40 v. synnyttäneet - miten jaksatte vauva-arkea?

Mun on vaikea ymmärtää sitä yleistä mielikuvaa, että nelikymppinen ihminen olisi niin vanha, ettei jaksaisi juuri mitään enää. Esim. yövalvomisten jaksaminen riippuu enemmän asenteesta ja fyysisestä kunnostakin kuin iästä (toki joku vanhus nyt olisi eri asia, mutta nelikymppinen ei vielä sitä ole).

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 12:26"]

Mun on vaikea ymmärtää sitä yleistä mielikuvaa, että nelikymppinen ihminen olisi niin vanha, ettei jaksaisi juuri mitään enää. Esim. yövalvomisten jaksaminen riippuu enemmän asenteesta ja fyysisestä kunnostakin kuin iästä (toki joku vanhus nyt olisi eri asia, mutta nelikymppinen ei vielä sitä ole).

[/quote]

Niinpä. Käytännössä, jos ei tule mitään yleissairauksia, ei ihmisen normaalin arjen jaksaminen juuri muutu ennen jotain 60 ikävuotta. Erot on havaittavissa lähinnä jossain kovien urheilusuoritusten suorituskyvyssä, mutta ei arjen elämän jaksamisessa. Jos tulee sairauksia, asia on toki eri, mutta niitähän voi tulla myös nuorille.

Ei kai kukaan ole 40 vuotta synnyttänyt... Niin vai tarkoititko ap, että 40-v. synnyttäneet?

Pakko sanoa, että en jaksanut kovin hyvin. Keskimmäisen tosi kapinoiva murrosikä osui samaan saumaan kun kuopuksen uhmaikä, ja kyllä siinä monet itkut tuli itkettyä ihan uupumuksesta. Lisäksi kolmas raskaus 41-vuotiaana jotenkin rupsahdutti kehoa masentavan paljon , ekat 2 raskautta eivät tuntuneet missään. Nyt kuopus on 12v ja murrosikää pukkaa, samaanaikaan esikoinen on raskaana ja haluan toki auttaa vauvan kanssa. Välillä kyllä mietin , että koska mahtaa sitten koittaa se aika, etten ole aina väsynyt.

Onneksi kuopuksen isä on minua 6v nuorempi ja energinen mies, hoitaa ruuanlaiton ja jaksaa touhuta lapsensa kanssa.

Unohda! se vauvahaave on vain sitä että sinä yrität itsellesi todistella olevasi nuori. Ja valitettavasti sinä et ole enää nuori, jätä lastenteko puolta nuorempien huoleksi ja nauti !