Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset vihaavat miehiä , joilla on hyvä äitisuhde?
15.10.2020 |
Miksi pitäisi olla kylmä äitiään kohtaan eikä saisi vieralla äidin luona kun haluaa?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mammanpoikia? siksi koska äidin miellyttäminen on tärkeämpää kuin oman perheen
Eikö miehen äiti kuulu perheeseen? No toki on hullujakin äitejä, mutta luulisi muutaman viikottaisen vierailun olevan ihan ok.
ap
Ei kuulu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska muijat näkevät toiset muijat kilpailijoina, eli uhkina. Mustasukkaisuus on jokaisella muijalla geeneissä. Miehen täytyy osata kouluttaa muijansa tavoille. Miehessä on siis syy, jos muija ei osaa käyttäytyä.
Lapsuuden perheen jäsenet kuuluu sukuun ja lapsuuden perheeseen. Ei ne ole perheenjäseniä siinä perheessä minkä mies ja nainen pariskuntana perustaa. Ei ihme että tulee hankalaa, jos jonkun mielestä anopilla on oikeus tulla lätisemään jotain perheen sisäisiin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Koska muijat näkevät toiset muijat kilpailijoina, eli uhkina. Mustasukkaisuus on jokaisella muijalla geeneissä. Miehen täytyy osata kouluttaa muijansa tavoille. Miehessä on siis syy, jos muija ei osaa käyttäytyä.
Nynnerö kouluttakoon sitä äitiään.
No millainen se hyvä äitisuhde on? Olis hyvä nähdä jotain osviittaa siitä mitä aloittaja oikeastaan tarkoittaa.
Omasta mielestäni hyvä suhde aikuisen miehen ja äitinsä välillä: Poika käväisee pari kertaa viikossa äitinsä luona, joskus auttamassa ja joskus vaikka vaan kahvilla. Oma perhe on ykkössijalla, jos vaimo ja lapset tarvitsevat aikaa ja huomiota, äidille ilmoitetaan että tänään ei vierailut sovi, koetetaan vaikka ylihuomenna tavata. Se äiti vierailee poikansa kotona vain kutsuttuna ja pitää mielipiteet huushollista ja lasten kasvatuksesta ominaan. Poika huomauttaa itse äidilleen jos tämä alkaa puuttua avioparin elämään.
Ehkä hyvä suhde pojalle ja äidille, mutta ei välttämättä pojan vaimolle tai lapsille: Poika ampaisee äidin luo harva se päivä auttelemaan ja kahvittelemaan/syömään, omassa huushollissa taas jää kaikki hommat rempalleen ja vaimon harteille. Kaikki perheen asiat kerrotaan toki äitimuorille. Pojan äiti paukkaa pojan kotiin ilmoittamatta kuin omaansa ja jakaa auliisti mielipiteitään siivouksesta, sisustuksesta, lasten kasvatuksesta ja vaimon uravalinnasta. Kaikki mikä ei äitiä miellytä on tietenkin huonon vaimon syytä. Ja varsinkin siitä tulee sanomista ettei vaimo passaa tarpeeksi hänen poikaansa niinkuin asiaan kuuluisi.
Yleensä ne valitukset hirviöanopeista tulee jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvista suhteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska muijat näkevät toiset muijat kilpailijoina, eli uhkina. Mustasukkaisuus on jokaisella muijalla geeneissä. Miehen täytyy osata kouluttaa muijansa tavoille. Miehessä on siis syy, jos muija ei osaa käyttäytyä.
Nynnerö kouluttakoon sitä äitiään.
Meillä on täällä muija, jota ei ole koulutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mammanpoikia? siksi koska äidin miellyttäminen on tärkeämpää kuin oman perheen
Eikö miehen äiti kuulu perheeseen? No toki on hullujakin äitejä, mutta luulisi muutaman viikottaisen vierailun olevan ihan ok.
ap
Ei kuulu
Perhettä on siis vain ns.ydinperhe eli 1 aikuinen tai 2 aikuista plus lapset suoraan alenevassa polvessa täten isovanhemmat ja esim.koira eivät ole perhettä.
He ovat mitä ? Iäkkäämpiä henkilöitä , jotka satumme tuntemaan ?
