Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaisia sinun ruokatavoistasi eroavia ruokatapoja oli lapsuusperheessäsi?
14.01.2014 |
Omassa lapsuusperheessäni syötiin ihan liian vähän proteiinia ja ruokavälit olivat liian pitkät. Siihen aikaan pidettiin meidän perheessä terveellisenä sitä, että syötiin lähinnä viljatuotteita ja proteiinia edusti aterioilla lähinnä lasi maitoa tai pieni pala lihaa/kalaa. Rasvaa ei saanut olla missään mudossa, vaan sitä sipaistiin suurieleisesti juurikin sen puoli teelusikallista leivän päälle. Esimerkiksi kananmuna oli herkku, jota ei passannut syödä, samoin rahka ja raejuusto.
En ole ikinä pärjännyt tuollaisella ruokavaliolla, ja olin lapsuuteni ja nuoruuteni koko päivän nälkäinen, kunnes sitten illallisen jälkeen, kun vatsa oli ahdettu täyteen perunoita tuli älytön väsymys, kuten muillakin, ja sitten istuimme ja katsoimme televisiota täydessä pöpperössä koko illan. Ei siitä jaksanut enää mihinkään lähteä.
Meillä myös tehtiin älyttömät määrät leivonnaisia, pullaakin leivottin heti pussikaupalla, ja piirakat tehtiin koko pellin kokoisiksi. Itselle ei nykyään tulisi mieleenkään tehdä kuin tasan sen verran leivonnaisia, että jokainen saa siitä sen yhden tai kaksi palaa. Muuten meillä ainakin joku olisi koko ajan pulla kourassa. Muutenkin muistelen, että siihen aikaan pulla oli jotenkin hirveän tärkeässä roolissa, kun luokkakaverit menivät kotiinsa, useimmilla oli siellä odottamassa pullaa ja kaakaota, ja nälkäisimmät sivelivät ne pullasiivut voilla. Ei pullaa pidetty pahana, se kuului elämän pieniin iloihin.
Nämä tuli minulla mieleen, kertokaapa omia kokemuksianne. :)
Kommentit (26)
Tuoretta salaattia oli vaan sunnuntaisin, eikä suinkaan joka sunnuntai. Sitä vastoin oli kävimme koko perheen voimin poimimassa puolukoita/vadelmia/muita marjoja joita hillottiin ja sieniä, joita säilöttiin. Myös kurpitsoja kasvatettiin ja säilöttiin. Mutta kaiken kaikkiaan aika yksipuolista ruokaa silloin syötiin, perunaa oli joka aterialla. Nykyään syömme perunaa muutaman kerran vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perunaa oli aina. Aikuisena en syönyt moneen vuoteen perunaa juuri yhtään, oli tullut mitta täyteen. Meillä myös leivottiin usein, lähinnä jotain makeaa. Pullaa tosiaan oli usein. Tuo leipominen oli ihan kiva juttu; itse en jaksa leipoa joka viikko.
Eineksiä ei ollut ikinä. Harvakseltaan meillä niitä nykyäänkään käytetään, mutta silloin tällöin kuitenkin. Uunissa paistettu kokonainen broileri oli sunnuntairuokaa. Puuroja syötiin usein. Pasta oli makaronia ja joskus harvoin spagettia. Ruisleivän lisäksi syötiin ranskanleipää. Sipulia tai valkosipulia ei meilläkään käytetty.
Meillä oli ruoka klo 18 sato, paistoi tai talo tulessa. Siitä ei tingitty. Itse olen joustava ruoka-ajoissa. Turha illallista laittaa kuudeksi jos lounas venähtänyt ja jälkkärit syöty neljältä. Kuka nyt kahden tunnin kuluttua ruokaa haluaa
Karkkipäivää ei ollut, mutta joskus sain lakupatukan lauantaina tuliaiseksi kauppareissulta. Nälkä oli usein, esim. meitä lapsia oli kielletty syömästä mitään koulun jälkeen, mutta tietenkin syötiin, mutta piti nipistää sieltä täältä ettei jäänyt kiinni. En vieläkään tiedä syytä tuohon käytäntöön, mutta epäilen sen johtuneen siitä, että olisi sitten kunnon nälkä kello viideltä, kun syödään kotona. Usein sain myös kuulla tätä "te olette sentään koulussa syöneet lämpimän ruuan, minä en ole syönyt mitään" = ei luulis olevan sudennälkä vielä viideltäkään.
Salaattia oli vähän ja jos siinä joskus oli ananaspaloja, niin niistä kilpailtiin. Lauantaisin sai pullaa, mutta ei mitään valtavia määriä. Iltapalaksi usein corn flakeseita ja maitoa. Tykkäsin niistä eniten sen maidon takia.
