Nyt vasta tajusin kuinka rakastan miestäni.
Yhtäkkiä se tapahtui! Kuuntelin radiosta jotain hyvää biisiä autoa ajaessani ja ajattelin miestäni. Rintaa puristi ja tajusin kuinka paljon sittenkin rakastan häntä. Olemme naimisissa, neljäs yhteinen poika tulossa ja olenhan nyt alusta lähtien pitänyt hänestä, jopa hieman mustasukkainenkin ollut.. Mutta jotenkaan en ole "uskaltanut" rakastaa tarpeeksi, tai heittäytyä ja antaa itsestäni kaikkea hänelle ja suhteeseemme. Lieneekö ex-ukkoni vika, väkivaltainen, alkoholisti, itsetunnon pudottaja. Jostain syystä ex-ukon vakio lauseet pyörineet päässä: "Sama kuin ämpäriin panis" , "laihduttaisit jo" jne. Ehkä olen pelännyt nykyisen mieheni ajattelevan minusta noita samoja asioita? Tyhmää joo, itsetuntoni vaan romahti joskus. Liikaa. Haluan tehdä mieheni elämästä mahdollisimman hyvän, onnellisen ja teen kaikkeni että hänellä on meidän kanssa hyvä olla! Yhteiseloa takana huimat 5 vuotta ja vasta nyt tajusin kuinka arvokas ja rikas nykyinen elämäni on... Aika hyvin, hä? :)
Kommentit (12)
Miten tämä olisi provo? Ihan totta. Ap
4 yhteinen lapsi ja tulossa yhteiseloa takana 5 v.. (tosin jos yhet kaksoset/kolmoset)
Kun tapasimme, tulin heti raskaaksi (tapailua n.2kk kun r-testi näytti plussaa) Ja kyllä, meillä kaikki sujunut siitä asti, kahdella vanhemmalla 11kk ikäeroa, pojat kohta 4v, 3v, 1v3kk ja nyt laskettuaika ens kuussa. Ei nyt kyllä oo provo :) Ap
Ihanhan tässä herkistyy....
T. Mies
Mäki oon alkanu tajuun kuinka paljon oikeesti vaan rakastaa omaa miestä ja kuinka ihana hän loppujen lopuksi on.. en haluaisi edes kuvitella että ei elettäisi yhdessä loppu elämää ! :( <3
Ihana asia. Ne raskaushormoonit varmaan sai aikaan tunnemyrskyn. Hyvä niin, onnea teille ja perheellenne.
Kiitti :) Mukava jakaa täällä iloisiakin asioita! :) On tää elämä vaan niin ihmeellistä. Tämä loppuraskauskin on niin jännää aikaa, odottelua ;) ap
Niin me ollaan erilaisia. Itse en olisi koko ajan raskaana miehelle, jota en rakasta.
Toivon sulle tottakai kaikkea hyvää.
heh, ihana juttu :)