51-v ja raskaana

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 21:44"]

Vähän julmalta voi kuulostaa, mutta todennäköisesti menee kesken. Jos ei mene, niin juttele vakavasti lääkärin kanssa ja mieti sitten mitä teet. En näkisi, että tässä on kyse mistään kehtaamisesta, vaan sinun ja vauvan elämästä. 

Eräs sukulaisnainen tuli raskaaksi 52-vuotiaana, eikä uskonnollisista syistä halunnut tehdä aborttia. Sekä hän että lapsi kuolivat raskauden aiheuttamiin komplikaatioihin. Mieti siis vakavasti.

[/quote]

Oliko kysessä monisynnyttäjä tai lestaadiolainen?

Käsittämättömän kylmiä ohjeita ja neuvoja vailla empatiaa. Kyllä nuoret ihmiset ovat niin viisaita ja itsetietoisia kaikessa, että voivat sanoa suoraan kaikenlaista toiselle, joka OIKEASTI miettii asiaa.

On varmasti järkevää miettiä tätä siellä neuvolassa. Ja joo, olen 45v mies, ja jos olisin miehesi, haluaisin meidän saavan meidän lapsemme (mitä helvettiä täällä naiset änisevät, että "sinun lapsesi", kyllä kai se isänkin lapsi on???). Tietenkin, meidän lapsemme, myös minun lapseni. Pienet kädet minun kaulassani, tai kädessäni, vaikka olisinkin iäkkäämpi. Isin tyttö tai poika, jota isi rakastaa.

Saatana mitä idiotismia. Opetelkaa ensin jotain muutakin kuin vain lukemaan googlen avulla Downin syndroomasta ja kylmästi luettelemaan niitä asioita täällä. Tai pohtimaan maahan kaatuneita maitoja tai moralisoimaan toisen raskaudella.

Nämä samat tsempparitko ovat nuorten naisten raskauksia vastaan? Onko teistä hyvä ikä synnyttää 35-50v.? Kannattaa muistaa, että tavallinen viisikymppinen ei halua enää hankkia lapsia elämässään ja joskus myös nämä "kypsempään ikään" ehtineet kärsivät mielenterveysongelmista ja rahapulasta. En väitä, että ap:n tapauksessa näin on, mutta myös vanhemmissa synnyttäjissä on mielenterveysongelmaisia sossupummeja ja siksi ihmettelinkin, että lähtökohtana on monella, että sen ja sen ikäinen on aina kypsä tekemään päätöksiä. Aika monenlaista vipeltäjää on kaiken ikäisissä, eikä vähiten neljä-viisikymppisissä..

Tulee mieleen muistaakseni Arvo Ylpön kertoma juttu: eräs kätilö oli saanut lapsen 55- tai 56-vuotiaana, terveen hyväkuntoisen lapsen. Ja lapsi oli ollut tuon kätilön ensimmäinen. 

MInua vastustaa erittäin paljon ajatus, että pelkkä äidin tavallista korkeampi synnyttäjäikä olisi peruste abortille. Jotenkin niin kylmää ajattelua. 

Täällä kirjoittelevat ovat varmaan suurelta osin nuoria äitejä, jotka eivät varmaan osaa ajatella ylipäätään elämää yli 50v, saatikka sitten kuvitella senikäistä vauvan äidiksi. 

Voisin hyvin kuvitella, että joku bipohäiriöinen viisikymppinen saisi maniassaan loistoajatuksen hankkia vauva! Ja ihmiset vaan tsemppaisivat täällä, great. Kuka tavallinen viisikymppinen haluaa vauvan ja lisäksi kyselee neuvoja asiasta vauvapalstalla... Jep, varmaan joku todella kouluttautunut lady.

Tuttavalle lääkäri sanoi, että vaihdevuodet ei ole synonyymi ehkäisylle. Mutta mieti tarkkaan. Olen 41v samassa jamassa, mieheni 55v ja funtsin että onko tuo liian vanha isäksi...

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 21:41"]Et sitten osannut mummo käyttää ehkäisyä. Tee abortti ettet pilaa kenenkään elämää.

[/quote]Tein sinusta rikosilmoituksen kunnianloukkasesta.