Syötiin lihaa vielä kun oltiin pieniä (sitten meistä lapsista tuli kasvissyöjiä), ei käytetty esim. soijaa, linssejä tai tofua. 90-luvulla oli vielä aika perussuomalaisia ruokia, ei vielä esim. aasialaisvaikutteita (ei edes basmatiriisiä) samalla tavalla kuin nykyään. Perunaa varmaan käytettiin enemmän, nykyään laitan tuskin koskaan perunaruokia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en syönyt vuosikausiin perunaa kun lähdin kotoa! Siihen oli tullut kyllästyminen, samoin kaurapuuroon, joka meillä tarjoiltiin veteen keitettynä ja suolattomana. En vieläkään voi sietää sellaista mautonta vesivelliä, ja vasta aikuisena tajusin että kaurapuurokin voi olla hyvää, kun siihen vaan laittaa suolaa kuten muuhunkin ruokaan!
Suoraan sanottuna en muista miten ja mitä meillä syötiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainiin, corn flakeseita maidolla syötiin yleensä aina aamupalaksi - tosi ravitsevaa ja monipuolista!:D
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 20:23"]
Karkkipäivää ei ollut, mutta joskus sain lakupatukan lauantaina tuliaiseksi kauppareissulta. Nälkä oli usein, esim. meitä lapsia oli kielletty syömästä mitään koulun jälkeen, mutta tietenkin syötiin, mutta piti nipistää sieltä täältä ettei jäänyt kiinni. En vieläkään tiedä syytä tuohon käytäntöön, mutta epäilen sen johtuneen siitä, että olisi sitten kunnon nälkä kello viideltä, kun syödään kotona. Usein sain myös kuulla tätä "te olette sentään koulussa syöneet lämpimän ruuan, minä en ole syönyt mitään" = ei luulis olevan sudennälkä vielä viideltäkään.
Salaattia oli vähän ja jos siinä joskus oli ananaspaloja, niin niistä kilpailtiin. Lauantaisin sai pullaa, mutta ei mitään valtavia määriä. Iltapalaksi usein corn flakeseita ja maitoa. Tykkäsin niistä eniten sen maidon takia.
[/quote]
Tuo sama sääntö oli meilläkin. En koskaan käsittänyt sitä. Kuuden tunnin ruokaväli on melko pitkä lapselle, jolla on kasvu kiihkeimmillään, ja minulla oli iltapäivällä aivan kamala nälkä. Minäkin olen kaivellut kaappeja ja nikerrellyt sieltä ja täältä.
Mut muista että meillä oli vanhemmatkin nälkäisiä. Ensin tuli nälkäinen äiti karjumaan kotiin meille nälissään tappeleville lapsille ja paiskomaan pannuja ja kattiloita. Kohta tuli nälkäinen isä ärisemään ja valittamaan äidille kaikesta. Molemmat olivat ihan sen alhaisen verensokerinsa vuoski tympeää seuraa, oikeita superkasvattajia joiden edessä oli aina jotenkin vääränlainen ja tiellä. Siinä sitten hotkittiin se ruoka ärtyisenä ja hiljaa ja me lapset oltiin usein aidosti pahoitettu mielemme siitä tiuskimisesta. Minulle ei ikinä selvinnyt, mitä kamalaa olisi tapahtunut, jos olisimme ihan kaikki syöneet välipalan jo iltapäivästä. Oisko ollut niin hirveää, jos sen tunnin, pari mitä näimme toisiamme joka päivä, olisimme olleet hyväntuulisia ja ruokahetki olisi ollut ihan hyvä hetki? Itselleni ei tulisi mieleenkään tehdä jostain keitetystä potusta ja jauhokastikkeesta sellaista pyhää riittiä, että sitä varten on paastottava että varmasti maistuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 20:13"]
Meillä syötiin kotona erittäin terveellisesti. Vanhempani olivat todella liikunnallisia.
Minä rakastan vaaleaa leipää, suklaata ja karkkia... :D
[/quote]
Sama juttu meillä, aina oli terveellistä ja monipuolista ruokaa. Salaatteja ja kasviksia, kanaa ja vähärasvaista lihaa, leipänä ruisleipää. Äitini oli kotitalousopettaja. Makeaa meillä oli harvoin.