Entä jos menet uudelleen naimisiin ja sinulla on lapsi. Lapsi ei ole miehen perhettä vaan joku random kakara, joka pyörii jaloissa ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mammanpoikia? siksi koska äidin miellyttäminen on tärkeämpää kuin oman perheen
Eikö miehen äiti kuulu perheeseen? No toki on hullujakin äitejä, mutta luulisi muutaman viikottaisen vierailun olevan ihan ok.
ap
Ei kuulu
Perhettä on siis vain ns.ydinperhe eli 1 aikuinen tai 2 aikuista plus lapset suoraan alenevassa polvessa täten isovanhemmat ja esim.koira eivät ole perhettä.
He ovat mitä ? Iäkkäämpiä henkilöitä , jotka satumme tuntemaan ?
Entä jos menet uudelleen naimisiin ja sinulla on lapsi. Lapsi ei ole miehen perhettä vaan joku random kakara, joka pyörii jaloissa ?
Mähän sanoin. Ovat sukua ja lapsuuden perhettä. Koira nyt toki on olennainen perheenjäsen siinä perheessä johon se varta vasten on hankittu. Mutta ei sekään ole anopin koira, eikä anopilla ole siihen mitään sanomista.
En minä ainakaan vihaa miestäni, jolla on hyvä äitisuhde. Olen kuitenkin hänelle ykkönen. Äidinpojat ihan kultaa kunhan eivät ole mammanpoikia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska muijat näkevät toiset muijat kilpailijoina, eli uhkina. Mustasukkaisuus on jokaisella muijalla geeneissä. Miehen täytyy osata kouluttaa muijansa tavoille. Miehessä on siis syy, jos muija ei osaa käyttäytyä.
Nynnerö kouluttakoon sitä äitiään.
Meillä on täällä muija, jota ei ole koulutettu.
Joo menehän tissiposki siitä.
Ei minua haittaa jos miehellä on hyvä äitisuhde. Mutta jos se on sellainen kuin mun exän kanssa oli, että se ekan poikaystäväni (olin neitsyt, mutta vähän juhlimisesta tykkäävä niin kuin nuoret yleensä on) äiti vihasi minua heti ensi näkemältä ja varoitteli koko ajan poikaystävääni, että minussa on jotain vikaa, älä sekaannu tuohon akkaan, ja nössömies antoi äitinsä vapaasti kohdella mua huonosti eikä puolustanut minua ollenkaan äitinsä hyökkäyksiltä. Niin todellakin jätin mammanpojan äitinsä kanssa päivittelemään kuinka kauhea ihminen olen.
Perustelut oli esimerkiksi, että mulla oli 2 isoa koiraa ja olin kuulemma ottanut asuntolainan liian aikaisin jo parikymppisenä ja käytin alkoholia ja tupakoin. No se hänen täydellinen kullanmussukkansa käytti myöskin alkoholia, tupakkaa ja lisäksi vielä nuuskaakin.
Noh, nyt olen keski-ikäinen nainen, olen jo yksin maksanut asuntoni ja tämä peräkammarinpoika löysi uuden naisen, jonka kanssa teki 2 lasta ja erosi.
En yhä tänä päivänäkään ymmärrä miksi eksäni äiti vihasi minua ensinäkemältä ja piti minua huonona naisena. Ex myönsi kyllä, että äitinsä on aika omistautuva häntä kohtaan, mutta ei sitten vaivautunut puolustamaan minua äitinsä hyökkäyksiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ainakaan vihaa, olen iloinen että miehellä on hyvät välit äitiinsä. Anoppi on oikein mukava ihminen, ollaan kahdestaan käyty teatterissa, syömässä ja vaikka missä.
Vierailija kirjoitti:
No millainen se hyvä äitisuhde on? Olis hyvä nähdä jotain osviittaa siitä mitä aloittaja oikeastaan tarkoittaa.
Omasta mielestäni hyvä suhde aikuisen miehen ja äitinsä välillä: Poika käväisee pari kertaa viikossa äitinsä luona, joskus auttamassa ja joskus vaikka vaan kahvilla. Oma perhe on ykkössijalla, jos vaimo ja lapset tarvitsevat aikaa ja huomiota, äidille ilmoitetaan että tänään ei vierailut sovi, koetetaan vaikka ylihuomenna tavata. Se äiti vierailee poikansa kotona vain kutsuttuna ja pitää mielipiteet huushollista ja lasten kasvatuksesta ominaan. Poika huomauttaa itse äidilleen jos tämä alkaa puuttua avioparin elämään.
