Uskaltaisitko lykätä lapsentekoa 1-2-vuodella 37.5 vuotiaana?
Tämän hetkinen tilanne olisi todella huono lapsen yrittämiselle. Toisesta lapsesta kysymys. Kummallakaan ei vakiotöitä, minä kouluttaudun uudestaan sairaanhoitajaksi, miehen työsopimus loppuu kuukauden päästä, ei rahaa, asunto liian pieni jne. Uskon kuitenkin että saan varmasti töitä 1.5 vuoden päästä kun valmistun.
Uskaltaisitteko lykätä kakkosen hankkimista minun ikäisenä olosuhteiden takia? Raskauduin ensimmäisen lapsen kanssa 35-vuotiaana helposti.
Kommentit (40)
En mielellään siirtäisi ja jos pakko, niin enintään vuodella.
Eli tekisitte toisen lapsen ahtaaseen asuntoon ja huonoon rahatilanteeseen kesken opintoja?
ap
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 08:15"]
Eli tekisitte toisen lapsen ahtaaseen asuntoon ja huonoon rahatilanteeseen kesken opintoja?
ap
[/quote]
Kyllä. Lasten saamiselle ei ole koskaan täydellisen "oikeaa" aikaa.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 08:15"]
Eli tekisitte toisen lapsen ahtaaseen asuntoon ja huonoon rahatilanteeseen kesken opintoja?
ap
[/quote]
Minä tein. En uskaltanut ottaa riskiä, ettei raskautuminen onnistuisikaan sitten myöhemmin. Alkuun oli tietty tiukempaa, mutta ei mitään mahdotonta. :)
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 08:15"]
Eli tekisitte toisen lapsen ahtaaseen asuntoon ja huonoon rahatilanteeseen kesken opintoja?
ap
[/quote]
mitä sä meiltä tivaat ja lataat tollasia arvoasetelmia? jos tuo on tärkeysjärjestyksesi niin olet jo tehnyt päätöksesi. turha täällä on ulkopuolisia kovistella.
En todellakaan lykkäisi. Riski esimerkiksi Downin saantiin suurenee sinulla kuukausi kuukaudelta. Nyt äkkiä se lapsi tai enää ollenkaan..
Ja sen jälkeen kun valitat täällä elämän hankaluutta, saat vastaukseksi "miksi ihmeessä menit tekemään lapsen siihen tilanteeseen?". Tai jos valitat täällä sitä, ettet enää raskaudu helposti 39-vuotiaana, saat vastaukseksi "olisit tehnyt lapsen aikaisemmin tilanteesta välittämättä".
Noi on niin henkilökohtaisia juttuja, ettei niihin voi kukaan muu vastata kun ei yhtään tiedä mikä teidän elämäntilanteenne ja -tyylinne on. Toisilla mies ei ota vastuuta perheestä jos vaimolla on työ, mutta itsellä ei. Toisilla ottaa. Toisilla on tukipiiri ja lastenhoitajia lähellä, toisilla ei.
Kun aloittaa lastenteon myöhempään elämässä pitää varautua siihen että lapset syntyy pienillä ikäeroilla ja ei täydelliseen tilanteeseen. Luonto määrää koska (ja jos) ne syntyy. Kyllähän sinä voisit vielä vuoden päästä raskautua mutta miltä tuntuisi jos et ja lapsesi jäisi ilman sisarta rahan takia? Raha-asiat järjestyy, varsinkin kun sulla on varma nakki ammatti. Go for it!
En uskaltaisi, mutta mulle olis ollut täys katastrofi, jos niitä lapsia en olisi saanut. Se siis olisi mennyt kaiken edelle - siltikin vaikka yksi jo olisi.
Kolmannen uskalsin jättää vähän herran haltuun 36-vuotiaana, kun oli jo kaksi ennestään. Tämä kolmas oli sitten sellainen kiva bonus.
