Paljonko ajattelit miehen perintötekijöitä valitessasi hänet lastesi isäksi?

Tällä palstalla voi erinomaisesti todeta, että tyhmyydestä kärsivät vain sivulliset. Asianomaisella itsellään ei kapasiteetti riitä ymmärtämään, että vaikeudet saattaisivat johtua hänestä itsestään.

No mä en valinnut edes poikaystäväksi muuta kuin akateemisesti koulutetun miehen.

no en ajatellut sen enempää, kuin hiljaa toivoin että lapset ei perisi isänsä isoa pottunenää...ihan hienot nenät noilla kaikilla on, kiva sekoitus meitä molempia :)

Kai sinä nyt vakavissaan tajuat, että ei tuollaista geenivalintaa voi harrastaa(jotenkin tuli natsit mieleen...) eikä käytännössä onnistuisi mitenkään. Kahden kauniin ja älykkään ihmisen lapsista voi tulla ihan mitä vaan, luontoäiti ne dna-ketjut siellä järjestelee mieleisekseen.

Minulla ei tulisi mieleenkään tehdä lasta ilman rakkautta ja kumppanuutta puolisooni, puhumattakaan että valikoisin baarista komean miehen siittäjäksi ja sitten yksinhuoltajana kuvittelisin kasvattavani tuon "jalostustuotteen" täyspainoiseksi neroksi.

Mutta trollihan tämä aloitus oli, olihan?

Ajattelin perintöä ja perintötekijöitä. Tein erinomaisen valinnan, sekä miehestä että lapsista ollut pelkkää iloa.

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:34"]

Minusta tärkeintä on että lapset saavat parhaat mahdolliset geenit eikä siinä muutamassa vuodessa ohi menevällä rakkauden huumalla ole merkitystä. Säälittää ne jotka romanttinen rakkaus on sokaissut ja joiden tulevat lapset kärsii vaikka tyhmyydestään johon ovat itse osattomia.

[/quote]

En yhtään.

Mutta en olekaan ihminen joka ei pysty kuin muutaman vuoden ihmissuhteisiin. Meillä on terveet, kauniit, älykkäät lapset jotka saavat asua kodissa, jossa vanhempien tunne-elämäkin on kohdallaan.

Sinun lapsillasi tilanne on toisin. Tunnen myötätuntoa heitä kohtaan. syyttömiähän he kohtaaloonsa ovat.

Ajattelin lähinnä alapäälläni...ehkä biologia ajatteli puolestani, kun otin muskelimiehen, joka aikanaan saa miljoonaperinnön. Lapsistamme voi tulla varakkaita. Mulla ei tullut sillin mieleen kuin uuh ja aah..

Se nyt vaan on julmuutta tehdä tieten tahtoen lapsia rakkauden huumassa jonkun ihanan rokki-huumehemmon kanssa jolta saa addiktiivset geenit. Spermapankki on näihin tyyppeihin nähden ihmiskunnan parhaita keksintöjä.

Ajattelin hyvinkin paljon ja kävimme Väestöliiton perinnöllisyysklinikallakin keskustelemassa ennen lapsen yrittämistä.

Kyllä ajattelin. Miehelle on tulossa iso perintö.

Eiköhän pääasia ole, että mies miellyttää minua itseäni luonteeltaan ja ulkonäöltäänkin tietysti. Tuskin kukaan ottaa miehekseen tapausta, joka on vastenmielinen vain siksi että hänellä on hyvät perintötekijät! Eli en ole miettinyt tuolta kannalta yhtään, siltikin tuo 6-viikkoinen vauva on maailman suloisin. Luonteesta en vielä osaa sanoa mutta eiköhän senkin suhteen ole vähintäänkin ihan mukiinmenevä. ;)

En. Nyt jälkeenpäin kyllä vähän pelottaa kun miehen puolella sukua ollut paljon syöpätapauksia - lähinnä siis miehen puolesta pelkään. Lasten suhteen en niinkään, mun puolelta taas tulee perinteiset sydänsairaudet, joten menee rasitteet ristiin ainakin osin.

On ne fyysiset ominaisuudet kuitenkin aika pienet merkitykseltään. Enemmänkin miehen luonteella oli vaikutusta valintaan jos sitä voi sellaiseksi kutsua..

Hyvä luoja... Kaikkihan valitsevat lastensa isäksi sellaisen, josta tulee hyvä ja rakastava isä..eikö niin? 

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:58"]

Se nyt vaan on julmuutta tehdä tieten tahtoen lapsia rakkauden huumassa jonkun ihanan rokki-huumehemmon kanssa jolta saa addiktiivset geenit. Spermapankki on näihin tyyppeihin nähden ihmiskunnan parhaita keksintöjä.

[/quote]

totta tuokin, järjenkäyttö on toki sallittua ja suotavaa...! Silti tuossakin tapauksessa huolestuisin mimenomaan toisen vanhemman päihdeongelmasta kun lapsi olisi vastuullaan, en niinkään lapsen mahd.addiktin geeniperimästä.

 Mutta kyllä yleensä ajatellen pitää olla parisuhde kunnossa ja puolisoilla toisistaan varma olo ennekuin niiitä geeniperijöitä aletaan edes suunnittelemaan. Kyllä se lapsen perusturvallisuus ihan sieltä lähtee, tulipa lapsesta geeneiltään mikä vaan.

Minullakin on vahvat geenit alkoholismiin, mutta kiitos tasapainoisen kasvatuksen, en juo yhtään. Kaikkea ei geenitkään sanele, toisinaan altistavat vaan.

Rehellisesti sanon en yhtään. Omat himot oli päällimäisenä.

Lapsia edes mietitty, tulivat sitten aikanaan.

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 10:12"]

Hyvä luoja... Kaikkihan valitsevat lastensa isäksi sellaisen, josta tulee hyvä ja rakastava isä..eikö niin? 

[/quote]

Ei tietenkään. Kyllä se perintö on tärkeämpi.

Jos kerran ap haluat lapsillesi parhaimmat mahdolliset geenit, niin oletan että biologisia lapsia et aio sitten tehdä ollenkaan. 

Eiköhän luonto pyri huolehtimaan tuosta puolesta meidän puolestamme, tietääkseni alitajuisesti valitsemme kumppaniksemme parhaan isäehdokkaan.

Minä avioiduin puolisoni kanssa, jolla jo seurustelun alkuaikoina todettiin perinnöllinen autoimmuunisairaus. Molemmat opiskelimme silloin yliopistolla. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin hän on pyörätuolissa, käy töissä ja meillä on useampi lapsi.

Jokaisella lapsellamme on hyvät edellytykset elämään ja eiköhän heillä ole hyvä kyky myös ymmärtää heikompia. 

Mulla on nyt menossa karsinnat. Olen viime syksyn aikana tavannut monenlaisia miehiä, joista 15 kutsuin valintatilaisuuteen. Tilaisuudessa esitän heille erilaisia kysymyksiä, psykologi-ystäväni tekee heille psykologisia testejä(myös ÄO), pidän kuntotestin, jossa mitataan maksimaalnen hapenottokyky, sekä lihasvoima, sekä kehonkoostumustesti. Näistä valitsen viisi jatkoon, joiden kanssa alan sitten treffailla kuukauden ajan. Sitten on finaalitilaisuus, jossa tehdään vielä viimeiset kokeet(joita en ole vielä päättänyt) ja valitsen voittajan, eli isän.

Nykyisen puolisoni geenit olisivat mieleeni, juuri niitä piirteitä joita lapsilleni haluan - mutta hän ei näytä haluavan minua. Eli etsintä alkanee uudelleen kohta.. :(