Lue keskustelun säännöt.
Naapurien äänistä hulluksi
16.10.2020 |
Vähän huolestuttaa että nyt nuppi on pimahtanut lopullisesti.
Minulla on ollut vuosia putkeen stressiä ilman taukoa, josta siirryttiin suoraan koronaan. Kotoa työskentely kuulosti aluksi hyvältä, mutta ei tosiaan auttanut yhtään. Eikä se , että sosiaalinen elämä katosi kokonaan. Olen viimeiset 7kk istunut yksin kotona. Yläkerran pariskunta myös.
Tuli nopsaan selväksi, että asun talossa missä seinät on sen verran ohuet, että kaikki kuuluu läpi. Aamu kahdeksalta herään älyttömään kolinaan. Iltaan asti kuunnellaan ryminää, töminää ja kovaäänistä puhetta. Huonekalujen raahausta. Varmaan sata kertaa päivässä kuuluu sellainen raastava ja kaikuva ääni, mikä todennäköisesti on jonkun puisen saunatuolin työntelyä pesutiloissa.
Aluksi huhtikuun alussa tämä oli vain lievästi epämiellyttävää. Sen kanssa pystyi elämään. Sitten kuukaudet alkoivat vieriä. Jostain syystä yläkerran tyyppien äänet alkoivat ärsyttämään aina vain enemmän ja enemmän. Sitä alkoi jo odottamaan milloin sieltä tulee taas ne päivittäiset klassikkoäänet kuten se saunatuolin rääkäisy.
Jossain vaiheessa hiljaisuuskin alkoi ahdistamaan. Hiljaisina hetkinä tulee pidätettyä hengitystä kun odottaa että kohta sieltä taas pudotetaan joku keilapallo lattialle. Ja ei mene montaa minuuttia kun joku kolahdus kuuluu. Asunnossa ei kirjaimellisesti ole koskaan täysin hiljaista, paitsi yön pikkutunteina.
Herään käytännössä jo valmiiksi vihaisena, sillä olen herännyt 7kk ajan silloin kun naapurit päättävät. Minun elämisestäni ei kuulu ääntä, mutta kotini koko äänimaisema on heidän sanelemaansa. Tässä on jotain perustavanlaatuisesti raivostuttavaa. Jokin luolamiehen vaisto päässäni kokee, että vieras tunkeutuu reviirilleni. Negatiivista suhtautumista naapurien ääniin ei auta sekään, että keväällä lähestyin heitä erittäin kohteliaasti ja anteeksipyytelevästi ja toivoin että otettaisiin äänitasot huomioon kun kaikki istutaan kotona. Sain heiltä käytännössä haistattelut vastauksena ja äänet vain kovenivat. Minä olen ehkä monen mielestä hullu, mutta noin välinpitämätön en ainakaan ole.
Asialle ei voi tehdä mitään, koska kyse ei ole bilettämisestä, vaan pelkästään äänekkäästä elämisestä. Ja valitettavasti he eivät koskaan poistu asunnostaan. Hiljaisia päiviä ei ole laskujeni mukaan ollut ainuttakaan.
Tässä muutama päivää sitten päässä jotenkin naksahti. Yhtäkkiä jatkuva ahdistus ja jännitystila vaihtui uupumukseen ja motivaation puutteeseen. Sydän ei enää jaksa hakata tuhatta ja sataa. Alkoi väsyttämään ja nukuttamaan. Elämä alkoi tuntua täysin tyhjältä ja harmaalta paikalta, jossa ei ole mitään. Olen nyt nukkunut 2 päivää putkeen enkä saa mitään tehdyksi. En yhtään mitään. Unohtelen asioita. Jostain syystä puheen takkuilee kuin olisin kännissä. Täytyy kai ottaa loparit tai saikkua. Mutta mikä hyöty siitä saikusta on jos se on taas lisää vankeutta tässä paikassa jota kodiksi kutsun?
Olen sen verran tajuissani vielä, että ymmärrän aivojeni jostain syystä ylireagoivan tuohon naapurimölyyn. Mistä tässä on kyse? Mitä päässäni tapahtuu? Tai sitten jatkuvat äänet todella ovat verrattavissa kiinalaiseen vesikidutukseen ja pääni reagoi sen mukaisesti. Harvalla on kuitenkaan kokemusta tällaisesta, niin en usko kovinkaan monen ymmärtävän.