Minäkin tuon ikäinen..ja lapsenlapsi 11v, kyllä hieman pistää mietityttämään.

Täytyy vähän ajatella niitä tulevia lapsiakin, onhan se aikamoista jos ekaluokkalaista vie kuuskymppisenä kouluun..

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 22:53"]

Käsittämättömän kylmiä ohjeita ja neuvoja vailla empatiaa. Kyllä nuoret ihmiset ovat niin viisaita ja itsetietoisia kaikessa, että voivat sanoa suoraan kaikenlaista toiselle, joka OIKEASTI miettii asiaa.

On varmasti järkevää miettiä tätä siellä neuvolassa. Ja joo, olen 45v mies, ja jos olisin miehesi, haluaisin meidän saavan meidän lapsemme (mitä helvettiä täällä naiset änisevät, että "sinun lapsesi", kyllä kai se isänkin lapsi on???). Tietenkin, meidän lapsemme, myös minun lapseni. Pienet kädet minun kaulassani, tai kädessäni, vaikka olisinkin iäkkäämpi. Isin tyttö tai poika, jota isi rakastaa.

Saatana mitä idiotismia. Opetelkaa ensin jotain muutakin kuin vain lukemaan googlen avulla Downin syndroomasta ja kylmästi luettelemaan niitä asioita täällä. Tai pohtimaan maahan kaatuneita maitoja tai moralisoimaan toisen raskaudella.

[/quote]

Niin totta! Olisitpa minun mieheni... Jolta juuri äsken kuulin ettei hän halua kolmatta lasta kanssani, koska se on hänelle "liian rankkaa". Olen niin surullinen.

Onnea Ap! Kaikkea hyvää! <3

Lähipiirissäni on kaksi yli viisikymmentävuotiaana synnyttänyttä. Molemmat ovat pärjänneet hyvin. Äidit terveitä ja lapset myös. Ei mitään ongelmia. Tavallisia perheitä, ei monilapsisia tai uskonnollisia.

Ehkä tämä on provo, vaikka tiedän kyllä erään, joka hoidoilla hankki kaksoset 51-vuotiaana.

Ajattelin ensin, että voi jessus, ja näin silmissäni muun perheesi: 60-vuotias mies, 26- ja 28-vuotiaat aikuiset lapset...

Mutta kun kerta nytkin olet lähes pikkulapsiperheen äiti ja miehesi on nuorempi, raskaus alkoi vaikuttamaan ihan hyvältä vaihtoehdolta. Joten onnea :-) Lapsen isä on kuitenkin ihan sopivan ikäinen vauvan isäksi.

Tässä 39 taas.

Kuohahti aika rajusti, kun luin koko ketjun, joten pyydän anteeksi kielenkäyttöä ja suivaantumista, mutta en asiaa.

Kuohahti kai siksi, että olen itse ollut samanlainen, mistä nyt arvostelen. Niinhän se kai yleensä.

Minua jyrsii silti tässä ketjussa useampi juttu.

Ensiksi, on syitä nähdä riveiltä ja välistä, että ap ei ole provo. Voi olla provo, joo, pieni mahdollisuus, mutta en jaksa uskoa. Täällä on kuitenkin ihmisiä, useampia, joilla on otsaa väittää, että hän on. Se tunneälystä ja muusta sellaisesta, jota tällaisella äijällä taitaa sitten olla kuitenkin enemmän kuin kolmekymppisellä (+-n. 5 v) naisella, joka lie tyypillisin kirjoittaja täällä? Ja joo, tämä oli provo, jonka tarkoitus oli saada hereille.

Toiseksi. Ne riskit lapsen kehitykselle sikiöaikana, jos äiti on yli 50v, lienevät ap:lle tavalla tai toisella selvät.

Kolmanneksi. Ne riskit oman iän kohdalla lienevät ap:lle tavalla tai toisella jotenkin tiedossa. Joo, voi tulla dementia tai todennäköisemmin tulee syöpä 60-vuotiselle kuin 35-vuotiselle.

