Miehen kaverin vaimo aikuisopiskeli ja valmistui
Yli nelikymppisenä ensihoitajaksi. Aina näin tyhmänä, kun ei pysty itse opiskelemaan, tuntuu pahalta. Milloin tähän tottuu?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista, että tuntuu pahalta jos toisella on jotain, mitä itse haluaisi eikä saa.
Sinullakin on mies. Arvaa tuntuuko se monesta pahalta kun itsellä ei ole?
Miksi tuntuisi? Suurimmalla osalla naisista taitaa olla mies.
Hah no ei todellakaan ole.
Ikisinkku N27
Voin kertoa ettei miehessäni ole mitään kadehdittavaa.
Ei se opiskelukaan aina hääppöistä ole. Ja minäkin olen reputtanut monta tutkintoa, mutta en luovuta vaan jatkan sopivan etsimistä. Vaikka lainaakin on jo reippaasti. En luovuta.
Jatkan vielä että en aio etsiä miestä, ennen kuin minulla on joku tutkinto ja oikea ammatti valmiina. Tälläisenä koen itsetuntoni liian huonoksi kun minusta ns. "ei ole mihinkään" ja se saattaisi heijastua miesvalintaan.
Sulla on vielä aikaa, kun olet 27v. Itse olen parikymmentä vuotta vanhempija ei miehen elättinä olo ole mistään kotoisin. ap
Mä taas en uskalla edes yrittää enää opiskelua. Pelkään etten osaa ja ymmärrä mistään mitään, viimeksi olen valmistunut yli 20 vuotta sitten. Silti mulle jatkuvasti tyrkytetään opiskelua, mutta kukaan ei ymmärrä että se pelottaa. Nolaisin vaan itseni nuorempien ja fiksumpien keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdet vain opiskelemaan etkä ajattele ikäasioita. Minä olen 56-vuotias ja suoritin muutama viikko sitten ammattikorkeakoulututkinnon. (Edellinen, maisterintutkinto, on 90-luvulta.) Enkä ollut opiskeluryhmässäni edes vanhin. :)
Ei mua ikä haittaa vaan se etten pärjää, en edes erityisammattikoulussa.
Ahaa, sinulla on todellinen syy olla opiskelematta. Oletko työssä vai työtön? Jos työtön, ota yhteyttä TE-toimistoon ja pyydä päästä opinto-ohjaajan puheille. Minä sain työkkärin opolta paljon neuvoja ja korvaamatonta kannustusta, kun opintoni menivät elämäntilanteen vuoksi umpisolmuun ja olivat jäädä kesken. (Näin pääsi käymään kaikesta kokemuksesta huolimatta.) Sinullekin varmasti löytyy mieleinen opiskelupaikka ja -tapa, kun vain pääset ammatti-ihmisen avun kohteeksi. Opot tietävät juttuja, jotka meille muille eivät edes juolahda mieleen. Tsemppiä!
Itse menin työkkärin työvoimakoulutukseen ja olen myös sellainen joka ei ymmärrä ikinä mistään mitään ja äärimmäisen hidas sytytys ja tajuan kaiken 20 min myöhemmin kuin muut. Onneksi meillä on niin ihana ryhmä, että siellä ne toiset auttaa ja selittää minkä kerkeää ja en ole edes ainoa joka ei meinaa tajuta mistään mitään. Ne jotka tajuaa, ihan mielellään selittää muille.
Voi ap, kyllä susta olis varmasti opiskelemaan, jos saisit siihen apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä oli vissiin kysymys oppimisvaikeuksista ja lukuisat epäonnistumiset tietysti nakertaa, mutta uskon kyllä jokaiselle paikan löytyvän. Etsi itsellesi tukihenkilö, joka auttaa sinua, ihmisen arvo ei ole opiskelusta kiinni vaan miten kohtelee muita. Voinet ehkä auttaa muita ilman opiskelua, jos se ei suju.
Itse olen kyllä koulujakäynyt, mutta arvostan ihmisissä muita asioita. JOs yrittää sellaista, joka ei onnistu, se on taas uusi pettymys.