Kommentit (133)
Kestätkö jatkuvaa musiikkia? Siis itse valitsemaasi, jos laittaisit soimaan taustalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hei, sä sait nukuttua, etkä herännyt ääniin. Problem solved!
Vierailija kirjoitti:
Muuta pois. Itsellä sama, en tiedä, mitä tuo vajakkituolla yläkerrassa touhuaa, mutta jatkuvaa kolinaa ja hakkaamista. Huonekalujen siirtelyä en ymmärrä, sitä tapahtuu päivittäin useita kertoja. Mikä voi olla syy ja tarve tuolle. Myyntiin ja muualle on oma suunnitelma.
Juuh kyllä se on lähdön paikka. Valitettavasti olen vaan huomannut että koronan aikana asuntojakin on vähemmän, kun suurin osa ei mieti muuttamista juuri nyt.
Maailman suurin mysteeri on kieltämättä se "KRÖÖK!" mikä kuuluu huonekalujen raahailusta. Kavereiden kesken "kröökki" on jo muodostunut urbaanilegendaksi.
Ottamatta muuhun hirveästi kantaa, mutta ymmärrän täysin turhautumisesi naapureihin, varsinkin kun olet yrittänyt rauhanomaisesti asiaa heidän kanssaan ratkaista ja saanut vastineeksi pelkkää lapsellista käytöstä.
Asun itse myös hyvin äänekkäästi elävien ihmisten naapurina ja lasken päiviä että pääsen tästä eläintarha-taloyhtiöstä muuttamaan pois. Minulle on käynyt myös niin, että kun kovaäänisistä ja kauan kestävistä ja toistuvista juhlista on huomautettu, on sitä vaan jatkettu yhä äänekkäämmin. Todella ylimielistä ja kertoo paljon kyllä ihmisestä tuollainen käytös.
Kannattaa muuttaa pois jos mahdollista, ja valita asunto seuraavalla kerralla niin että minimoit suorien seinä/yläkerran naapureiden määrän. Ylimääräinen ja häiritsevä melu on itselle ainakin pahimpia stressinaiheuttajia mitä löytyy, enkä sovi kerrostaloasujaksi.
Tsemppiä sinulle!
Kuka pakottaa asumaan kolhoosissa?
Oma tupa, oma lupa. Naapuriin 500m
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kestätkö jatkuvaa musiikkia? Siis itse valitsemaasi, jos laittaisit soimaan taustalle?
Käytännössä olen pysynyt hengissä vain sen voimalla, että luukuttamalla musiikkia saan peitettyä naapurien puheen, pesukoneen, kantapäätöminät yms.
Täällä taas päivät on aika hiljasia mutta yöllä tiputellaan keilapalloa säännöllisesti. Ihan kun tahallaan tiputtelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuta pois. Joitain asioita ei voi muuttaa, on muutettava itse.
Normaaliin elämään kuuluvia ääniä. Oot ap sen tason neurootikko, että mee tutkituttaan pääs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Normaaliin elämään kuuluvia ääniä. Oot ap sen tason neurootikko, että mee tutkituttaan pääs.
Miksi minun elämisestä ei tule noita ääniä? Ja jos jotain pientä tulee, niin naapurit tekee samantien valituksen.
Haluan ja vaadin selityksen sille mikä on normaalia ääntä ja miksi itse pitämäni ääni ei koskaan ole normaalia, mutta se mistä minä ärsyynnyn, jostain syystä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaisko vastamelukuulokkeet ja kuuntelisit sieltä jotain ohjelmaa..
Meillä kans kuuluu naapurin äänet liian hyvin. Mee vaikka viikonloppulomalle hotelliin.
Itse olen siinä tilanteessa, että oma naapurini tulee hulluksi mun lasten äänistä. Ovat esiteinejä, jotka enimmäkseen pysyvät omissa huoneissaan puhelimiensa kanssa. Jostain syystä tämä kuitenkin kuuluu naapuriin metelinä. Hän vastaa siihen meteliin joko pyrkimällä seinästä läpi tai tulemalla ovelle räyhäämään. Olen mm. ehdottanut katselmusta, jossa selvitettäisiin mistä äänet tulee ja miten asian voi korjata, mutta ei kelpaa. Olen aika neuvoton ja joudun ehkä itsekin alkaa harkita muuttoa.
