Pariutuminen olis paljon helpompaa jos kykenisi tyytymään rumaan mieheen
Ei mulle nyt varsinaisesti komea tarvitse olla, mutta sellainen kuitenkin ettei ulkonäkö suorastaan ällötä. Olen ite ihan hyvännäköinen niin että pitäisi kyllä sen puolesta olla "varaa vaatia".
Kommentit (18)
Minusta taaskin pariutuminen olisi helpompaa, jos kykenisi tyytymään tylsään/yksinkertaiseen/lapselliseen/epäjohdonmukaiseen persoonaan. Suurin osa nuorista ihmisistä on ihan OK näköisiä, mutta aivot ei paljon päätä pakota.
No, onneksi nykyään naisen ei (Suomessa) tarvitse "tyytyä" kehenkään, vaan yksinkin voi elää :)
Minustakin ongelma on enemmän se kun ihmiset ovat niin tavallisia tollukoita eikä niiden jorinoita jaksa.
Tuokin vielä vaivaa joka kolmosella myös. Mä haaveilen että löytäisin kumppanin jonka ajatus- ja arvomaailma olis samankaltainen kuin itselläni. Monet ei tosiaan hirveästi mieti maailmanmenoa tai jos miettivät niin kapeasti omasta näkökulmastaan. ap
Parisuhteessa kemian täytyy olla mukana, suhteesta ei voi tulla mitään jos toinen ei vedä puoleensa. Minulle ei ole ollut tärkeää, että mies olisi perinteinen hyvännäköinen, etenkin kun monilla tällaisilla on pelkkää pissaa päässä. Minuun on vedonnut jonkinlainen karisma ja itsevarmuus ja tietty ruumiinrakenne. Olen itse hoikka ja pidän kunnostani huolta, en esim. voisi olla lihavan miehen kanssa, koska se ei vaan minua viehätä. Naama voi sen sijaan olla vähän kirveellä veistettykin. Jopa niin, että mieluummin vähän ruma kuin nössökän näköinen.
Nytkin olis nettideitissä tarjolla yksi (en elämäntilanteeni takia tapaa vapaita miehiä muuten) jonka teksti on oikein hyvä, mutta kuvassa on todella kammottavan näköinen pallinaama.
Onneksi suominainen on niin kovatasoinen, että saa miehen muualtakin!
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 12:33"]
Parisuhteessa kemian täytyy olla mukana, suhteesta ei voi tulla mitään jos toinen ei vedä puoleensa. Minulle ei ole ollut tärkeää, että mies olisi perinteinen hyvännäköinen, etenkin kun monilla tällaisilla on pelkkää pissaa päässä. Minuun on vedonnut jonkinlainen karisma ja itsevarmuus ja tietty ruumiinrakenne. Olen itse hoikka ja pidän kunnostani huolta, en esim. voisi olla lihavan miehen kanssa, koska se ei vaan minua viehätä. Naama voi sen sijaan olla vähän kirveellä veistettykin. Jopa niin, että mieluummin vähän ruma kuin nössökän näköinen.
[/quote]
Pakko tarttua tuohon ulkonäköön, kuinka eri lailla ihmiset "hyvännäköisen" näkevät. Minun mielestäni, tämä mies on kaikkea muuta kuin viehättävä:
Vai onko noi jotkut kommentit tuolla sarkasmia?
Miehen seksikkäin ruumiinosa on aivot.
kannattaa aivopestä itsensä pitämään jonkinlaisia miehiä seksikkäinä (vaikkapa lihavia tai vaaleahiuksisia ...ainakin jotain mistä muut naiset ei hirveästi välitä niin saa ihan mielettömän ihania miehiä. Tosin ajattelun muutos tulee tehdä tiedostamatta
Olen miettinyt aivan samaa. Itselläni on kauniit kasvot ja jotenkin vaan tökkii, että pitäisi sitten "tyytyä" seinäänjuosseeseen mieheen. Mä en rehellisesti tykkää edes niistä, jotka lasketaan normaalin näköisiksi, vaan pitää olla keskivertoa paremman näköinen. En siis pidä mistään barbiekeneistä, en todellakaan, mutta tietyllä tavalla nättikasvoiset kiehtoo, ns. persoonallisella tavalla kauniit. Makuni on toisin sanoen todella kapea ja vaihtaisin heti, jos voisin.
Vartalon puolesta mulla taas sitten ei ole niin kovia kriteerejä. Kunhan on mua pidempi, eikä liian laiha/läski.
Niinno niitä oikeasti komeita miehiä, kun valittevasti on harvassa. Ainakin täällä Suomessa...