En! Vauva menee tutkinnon edelle 6-0.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 08:20"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 08:15"]
Eli tekisitte toisen lapsen ahtaaseen asuntoon ja huonoon rahatilanteeseen kesken opintoja?
ap
[/quote]
mitä sä meiltä tivaat ja lataat tollasia arvoasetelmia? jos tuo on tärkeysjärjestyksesi niin olet jo tehnyt päätöksesi. turha täällä on ulkopuolisia kovistella.
[/quote]
Sori jos kuulosti kovistelulta, ei ollut tarkoitus. Latelin vain toisasiat. Tämä tilanne aiheuttaa minulle todella paljon ahdistusta ja ehkä se näkyy tekstissä. En todellakaan ole tehnyt jo itse asiasta päätöstä. Kun lähipiiriltä olen kysynyt on vastaus melkein aina että älkää tehkö nyt koska ette mitenkään pärjää.
Kiitos kaikista vastauksista.
ap
Sulla on hyvä työtilanne valmistumisen jälkeen. Ainut mikä jää saamatta on äitiysloman palkka, se 10kk. Itse tekisin sen lapsen, vaikka raskautuisit heti niin ehtisit opiskella vielä melkein vuoden ennen kuin lapsi syntyisi, eli olisit aika lähellä valmistumista.
Riippuu mielestäni ihan siitä kuinka tärkeää teille on saada toinen lapsi. Jos halu on kova, niin yrittäkää nyt, jos ei jää pahasti harmittamaan, vaikka jäisitte yksilapsiseksi perheeksi, niin lykätkää yritystä se vuosi.
Tuo on paha. Mä itse tein lapset nuorena, nyt kohta 38 v. ja aina välillä kuumeilen iltatähteä. Mielestä olen hieman liian vanha äidiksi ja sitten pelkään tosi paljon iän tuomia ongelmia lapselle.
Toisaalta jos olisin vasta ekani tehnyt, niin varmasti tekisin sen toisen lapsen niin pian kuin mahdollista.
Hieman ihmetyttää tuo teidän tilanne. Ootte suht vanhoja siihen, että rahat loppu ja pieni kämppä, ja silti tehneet jo hetki sitten yhden lapsen siihen tilanteeseen.
Minuakin ihmetyttää, mitä olette puuhanneet viimeiset 20 vuotta? Jos kerran esikoinenkin on tehty vasta 35 vuotiaana, on siinä ollut vähintään 15 vuotta kouluttautua, hankkia työpaikka, maksaa asunto jne jne. Ymmrtäisin huonon taloudellisen tilanteen ja/tai koulutuksen puutteen ja/tai huonon asunnon jos olisitte tehneet 6 lasta ja/tai olisit vasta valmistunut johonkin pitkänkoulutuksen vaativaan ammattiin tms mutta nythän teillä ei ole... mitään? Mitä teitte viimeiset 15-20 vuotta, olitte vankilassa?
Annoin yläpeukun nr. 17, vaikka en kyllä kuulu siihen koulukuntaan, jonka mielestä ihmisen elämän pitää mennä kaikilla samaa kaavaa pitkin (= kolmikymppisenä on omakotitalo, kaksi autoa ja koira).
Voihan olla, että ap ja miehensä ovat löytäneet toisensa "vanhoina", ja sitä ennen eläneet köyhempää elämää työttömyysjaksoineen tms. Ehkä ovat tosiaan vasta nyt pääsemässä siihen, mikä joltain toiselta onnistuu jo kaksikymppisenä.
Siispä tsemppiä ap:lle päätöksen tekemiseksi.
Miten joku voi olla 37-vuotiaana noin epävarmassa elämäntilanteessa? Miksi teillä on ahdas kämppä? Mihin te olette rahanne haaskanneet? Miksei kummallakaan ole vakiintunutta työtä?
Olen 32v ja elämä on perustettu vakiintuneille ja vakaville pohjille, eikä hötön päälle.
En todellakaan.