Miten voi kiintyä johonkin vieraaseen ihmiseen näin :(
Kyse ei ole ns rakkaudesta tms vaan syvästä kiintymyksestä. Haluaisi olla koko ajan hänen lähellään. Häntä en voi elämääni saada, ikävä kyllä. Kova ikävä jos ei näe muutamaan päivään. En tiedä olenko tullut hulluksi kun jattelen häntä niin paljon. Hän on niin lämmin ihminen ja edustaa minulle jotain sellaista jota vailla olen ilmeisesti ollut ja jota kaipaan nyt todella paljon.
Mikä avuksi, että saan hänet pois mielestäni?
Kommentit (79)
ap, voisitko tai haluatko kertoa omasta tilanteestasi hieman tarkemmin ;)
47 - > En oikein voi ;) Mikä tilanne sinulla? Ja mitä haluaisit tietää?
ap
Mulla ihan samanlainen kokemus ja nyt mietin, suhtautuuko se mies minuun kuin 38, vai onko hänellä mitään toiveita mun suhteeni (edes ystävyydestä).
Oikeastaan ystävyyttä vailla olisinkin.
Aviomieheni on juuri tämän tapainen, mitä täällä puhutaan. Hän on lämmin, avoin, mukava, todella sympaattinen, herrasmies, hyvä seuramies ja tulee juttuun kaikkien kanssa. Hänestä tykkäävät niin naiset, miehet, kuin lapsetkin. Itse olen tietysti tyytyväinen, kun olen näin mukavan miehen saanut. Välillä kyllä ärsyttää (ei siis mustasukkaisesti), kun esim. hänen naispuoliset työkaverit ovat liian tuttavallisia. Jos tullaan esim. kaupassa vastaan, jäädään väkisin juttelemaan vartiksi, nauretaan miehen jutuille, tuijotetaan häntä silmät loistaen ja hyvä kun edes muuta perhettä huomataan, kun seistään siinä vieressä lasten kanssa toppavaatteissa. Mies ei ikimaailmassa pettäisi, mutta hän vaan vetoaa muihin ihmisiin positiivisella luonteellaan. Välillä on tullut näitä kiusallisia hetkiä, kun joku nainen on tulkinnut häntä väärin.
Tunnistan ajatuksissasi paljon yhtäläisyyttä omaan tilanteeseeni. Olen miettinyt paljon syitä, jotka ovat tähän johtaneet. Sattumalla varmaankin on vaikutusta, mutta uskoisin, että olen ainakin alitajuisesti kaivannut eläämääni asioita, joita tämä toinen ihminen minulle merkitsee. Vaikutuksensa voi myös olla saman suuntaisilla kokemuksilla tai elämäntilanteella, jotka tuovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Oletko sinä ap tavannut kyseisen henkilön johonkin tiettyyn elämäntilanteeseen liittyen tai jossain sellaisessa yhteydessä, jolla on suuri merkitys teidän molempien elämään tällä hetkellä (esim. jonkin mieluisan harrastuksen parissa tai kurssilla, joka mahdollisesti avaa uusia ovia ja viitoittaa tulevaisuuden polkuja, joita pitkin on helpompi kulkea.)?
t.47
Vaikutatte koko kööri 15-vuotiailta.
Ap. Mullakin ihan eri elämäntilanne kuin normaalisti . Ehkä siinä selitys? Aistii eritavalla ? Terv. 16
Miksi sinun pitäisi saada hänet pois mielestäsi?
Omien kokemusteni mukaan aika auttaa parhaiten.....
Mulla on samankaltainen tilanne paitsi että kohteni on nainen ja hän tuntee ihan samalla lailla kuin minä. Me olemme hyviä siis aivan sielunsiskoja. Ajattelen ja unelmoin hänestä joka päivä ja olen aivan sairas kun hän ei oel facessa chattaamassa kanssani. Me ei olla koskaan tavattu oikeasti sillä tämä nainen asuu USAssa. Mutta me ollaan niin läheisiä kuin voi vaan kaksi ihmistä olla, en ole koskaan kokenut tällaista. Mutta olen tosi onnellinen että koin tämän edes kerran elämässäni. Olen jo suht iäkäs ihminen. Ihmettelen vain miten voi pelkän netin kautta "ihastua" niin syvästi?
Minulla on vähän samantyyppinen tunne työkaverini suhteen, en vain ole aikoihin tavannut niin luontevasti kohteliasta ja herrasmiesmäistä miestä. Silti hän ei ole flirttaileva, imarteleva tai lipevä,vain lämmin ja mukava ihminen. Hänen lähellään on ihana olla... :)
4 -> Se vaikuttaa elämään niin paljon. Pitäisi saada vaan unohdettua. Ja se on niin turhaa ja tyhmää muutenkin. Tämä ei ole tyypillistä minulle ollenkaan.
ap
5-> Niin, juuri tämäntapaista. En ole tiennyt tälläistä ihmistä olevankaan. tuntuukohan muista samoin hänen lähellään. Melkein itken kun puhun hänen kanssaan kun hän on niin ihana. Ihmeellistä
ap
Usein mukava yhdessä olo on molemminpuolista joten ei se mukava mies aivan vastentahtoisesti teillekään juttele.
Harmi 52 kun et ole itse saanut kokea mitään tuon tapaista :(
8 -> Vaikea olisi uskoa sen olevan molemminpuolista. Saattaa olla että hän on kaikille samanlainen. Itse en muista varmaan koskaan tavanneeni vastaavaa tai tunteneeni näin. Siksi kai olenkin varmaan tullut vaan hulluksi.
ap
Sama ongelma täälläkin, minulla on vaan todella paljon epätoivoisempi tilanne kun emme näe koskaan. Voisi luulla että se helpottaa kun emme näe koskaan, mutta päinvastoin. Koska tällä miehellä on ollut todella iso merkitys minun elämässä niin on vaikeata unohtaa. En nyt tietysti koko aikaa häntä ajattele kun en näekään, mutta aina palaa mieleen. Menisi pasmat sekaisin jos näkisin yhtäkkiä.
Minun elämäntilanne on sellainen, että vaikka ne tunteet tulisikin molemminpuolisiksi ja tapaisimme niin emme voisi alkaa nyt suhteeseen. Siksi toisaalta ajattelenkin että hyvä ettemme näe. Mutta salaa toivon, että ehkä jonain päivänä.
Ap, oletan, että olet varattu tai ihastuksesi kohde on varattu. Muutenhan voisit vaan antaa mennä, pyytää häntä vaikka kahville?
Itse olen naimisissa ja olin pitkästä aikaa viikonloppuna ulkona ja täysin sattumalta tapasin ihan pökerryttävän ihanan miehen, joka sattuu vielä olemaan jossain määrin julkisuuden henkilö. Istuin vaan siellä baarin vessanpöntöllä ja kiljuin mielessäni, että eiii, miten ihana tää tyyppi on.
Varmaan pyörtyisin, jos kävelisi vastaan.
24 ei ole 42!