Laitettiin ko teidän lapsuudenkodissa makaroneihin
tai spagettiin kastiketta tai juustoa?
Ja kerrotko myös mikä vuosikymmen.
Vastaan itse ei ja -70 luku
Makaronit syötiin ilman kastiketta ja vasta opiskelijana tajusin että nämähän tarvitsee juustoa ja kastiketta mukaan niin maistuvat.
Kommentit (39)
Joo, hirvittävä jauhelihakastike ruskeasta kastikkeesta, ei juustoa. Makaroonien keitinvedessä oli myös lihaliemikuutio, kiitos knorrin mainoksen. Vieläkin oksettaa ajatus niistä harmaista klönteistä harmaiden klönttien seassa.
Tätä vielä 80-luvulla
80-luvulla meillä syötiin makaronia lähinnä makaronilaatikossa ja joskus oli makaronivelliä. Joskus söin makaronia ketsupin+voisilmän kera ilman muita lisukkeita. Jauhelihakastiketta syötiin meillä vain perunan kanssa. Tuntuikin oudolta, kun koulussa makaronin/spagetin kanssa oli jauhelihakastiketta. :-o
Kyllä meillä syötiin ihan Barillan tagliatellea ainakin 80-luvulla, 70-luvulla taisi olla makaronilaatikkoa ja spagettia jauhelihakastikkeella. Usein kastike ei ollut tomaattipohjainen, mutta tomaattipohjaisiakin kastikkeita tehtiin. Venereissuilla syötiin makaronia ja sikanautaa (säilykepurkista) sekoitettuna "hätävararuokana", oli lasten suosikki. Ja tuota siis ketsupin kanssa.
Liha-makaronilaatikko oli herkkuruokaani. Ketsupin määrästä äiti aina motkotti, että ruokaa syödään ei ketsuppia. Nyt aikuisena makaronilaatikko ui ketsupissa eikä kukaan kiellä :-). Spagetti bolognaisea meillä oli myös säännöllisesti.
Erilaiset liharuuat (useimmiten kastike) olivat tosi tavallisia ja tietenkin lihapullat. Erilaiset laatikot kuuluivat myös arkiruokaan, lihasta ja kalasta valmistettuna. Sunnuntaisin oli usein uunibroileria tai uunikalaa, useimmiten perunan kanssa. Muistan kyllä, että riisiäkin oli joskus tarjolla.
Hedelmiä meillä syötiin säännöllisesti, ei varmaan kuitenkaan päivittäin? Salaattejakin oli säännöllisesti tarjolla. Valikoima tietenkin paljon niukempi kuin nykypäivänä, talvella lähinnä raasteita. Kasvihuonevihanneksia ei saanut talvella eikä kaukomailta juurikaan vihannestuontia ollut. Hedelmiä kyllä oli saatavana, ainakin omenoita, banaaneja ja sitrushedelmiä.
Äiti oli kaiketi edistyksellinen? Rajoitti suolan määrää lasten ruuissa, ei ylenpalttisesti rasvoja ja säännöllisesti hedelmiä ja kasviksia sekä monipuolista ruokaa.
Olen syntynyt v.-63.
"Makaronimössö" oli nopeampi versio makaronilaatikosta. Siinä siis paistettiin nauta-sikaa, sipulia ja mausteita ja sekoitettiin keitetyn makaronin kanssa, ketsuppia päälle ja ääntä kohti. Kyytipojaksi maitoa. Äiti teki kyllä ihan jauheliha-makaronilaatikkoa, johon tuli munamaito, mutta sen valmistaminen oli toki hitaampaa, kun se piti laittaa vielä uuniin.
Olen 80-luvulla ollut lapsi.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 21:18"]
MEillä tehtiin makaronivelliä. Kyllä se silloin maistui, mutta nykyään, yäk. Se oli halpaa ruokaa ja ei siihen aikaan tiedetty raivntolarvoista mitään maalla, piti vain saada vatsa täyteen. Meillä tehtiin myös lihatonta makaronilaatikkoa, siis ihan vain munamaito ja makaroni. Hinnan takia.
[/quote]
Lihaton makaronilaatikko on meillä lisukeruokana lihapullien kanssa nykyäänkin. Kuuluu myös jouluruokiin. Meillä munamaito maustetaan sokerilla.
Mulla on edelleen toisinaan tapana syödä keitettyä makaronia voin ja ketsupin kanssa. En tykkää kastikkeista.
Ketsuppi on tomaattikastiketta. Sitä voi tehdä myös itse ja onkin tosi hyvää itsetehtynä. t. besserwisser.
Spagettia syötiin joko ruskean jauhelihakastikkeen kanssa tai bolognesekastikkeen kanssa. En tavismakaronista oikein muista, jotain lisuketta oli (esim. lihapullat) ja ruskeakastike, jos ei kastiketta ollut niin mentiin ketsupilla.
Olen syntynyt -92, eli nämä muistot sijoittuu vuosiin 1998-2003, sitten aloinkin kokkaamaan itse enemmän meidän perheelle. :) Äitini on rakas, mutta oikeasti melko huono (vaikkakin yritteliäs) kokki. Liian vähän mausteita käyttää, ja makaronilaatikko on ihan hirveää, sillä ei tee siihen munamaitoa, vaan laittaa pelkän "pulimössön" uuniin.