Mistä tuollaisen tukihenkilön saa? Olen jo kohta viisikymppinen, joten se siitä, että kaikki löytää paikansa maailmassa.
En tiedä historiaasi yhtään, mutta voisit ehkä aloittaa juttelemalla työvoimatoimiston virkailijan kanssa. En tiedä, mitä olet tehnyt ja miten onnistunut ja minkälaisia oppimisvaikeutesi on, mutta jos kerrot hänelle, mitä ajattelet, mitä haluaisit ja mitä pystyisit tekemään. HYvät kohtaamiset työssä kun työssä antaa iloa ja voimaa, olisiko joku apu esim. lapsiperheelle, vammaiselle tai vanhukselle.
IKäsi on ihan hyvä, voit tehdä jotakin työtä vielä vuosia.
Tai sitten voisi jutella vaikka jonkun seurakunnan työntekijän kanssa, diakonin, mitä haluaisit. Tai ehkäpä sosiaalityöntekijän kanssa, uskon sinulle löytyvän mielekästä ja hyvää työtä vaikkapa osa-aikaisesti tai silloin tällöin.
MItä olet tehnyt työksesi aikaisemmin ja miten se on sujunut. Uskon, että avun antaminen toiselle voisi auttaa sinuakin.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas en uskalla edes yrittää enää opiskelua. Pelkään etten osaa ja ymmärrä mistään mitään, viimeksi olen valmistunut yli 20 vuotta sitten. Silti mulle jatkuvasti tyrkytetään opiskelua, mutta kukaan ei ymmärrä että se pelottaa. Nolaisin vaan itseni nuorempien ja fiksumpien keskellä.
Arvostan ainakin ilm. rehellisyyttäsi, vaikka se tuntuu kyllä enempi liioittelulta. - Sen sijaan koin lievää myötähäpeää kun hieman ennen "korona-ajan" ensimmäsitä vaihetta istuin ruotsinkeilen tunnilla, jossa eräs iäkkäämmän puoleinen (arviolta lähempänä 50 vuotias) opiskelija otti asiakiseen haukka opettajan, kuinka ei voinut tietää "okeasta elämästä" miään, koska oli tehnyt uransa lähinnä luokkahuoneissa, eikä "oikeissa töissä", jossa olisi voinut nähdä, ettei ruotsinkeiellä tee yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista, että tuntuu pahalta jos toisella on jotain, mitä itse haluaisi eikä saa.
Sinullakin on mies. Arvaa tuntuuko se monesta pahalta kun itsellä ei ole?
Miksi tuntuisi? Suurimmalla osalla naisista taitaa olla mies.
Hah no ei todellakaan ole.
Ikisinkku N27
Jos ei ole oma valinta niin miksei ole?
M38
Ei juma, miten se on sulta pois? Älä vertaile elämääsi toisten elämään. Ainakin tämä toinen on ottanut ohjat käsiinsä eikä marise, kuten sinä.6
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista, että tuntuu pahalta jos toisella on jotain, mitä itse haluaisi eikä saa.
Sinullakin on mies. Arvaa tuntuuko se monesta pahalta kun itsellä ei ole?
Miksi tuntuisi? Suurimmalla osalla naisista taitaa olla mies.
Hah no ei todellakaan ole.
Ikisinkku N27
Jos ei ole oma valinta niin miksei ole?
M38
En kelpaa.
N27
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luonnollista, että tuntuu pahalta jos toisella on jotain, mitä itse haluaisi eikä saa.
Sinullakin on mies. Arvaa tuntuuko se monesta pahalta kun itsellä ei ole?
Miksi tuntuisi? Suurimmalla osalla naisista taitaa olla mies.
Hah no ei todellakaan ole.
Ikisinkku N27
Jos ei ole oma valinta niin miksei ole?
M38
En kelpaa.
N27
Oletko tinderissä tai nettideiteissä?
M38
Mitäs ap ajattelit pyrkiä opiskelemaan?
Tsemppiä sulle!