Nyt yksin asuessani mässytän karkkia ja muuta sokeripitoista ihan liikaa :(
Perunaa kaiken kanssa. Ja lihaa joka aterialla, yleensä sianlihaa. Perunaa en sitten ostanut omaan kotiini kymmeneen vuoteen ja nykyisin olen kasvissyöjä. Kahvin kanssa piti olla aina kuivaa pullaa eli "vehnästä", ei mitään herkullisia keksejä tai muuta. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 20:31"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 20:13"]
Meillä syötiin kotona erittäin terveellisesti. Vanhempani olivat todella liikunnallisia.
Minä rakastan vaaleaa leipää, suklaata ja karkkia... :D
[/quote]
Sama juttu meillä, aina oli terveellistä ja monipuolista ruokaa. Salaatteja ja kasviksia, kanaa ja vähärasvaista lihaa, leipänä ruisleipää. Äitini oli kotitalousopettaja. Makeaa meillä oli harvoin.
Nyt yksin asuessani mässytän karkkia ja muuta sokeripitoista ihan liikaa :(
[/quote]
Omassa kaveripiirissäni niiden, jotka eivät koskaan saaneet sokeria lapsena, piti heti aikuistuttuaan syödä kaikki maailman sokeri. Olen miettinyt onkohan näillä joku yhteys, että se kielletty hedelmä maistuu aikuisenakin makeammalta kuin jos sitä olisi saanut syödä ihan luvan kanssa.
Äitini on aika nirso, eikä kokeillut koskaan mitään uutta. Meillä syötiin lähes aina perunoita, jonkun ylisuolaisen kastikkeen kanssa. Salaattia edusti suolakurkkuviipaleet.
Itse olen kokeilija keittiössä. Kyllästyn helposti, joten testaan jatkuvasti uusia reseptejä ja raaka-aineita. Salaattia on joka ruoalla, koska ruoka ei mielestäni näytä houkuttelevalta jos ei ole mitään värikästä ja raikasta tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mää luuli, että mun äitini oli ankea kokki, mutta samaa perunaa näemmä kaikki ovat lapsuutensa syöneet. Meillä ei ollut tuskin koskaan salaattia. Salaattina toimi porkkanaraaste tai suikaloitu kiinankaali, jossa välillä oli ananasta mukana. Ruokaa syötiin vain kerran päivässä aamupalan lisäksi. Ehkä noista ajoista on jäänne syödä itsensä ähkyyn.
Nykyään meillä syödään aamupala, lounas, välipala ja päivällinen. Välillä myös iltapala.
Äiti oli aika laiska ruoanlaittaja, ja ruoat olivat aina ne samat pari. Makaronivelliä, perunamuusia ja kyljyksiä (viikonloppuna), lohikeittoa, joskus ostettiin kokonainen broileri (josta nahka oli parasta). Salaattina juuri porkkanaraastetta tai kiinankaali-kurkku-tomaattia. Leipoi harvoin, joskus harvoin mokkaruutuja, joista suurimman osan vei kuitenkin työkavereilleen, me saimme jotkut nihkeät reunapalat. Ei tietysti tehnyt ilkeyttään, mutta näemmä on jättänyt lievän katkeruuden kytemään! =D Välipalaksi muroja, Weetabixia tai ranskanleipää tai paahtoleipää. Juustona oli aina kimppu Edamia. Itse aloin kasvissyöjäksi teini-iässä eikä kyllä ollut proteiinista tietoakaan. Äiti teki kyllä laiskanlaisesti kasvisruokaa, mutta ei tiennyt ravitsemusopista mitään, enkä itsekään ollut kiinnostunut vuosiin ottamaan selvää. Kaurapuuroa ja makaronia ketsupilla läpi opiskeluaikojen, huh huh, ihmekös tuo että oli vähän heikotusta... Ruoanlaitto ei siis ollut mikään tuttu elementti meille, eikä minua koskaan patistettu tai pyydetty laittamaan ruokaa, ja sitten äitikin nukkui pois, joten aika alkeista sitä sai aikanaan sitten lähteä, kun alkoi yhtään kiinnostaa mitä suuhunsa laittaa. En edelleenkään ole mikää haka tai erityisen innokas ruoan laittaja, ja eineksiäkin syödään toisinaan, mutta kuitenkin yritän koostaa aterioista terveellisiä.