Meillä sekä isä että äiti olivat hyviä kokkeja.
Makaronilaatikkoa oli jauhelihalla ja munamaidolla, päällä korppujauhokuorrutus, jossa voinokareet. Spagetti tehtiin Bolognaise-tyyliin, itsetehty tomaattikastike ja jauheliha, sipuli, valkosipuli yms. sekä pöydässä oli juustoraastetta, jota ripoteltiin päälle. Joskus spagetin kanssa oli lihapullia ja ruskeakastike. Jos makaronilaatikosta jäi yli makaroneja, lounaaksi paistettiin makaroneja esim. kananmunien kanssa. Se oli niin hyvää, etten kerran kuukaisiin suostunut syömään mitään muuta kuin paistettua makaronia tai riisiä ja kananmunaa.
Aikuisena löysin äidin tavaroita sellaisen nuorelle perheenäidille tarkoitetun kirjan. Äiti oli saanut sen varmaan häälahjaksi sukulaistädiltään. Siinä oli kotitaloustietoa, reseptejä ja sen sellaista. Lisäksi joka päivälle oli kalenteri, jonne sai täyttää ruokalistat. Äiti oli vuonna 1962 täyttänyt lähes joka päivän ateriat sinne. Jälkiruokia oli usein: kiisseleitä, mehukeittoa, uuniomenia vaniljakastikkeella...
Meillä isä osasi leipoa ja laittaa ruokaa (ei ollut ollenkaan tavallista silloin). Isän bravuuri oli kaneli-omenasosekakku, oikein hyvää. Hän valmisti aina ulkomaisia gourmet-ruokia, esim. osso buccoa, johon tuli viiniäkin. Teini kun olin mainitsin pöydässä, että ko. Italian herkku maistuu "mullalta", joten äijä veti herneet nenään ja lensin ruoatta huoneeseeni :-)
Ovat kummatkin siirtyneet jo ajasta ikuisuuteen.
Olen 70-luvun alun lapsi ja meillä makaronia syötiin vain makaronivellissä. Missään muussa muodossa mitään pastaruokia meillä ei syöty. Ei myöskään riisiä. Äitini mielestä edelleen vain peruna on ruokaa.
Meillä syötiin erimuotoisia pastoja ja riisiruokia (esim. merellistä risottoa jossa oli pakastemustekalaa, katkiksia ja pakastettuja sinisimpukoita). Makaronia oli harvemmin, mutta spagettia ja tagliatelleä joko bolognesen tai tavallisen jauhelihakastikkeen kanssa. Olen -80 syntynyt ja duunariperheestä, mutta Ruotsin rajalla asuminen tarkoitti parempia valikoimia ruokakaupoissa.
Felixin tomaattiketsuppia kyllä. Joskus myös Meiraa. Juustoa ei. Jauhelihakastike oli spagetin kanssa syötynä tomaattinen, perunan kanssa ihan vain ruskea. 80/90-luku.
Ei juuri ollut makaronia muuten kuin vellissa ja laatikossa.
Meillä oli aina jauhelihakastiketta spagetin kanssa (myös koulussa, jossa spagetti oli monesti tosi kuivaa), mutta en voi vielä tänäkään päivänä sietää näiden yhdistelmää, joten söin jo 70-luvulla spagetin, johon on lisätty voita, ketsupin kera.
Sen jauhelihakastikkeen voi syödä perunoiden kanssa.
Makaronia oli makaronilaatikossa.
Äidin erikoisuus oli lihamureke, jonka sisällä oli spagettia.
[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 06:51"]
Meillä oli aina jauhelihakastiketta spagetin kanssa (myös koulussa, jossa spagetti oli monesti tosi kuivaa), mutta en voi vielä tänäkään päivänä sietää näiden yhdistelmää, joten söin jo 70-luvulla spagetin, johon on lisätty voita, ketsupin kera.
Sen jauhelihakastikkeen voi syödä perunoiden kanssa.
Makaronia oli makaronilaatikossa.
Äidin erikoisuus oli lihamureke, jonka sisällä oli spagettia.
[/quote]
Ja se jauhelihakastike oli siis ruskeakastike.
Koulun makaronilaatikko oli mielestäni kamalaa. Hirveän isot makaronit ja laatikon sai maustaa sinapilla (ei ollut ketsuppia), mistä en silloin pitänyt.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 21:07"]
tai spagettiin kastiketta tai juustoa?
Ja kerrotko myös mikä vuosikymmen.
Vastaan itse ei ja -70 luku
Makaronit syötiin ilman kastiketta ja vasta opiskelijana tajusin että nämähän tarvitsee juustoa ja kastiketta mukaan niin maistuvat.
[/quote]
Laitettiin. Ja olen syntynyt 1965.
Laitettiin kastiketta. 70-luku täälläkin.
Joo, hirvittävä jauhelihakastike ruskeasta kastikkeesta, ei juustoa. Makaroonien keitinvedessä oli myös lihaliemikuutio, kiitos knorrin mainoksen. Vieläkin oksettaa ajatus niistä harmaista klönteistä harmaiden klönttien seassa.
Tätä vielä 80-luvulla