En tiedä, miksi jaoin tämän kokemuksen. Ehkä ajattelen, että asioilla on aina ne kaksi puolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin samaistua tilanteeseesi. Asuin aikoinaan vuokra-asunnossa, jossa ei ollut koskaan hiljaista. Minulla oli yläkerran metelöitsijän lisäksi riesana seinänaapuri, joka juopotteli yöt ja huudatti musiikkia. Sain jonkun sortin burnoutin univajeesta ja stressistä. Jouduin sairauslomalle, kun sekoilin töissä yliväsyneenä. Onnekseni pääsin muuttamaan ja sitä onnea ei voi kuvailla, kun saa asua rauhallisessa asunnossa. Omalla rauhalla on uskomaton merkitys hyvinvoinnille. Voimia.
Itse sain peitettyä yläkerran asunnosta kuuluvat äänet kohinalla joka muistuttaa hieman lentokoneessa olemista. Peittää samalla hyvin rapusta kuuluvat kakaroiden kiljumiset
Ihmiset eivät käytä mattoja koska se ei ole muotia. Näin esim tuolien raahaaminen kuuluu alakertaan.
Saisi mattomuoti tulla takaisin (itsellä on paljon mattoja, koska en halua naapureiden kuulevan asioitamme).
Äänieristyksissä pyritään varmasti säästämään, syytellään sitten vain asukkaita. Kannattaakin kysyä, miten asia on hoidettu hyvin eristetyissä taloissa ja pyytää muilta rakennuttajilta selvitys, miksi ei teillä tämä sama onnistu. Löpsykkävaarit tietysti liukenee vastuusta niin kauan kuin mahdollista.
Et ole pimahtamassa vaan heräämässä. Olet normaali ajatteleva yksilö, jolle rakennus- ja hissibisneksen lobbarit syöttävät median kautta unelmaa, jossa kaikki kulttuurit asuvat sovussa ja onnellisena päällekkäin kerrostaloissa haistelemassa käryävien bussien katkua, matkustavat muiden päättämien linjojen ja aikataulujen sanelemiin paikkoihin rynnimään muiden lampaiden tavoin vähäisenä vapaa-aikanaan ja vielä haluavat (ne jotka vielä itse maksavat) maksaa tästä kaikesta itsensä kipeiksi.
Vapaa, onnellinen ihminen rauhallisessa omakotitalossaan ilman kulutushysteriahaaveita on eliitin suurin uhka ja harmistus.
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua tilanteeseesi. Asuin aikoinaan vuokra-asunnossa, jossa ei ollut koskaan hiljaista. Minulla oli yläkerran metelöitsijän lisäksi riesana seinänaapuri, joka juopotteli yöt ja huudatti musiikkia. Sain jonkun sortin burnoutin univajeesta ja stressistä. Jouduin sairauslomalle, kun sekoilin töissä yliväsyneenä. Onnekseni pääsin muuttamaan ja sitä onnea ei voi kuvailla, kun saa asua rauhallisessa asunnossa. Omalla rauhalla on uskomaton merkitys hyvinvoinnille. Voimia.
Näin on. Naurattaa nuo hulluksi huutelijat, jotka käskevät mennä hoitoon. Heillä ei ole tällaisesta mitään kokemusta ja todennäköisesti ensimmäisenä hajoaisivat vastaavan tason stressiin.
Heitä ei tosin äänet tule ikinä haittaamaan, koska ovat itse niitä möykkääjiä. Mutta kaikilla on omat kipupisteensä. Minä pidän outona sitä kun naapurissa heitellään huonekaluja sen takia että oma suosikkijoukkue häviää jossain pelissä. Tai sitä kun joku normo itkee netissä ettei ole saanut seksiä kolmeen viikkoon. Eipä näitä kukaan käske hoitoon.
Muuta pois. Itsellä sama, en tiedä, mitä tuo vajakkituolla yläkerrassa touhuaa, mutta jatkuvaa kolinaa ja hakkaamista. Huonekalujen siirtelyä en ymmärrä, sitä tapahtuu päivittäin useita kertoja. Mikä voi olla syy ja tarve tuolle. Myyntiin ja muualle on oma suunnitelma.