakkaussuhde on venäläistä rulettia; joko aivot pihalle tai tyhjä naksahdus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies hakee avioeroa. Olen ollut ns. mieli maassa asiasta, mutta nyt ajatus siitä, että voisinko vielä rakastua tulisesti, on herännyt.
ap
Älä ota asiasta stressiä, anna asioiden mennä omalla painollaan. Jos alat epätoivoisesti etsiä rakkautta ja intohimoa, joudut pettymään monesti. Kyllä se tulee sitten kun on tullakseen. Jos ei, niin sitten ei... voi mennä sitten kauankin ennenkuin se oikea sattuu kohdalle.
Harvojen parien välillä on voimakasta kemiaa. Siksi ihmiset eroaa niin usein. Tai ollaan siinä ihan ok puolison kanssa, mutta haaveillaan paremmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harvojen parien välillä on voimakasta kemiaa. Siksi ihmiset eroaa niin usein. Tai ollaan siinä ihan ok puolison kanssa, mutta haaveillaan paremmasta.
Tai on kemiaa, mutta muut asiat on suhteessa ihan viturallaan
En ajatellut ruveta etsimään mitään rakkautta väkisin ;) Rakkaus tulee, jos on tullakseen. Olen ollut muutaman kerran ihastunut (teininä ja aikuisiällä) tulisesti. Tosin niistä ei tullut mitään, kun en uskaltanut kertoa tunteistani. Olen ehkä vähän sitä tyyppiä, että jos tapaan kiinnostavan miehen, niin jäädyn ja juoksen karkuun.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ajatellut ruveta etsimään mitään rakkautta väkisin ;) Rakkaus tulee, jos on tullakseen. Olen ollut muutaman kerran ihastunut (teininä ja aikuisiällä) tulisesti. Tosin niistä ei tullut mitään, kun en uskaltanut kertoa tunteistani. Olen ehkä vähän sitä tyyppiä, että jos tapaan kiinnostavan miehen, niin jäädyn ja juoksen karkuun.
ap
No se on kyllä ongelma jos on jatkuvaa. Tunteistaan kannattaa aina puhua jos oikeanlaisen ihmisen löytänyt. Luota intuitioosi.
Nainen mielellään ovat miehen kanssa josta hyötyvät tavalla tai toisella. Mutta mistään rakkaudesta harvoin on kysymys naisen puolelta.
"mitä enemmän nainen hyötyy, sitä parempi mies"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ajatellut ruveta etsimään mitään rakkautta väkisin ;) Rakkaus tulee, jos on tullakseen. Olen ollut muutaman kerran ihastunut (teininä ja aikuisiällä) tulisesti. Tosin niistä ei tullut mitään, kun en uskaltanut kertoa tunteistani. Olen ehkä vähän sitä tyyppiä, että jos tapaan kiinnostavan miehen, niin jäädyn ja juoksen karkuun.
ap
No se on kyllä ongelma jos on jatkuvaa. Tunteistaan kannattaa aina puhua jos oikeanlaisen ihmisen löytänyt. Luota intuitioosi.
No joo, aikuisiällä ovat kolahtaneet vain varatut miehet. Senkään vuoksi en ole mitään voinut tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Nainen mielellään ovat miehen kanssa josta hyötyvät tavalla tai toisella. Mutta mistään rakkaudesta harvoin on kysymys naisen puolelta.
"mitä enemmän nainen hyötyy, sitä parempi mies"
Tämä on kyllä totta!
Olisi ihana kohdata välittävä mies, jonka kanssa olisi molemminpuolista vetovoimaa.
En ole minäkään. Entisten miesystävien kanssa olin aika välinpitämätön ja suhteet lopetin hyvin lyhyeen. Naimisiin menin miehen kanssa jonka läheisyydessä kuitenkin viihdyn ja tuntuu turvalliselta.
Sitä oikeaa ei ole. Veto häviää luontaisesti kaikkien kohdalla, ja sen jälkeen pitää vaan päättää ylläpitää suhdetta. Rakastuminen on aivan yliarvostettua. Opettele rakastamaan itseäsi terveellä tavalla, niin nautit elämästä kokonaisena ihmisenä.