Ehkä hyvä suhde pojalle ja äidille, mutta ei välttämättä pojan vaimolle tai lapsille: Poika ampaisee äidin luo harva se päivä auttelemaan ja kahvittelemaan/syömään, omassa huushollissa taas jää kaikki hommat rempalleen ja vaimon harteille. Kaikki perheen asiat kerrotaan toki äitimuorille. Pojan äiti paukkaa pojan kotiin ilmoittamatta kuin omaansa ja jakaa auliisti mielipiteitään siivouksesta, sisustuksesta, lasten kasvatuksesta ja vaimon uravalinnasta. Kaikki mikä ei äitiä miellytä on tietenkin huonon vaimon syytä. Ja varsinkin siitä tulee sanomista ettei vaimo passaa tarpeeksi hänen poikaansa niinkuin asiaan kuuluisi.
Yleensä ne valitukset hirviöanopeista tulee jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvista suhteista.
Eiks noi ole jo kohta kuolleet sukupuuttoon ? Jatkuvasti täällä samat kliseet.
Aika moni anoppi ikäinen on töissä eikä sen rumban jälkeen kyllä pätkääkään kiinnosta miniän uusien verhojen väri , ihan sama eihän ne mun verhoni ole tai villakoirien lukumäärä. Hyvä jos jaksaa omansa laskea.
En mä ainakaan saa jotain viikkoraporttia onko annosteltu ja kuinka monta lihapullaa miniän toimesta vai onko kauhistus sentään ihan itse poika paran pitänyt kauhoa ne lautaselle ja jopa valmistaa.
Ja muuten pari kertaa viikossa on jo aika riippuvaista, jos kyseessä ei ole lähes omaishoitajuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No millainen se hyvä äitisuhde on? Olis hyvä nähdä jotain osviittaa siitä mitä aloittaja oikeastaan tarkoittaa.
Omasta mielestäni hyvä suhde aikuisen miehen ja äitinsä välillä: Poika käväisee pari kertaa viikossa äitinsä luona, joskus auttamassa ja joskus vaikka vaan kahvilla. Oma perhe on ykkössijalla, jos vaimo ja lapset tarvitsevat aikaa ja huomiota, äidille ilmoitetaan että tänään ei vierailut sovi, koetetaan vaikka ylihuomenna tavata. Se äiti vierailee poikansa kotona vain kutsuttuna ja pitää mielipiteet huushollista ja lasten kasvatuksesta ominaan. Poika huomauttaa itse äidilleen jos tämä alkaa puuttua avioparin elämään.
Ehkä hyvä suhde pojalle ja äidille, mutta ei välttämättä pojan vaimolle tai lapsille: Poika ampaisee äidin luo harva se päivä auttelemaan ja kahvittelemaan/syömään, omassa huushollissa taas jää kaikki hommat rempalleen ja vaimon harteille. Kaikki perheen asiat kerrotaan toki äitimuorille. Pojan äiti paukkaa pojan kotiin ilmoittamatta kuin omaansa ja jakaa auliisti mielipiteitään siivouksesta, sisustuksesta, lasten kasvatuksesta ja vaimon uravalinnasta. Kaikki mikä ei äitiä miellytä on tietenkin huonon vaimon syytä. Ja varsinkin siitä tulee sanomista ettei vaimo passaa tarpeeksi hänen poikaansa niinkuin asiaan kuuluisi.
Yleensä ne valitukset hirviöanopeista tulee jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvista suhteista.
Eiks noi ole jo kohta kuolleet sukupuuttoon ? Jatkuvasti täällä samat kliseet.
Aika moni anoppi ikäinen on töissä eikä sen rumban jälkeen kyllä pätkääkään kiinnosta miniän uusien verhojen väri , ihan sama eihän ne mun verhoni ole tai villakoirien lukumäärä. Hyvä jos jaksaa omansa laskea.
En mä ainakaan saa jotain viikkoraporttia onko annosteltu ja kuinka monta lihapullaa miniän toimesta vai onko kauhistus sentään ihan itse poika paran pitänyt kauhoa ne lautaselle ja jopa valmistaa.
Ja muuten pari kertaa viikossa on jo aika riippuvaista, jos kyseessä ei ole lähes omaishoitajuus.
No ei ole kuolleet sukupuuttoon. 🙄
Onpa täällä paljon poikia joilla on rajaton äiti.
