Lue keskustelun säännöt.
Miksi tää elämä on tällasta?
10.01.2014 |
Raskasta aikaa takana ja kun luulee, että alkaa vähän valoa näkyä ja helpottaa,niin taas vetästään matto jalkojen alta. Kuilun pohjalle taas, mistä voimaa ja halua enää jatkaa.. Ja kun ei itse voi asioille mitään, toisten huolia kannan, se romahduttaa minut. Hyviä asioitakin on, mutta toisen tuska vie ilon kaikesta. En taida jaksaa.
Kommentit (2)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se välillä on. Itsekin kannan läheisestä huolta vaikka omia murheita riittämiin. Välttämättä ei tiedä mitä tehdä, yrittää olla ajattelematta kun ei voi vaikuttaa toisen päätöksiin vaiko pitäisi yrittää silti. Jos on välinpitämätön turruttaa itseään ja kun taas antaa surun tulla tuntuu...no liian surulliseslta.