Meillä oli joka päivä salaattia ja harvemmin lämmin kasvislisuke, valkosipulia ja sipulia käytettiin paljon, samoin oreganoa. Salaatti oli aina keräsalaatti, tomaatti, kurkku ja punainen paprika ja valkosipuliviipaleita eli erittäin voimakasta. Riisi oli aina tavallista pitkäjyväistä riisiä ja vasta 90-luvun alussa tuli jasmiiniriisi käyttöön. Poroa ja hirveä oli ihan pienenä 80-luvun alussa paljon kun sitä sai itse metsästettynä ja poromiessukulaisilta edullisesti.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 20:11"]
Mun äiti teki jumalaisen hyvää ruokaa vaikka käytti mausteena vain suolaa ja pippuria. Me käytämme paljon mausteita ja yrttejä ruuanlaitossa. Toki myös ruuat on hieman erilaisia, nykyään reseptejä tulee ympäri maailmaa, ei vain paikallisia ruokia.
Muuten sieltä on peritty hyvän, itsetehdyn ruuan tekeminen ja yhdessä syöminen. Äiti leipoi joka lauantai - nyt mun tyttäret leipoo monta kertaa viikossa:D
[/quote]
4 jatkaa - tuli yksi asia mieleen: meillä oli aina iltakahvilla viinerit tai pullaa - joka päivä! Silti oltiin laihoja kaikki. Nykyisin ehkä viikonloppuna jotain tytärten leipomuksia.
Miehen lapsuuteen erona se että äitinsä ei tehnyt kotona ruokaa juuri koskaan, jokainen söi kun ehti jotain voileipää tai eineksiä. Vasta meidän tavatessa 30+v mies tutustui normaaliin kotiruokaan! Nykyisin on kyllä tosi gurmandi, ei enää kelpuuta mitään eineksiä tms vaan laittaa itsekin erinomaista ruokaa.
Ehkä suurin ero on se, että itse teen lämpimän ruoan joka ikinen arki-ilta ja viikonloppuisin kahdestikin. Lapsuudessani vanhemmat olettivat, että kouluruoka riittää lämpimäksi ruoaksi myös meille lapsille. Äitini työvuorot loppuivat usein aika myöhään illalla, joten silläkin lieni osuutta asiaan. Isä ei niihin aikoihin ollut kovin kiinnostunut ruoanlaitosta. Viikonloppuna kyllä laitettiin ruoka alusta asti itse. Ruoasta sinänsä ei kotona ollut ikinä pula eikä sitä kielletty ottamasta, jos oli nälkä. Mutta siis, kasvoin pääasiassa voileivillä ja jugurtilla. Sen muistan, että yhdessä vaiheessa herkkuani oli ottaa pakastimesta äidin tekemää mansikkasurvosta, jota sekoitin maitoon ja nautin ikään kuin pirtelönä. Olin suurin piirtein ehtinyt tyhjentää pakastimen, ennen kuin vanhempani tajusivat, millä olin edeltäneet viikot elelyt. Tuli sanomista. Lapsuuden kodissa ei myöskään kurkun, tomaatin, banaanien ja mandariinien lisäksi juuri kasvikunnan tuotteita nautittu. Mandariinejakin tosin saatoin kiskaista melkein pussillisen kerralla nälkääni.
Meillä ainakin syötiin proteiinia monessa muodossa, lihaa, kalaa, kananmunia ja maitotuotteita. Yleisin jälkiruoka oli marjarahka, joten ei pantattu rahkaakaan. Ap:n lapsuuden kodin ruokavalio on ehkä ollut valtaväestöstä pienesti poikkeava?
Erona lapsuuden ja nykyisen ruokavalion välillä on ehkä kasvisten monipuolisempi käyttö, en muista että olisimme syöneet koskaan kokonaista kasvisateriaa (vaikka kasvissosekeittoa), kun olin lapsi. Juurekset olivat pääosassa kasviksista aina talvisin, ehkä niitä salaattiin tarvittavia raaka-aineita ei ollut niin hyvin kaupoissa kuin nykyisin. Punaista lihaa syötiin enemmän, ainakin porsaanlihaa ja nyt taas syömme enemmän kanaa/broileria.
Lämmin ruoka syötiin joka päivä kahdesti lomilla ja viikonloppuisin, arkisin tietysti vain iltaisin, mutta aina koko perhe yhdessä. Samoin syömme nyt ateriat yhdessä päivittäin.
Alue: Aihe vapaa
Meillä syötiin kyllä proteiineja mutta esim. viikonloppuisin ruoka oli tosi aikaisin.. Jopa kymmenen jälkeen aamupäivällä oli perunat valmiina kun aikuiset heräsivät niin aikaisin :D Teini-iässä kyllä joskus tympi pahasti nousta "aamupalalle" syömään perunoita.. Pahin ruoka oli kinkkusuikaleista tehty kastike! muuten ruuat oli kyllä hyviä ja aika monipuolisia.. Joskus kotona oli sääntö että ilta kuuden jälkeen ei saanut syödä enään...