Naiset kokee muut naiset kilpailijoina. Samoista resursseista taistelijoina. Naiset ovat niin ailahtelevaisia, ettei heidän pillin mukaan pidä tanssia. Naisia tulee ja menee. Äitejä on vain yksi. Kuka muukaan minua on tukenut kuin Äitini. Kun on tullut ongelmia elämässä, niin naiset ovat kaikonneet. Vaikka ovat kovasti puhuneet olevansa tukena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No millainen se hyvä äitisuhde on? Olis hyvä nähdä jotain osviittaa siitä mitä aloittaja oikeastaan tarkoittaa.
Omasta mielestäni hyvä suhde aikuisen miehen ja äitinsä välillä: Poika käväisee pari kertaa viikossa äitinsä luona, joskus auttamassa ja joskus vaikka vaan kahvilla. Oma perhe on ykkössijalla, jos vaimo ja lapset tarvitsevat aikaa ja huomiota, äidille ilmoitetaan että tänään ei vierailut sovi, koetetaan vaikka ylihuomenna tavata. Se äiti vierailee poikansa kotona vain kutsuttuna ja pitää mielipiteet huushollista ja lasten kasvatuksesta ominaan. Poika huomauttaa itse äidilleen jos tämä alkaa puuttua avioparin elämään.
Ehkä hyvä suhde pojalle ja äidille, mutta ei välttämättä pojan vaimolle tai lapsille: Poika ampaisee äidin luo harva se päivä auttelemaan ja kahvittelemaan/syömään, omassa huushollissa taas jää kaikki hommat rempalleen ja vaimon harteille. Kaikki perheen asiat kerrotaan toki äitimuorille. Pojan äiti paukkaa pojan kotiin ilmoittamatta kuin omaansa ja jakaa auliisti mielipiteitään siivouksesta, sisustuksesta, lasten kasvatuksesta ja vaimon uravalinnasta. Kaikki mikä ei äitiä miellytä on tietenkin huonon vaimon syytä. Ja varsinkin siitä tulee sanomista ettei vaimo passaa tarpeeksi hänen poikaansa niinkuin asiaan kuuluisi.
Yleensä ne valitukset hirviöanopeista tulee jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvista suhteista.
Eiks noi ole jo kohta kuolleet sukupuuttoon ? Jatkuvasti täällä samat kliseet.
Aika moni anoppi ikäinen on töissä eikä sen rumban jälkeen kyllä pätkääkään kiinnosta miniän uusien verhojen väri , ihan sama eihän ne mun verhoni ole tai villakoirien lukumäärä. Hyvä jos jaksaa omansa laskea.
En mä ainakaan saa jotain viikkoraporttia onko annosteltu ja kuinka monta lihapullaa miniän toimesta vai onko kauhistus sentään ihan itse poika paran pitänyt kauhoa ne lautaselle ja jopa valmistaa.
Ja muuten pari kertaa viikossa on jo aika riippuvaista, jos kyseessä ei ole lähes omaishoitajuus.
Oikeasti jos tapaa äitiään kaksi kertaa viikossa niin se on liikaa???
ap
No ei se kyllä mikään iloinen asia ole, että lähemmäs 30v miesystävän vanhemmat asuvat vain kilsan päässä hänestä ja varsinkin äitinsä kanssa soittelevat tai viestittelevät joka päivä jostain asiasta ja hänen apuaan tarvitaan vähän väliä johonkin asiaan, vaikka hänen vanhempansa vasta ikäluokkaa 55-60 ja ihan terveitä. Tämä asia on yksi syy miksi en ole vielä muuttanut hänen luokseen, vaikka kohta 4v seurustelua takana. Ei isoin syy kuitenkaan.
Normaali, kahden aikuisen välinen, yksityisyyttä ja itsenäisyyttä kunnioittava äiti-poika-suhde olisi todella iso plussa miehelle. Mutta sitten tapaan miehiä, joiden äidit ostavat pojilleen vaatteet, tutkivat tilit omilla käyttöoikeuksillaan, tulevat omilla avaimillaan pesemään vessan ja vaihtamaan kukkaverhot...
Saa olla hyvä äitisuhde, kunhan on selvästi kahden aikuisen ihmisen välinen suhde. Jos mies äitinsä seurassa taantuu paapottavaksi pikkupojaksi, niin ei kyllä innosta.