Mulla on sama ongelma. Tapailin pariakin mukavaa miestä jokin aika sitten, mutta mitään seksuaalista vetovoimaa en heitä kohtaan tuntenut. Toisella oli kirveellä veistety kasvot eikä perushygienia edes ollut kovin kunnossa, toinen taas oli ihan siisti, mutta ylipainoinen ja kasvot oli pyöreät ja pehmeäpiirteiset, ei yhtään mua viehättävät. Yhden ulkonäössä taas ei ollut mitään vikaa, mutta luonteiltamme ei sovittu ollenkaan yhteen.
Voi kun olisin pystynyt tuntemaan vetoa noihin rumiin miehiin, joiden kanssa oli kuitenkin mukava viettää aikaa, mutta kun ei niin ei... En pidä itseäni liian vaativana, mutta ulkonäön pitäisi edes vähän viehättää, ettei toinen ihan ällötäkään.
Mun mielestä ulkonäköä on kyllä kiva katsella, mutta se on ihan oikeasti aika pinnallinen kriteeri parinvalinnassa. Sitä paitsi moni tavallisen näköinen mies on oikein charmantti 50-kymppisenä. (Tosin siihenhän ei voi etukäteen luottaa).
Oon aina miettinyt, että ei se hyvä ulkonäkö sais olla tärkeää, ethän sä sen ulkonäön kanssa juttele, plus että se voi olla katoavaista. Ja itsekin saa rupsahtaa rauhassa miettimättä kelpaanko.
Mielestäni teidän kannattaisi työstää asiaa, ettette pety elämässä siihen, ettei se kiva ulkonäkö rakasta teitä takaisin.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 15:29"]
Mun mielestä ulkonäköä on kyllä kiva katsella, mutta se on ihan oikeasti aika pinnallinen kriteeri parinvalinnassa. Sitä paitsi moni tavallisen näköinen mies on oikein charmantti 50-kymppisenä. (Tosin siihenhän ei voi etukäteen luottaa).
Oon aina miettinyt, että ei se hyvä ulkonäkö sais olla tärkeää, ethän sä sen ulkonäön kanssa juttele, plus että se voi olla katoavaista. Ja itsekin saa rupsahtaa rauhassa miettimättä kelpaanko.
Mielestäni teidän kannattaisi työstää asiaa, ettette pety elämässä siihen, ettei se kiva ulkonäkö rakasta teitä takaisin.
[/quote]
Tiedostan kyllä pinnallisuuteni, mutta kun ei vain kykene näkemään muunlaisia miehiä seksuaalisesti vetävinä. Tietysti, jos kohdalleni osuisi mies, joka olisi luonteensa puolesta minulle täydellinen ja kasvoiltaan ei-niin-viehättävä, niin on mahdollista, että alkaisin tuntea vetoa. En tiedä, kun ei ole tullut tämäntyylistä (vielä) kohdalle.
Ajattelen oikeasti täsmälleen samalla tavalla kuin sinä, mutta jos jo ajatus ruman/tavismiehen kosketuksesta etoo, sille vaan ei mahda mitään. Vika on päässäni ja vaikka kuinka olen yrittänyt nähdä rumia/tavismiehiä potentiaalisina seurustelukumppaneina, niin ei tule mitään. En vain syty. :/
-13
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 12:33"]
Parisuhteessa kemian täytyy olla mukana, suhteesta ei voi tulla mitään jos toinen ei vedä puoleensa. Minulle ei ole ollut tärkeää, että mies olisi perinteinen hyvännäköinen, etenkin kun monilla tällaisilla on pelkkää pissaa päässä. Minuun on vedonnut jonkinlainen karisma ja itsevarmuus ja tietty ruumiinrakenne. Olen itse hoikka ja pidän kunnostani huolta, en esim. voisi olla lihavan miehen kanssa, koska se ei vaan minua viehätä. Naama voi sen sijaan olla vähän kirveellä veistettykin. Jopa niin, että mieluummin vähän ruma kuin nössökän näköinen.
[/quote]
Eli sama typistettynä: haluat hyvävartaloisen, karismaattisen, viisaan ja komean miehen. Eikös me kaikki haluta? Kuka nyt mistään nynnystä läskiposkesta noin niikuin lähtökohtaisesti haaveilisi. Hohhoijaa mitä itsestäänselviä jorinoita. Plääh trööt ding dong
Jos mies olisi edes tarpeeksi älykäs korvaisi se puutteet ulkonäössä.
Kaunis ukkomuoto pelkästään ei anna minulle mitään.
Tapasin todella mukavan miehen hiljattain, mutta en pysty pitämään häntä seksuaalisesti viehättävänä, joten välillemme ei voi kehittyä mitään. Mitään isoa "vikaa" hänessä ei ulkoisesti ole, mutta sen verran kuitenkin, ettei tee mieli olla liian lähekkäin.