Neljänneksi. Se oma jaksaminen ei ole täysin selvää toisen lapsen kohdalla nuorenakaan, saati silloin, kun on vanhempi. Vanhempana se kypsyys voi tarkoittaa, että ehkä asioista voi sitten päättää olla huolehtimatta niin paljon kuin nuorempana tuppaa huolehtimaan. Voi luopua siitä, että pitäisi lapsia paljon hauskuuttaa, pitää synttäreitä kaikkien kanssa kovin isoina ja ihmeellisinä ja sellaista. Voi korvata sen sillä, että halaa enemmän ja on vain siinä vieressä, kun toinen leikkii. On ja rakastaa.

Joo, en osaa vastata kysymykseen. Ap, se on sinun ja miehesi asia. Sinulla on mahdollisuus. Abortti tosiaan... se voi vaivata. Senkin tietänet.

Onnea harkinnallesi. Ja jotenkin toivon, että pienet kädet vielä tarttuvat sinun käteesi, ja myös isin käteen. Ja että sinusta tulee onnellinen rakastava äiti.

Ei tässä asiassa ole mitään "irvokasta". Toki kannattaa miettiä oma jaksaminen kolmen lapsen kanssa, ja perehtyä iän tuomiin riskeihin, jotta on mahdollisimman hyvät tiedot päätöksen tueksi. En näe miksi lapsen saaminen viisikymppisenä olisi jotenkin kamalaa...

Tunnen yhden naisen joka synnytti 52v, hyvin on mennyt ja äiti ja lapsi ovat pysyneet terveinä. Lapsi on nyt 10-vuotias ja hänen sisaruksensa ovat nelikymppisiä. :) 

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 22:49"]

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 21:44"]

Vähän julmalta voi kuulostaa, mutta todennäköisesti menee kesken. Jos ei mene, niin juttele vakavasti lääkärin kanssa ja mieti sitten mitä teet. En näkisi, että tässä on kyse mistään kehtaamisesta, vaan sinun ja vauvan elämästä. 

Eräs sukulaisnainen tuli raskaaksi 52-vuotiaana, eikä uskonnollisista syistä halunnut tehdä aborttia. Sekä hän että lapsi kuolivat raskauden aiheuttamiin komplikaatioihin. Mieti siis vakavasti.

[/quote]

Oliko kysessä monisynnyttäjä tai lestaadiolainen?

[/quote]Ei ollut kumpikaan näistä kyseessä. Pari aikaisempaa lasta, aikuisia jo.

Wow, johan on. Onnea teille, en osaa sanoa mitään järkevää.

Itse epäilen että päätyisin ks tilanteessa aborttiin. Vauva-arki viisikymppisenä ei houkuttele itseäni.  pelkäisin myös liikaa kai riskejä.

mikä ikinä onkaan päätöksesi on se varmasti oikea. Kaikkea hyvää!

Oon hiukan nuorempi ja tunnen itseni nuoreksi ja erittäin hyväkuntoiseksi.

Marjastan kesällä tuntikausia. Ei tunnu missään.

Että ei me kaikki vielä haudassa olla...

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 23:43"]

Oon hiukan nuorempi ja tunnen itseni nuoreksi ja erittäin hyväkuntoiseksi.

Marjastan kesällä tuntikausia. Ei tunnu missään.

Että ei me kaikki vielä haudassa olla...

[/quote]

Vertaatko vauva-arkea ja kesällä marjastamista toisiinsa :D:D

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 23:50"]

[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 23:43"]

Oon hiukan nuorempi ja tunnen itseni nuoreksi ja erittäin hyväkuntoiseksi.

Marjastan kesällä tuntikausia. Ei tunnu missään.

Että ei me kaikki vielä haudassa olla...

[/quote]

Vertaatko vauva-arkea ja kesällä marjastamista toisiinsa :D:D

[/quote]

Marjastaminen on huomattavasti rankempaa, en lähtisi ikinä. terv. eräs yksivuotiaan vanha äiti.

Onneksi olkoon raskaudesta, jos siitä itse olet hämmentyneesti iloinen!

Kannattaa suostua lapsivesipunktioon, joka sulle varmaan ilman muuta iän puolesta tehdään, jos niin haluat.

Jos olet luonnollisesti tullut raskaaksi, olet oikeutettu äidiksi iästäsi huolimatta.

Itse olen saanut lapseni 43v ja 46v ja kummankin kohdalla tehty lapsivesipunktio. Ihan normaaleja ovat, ja jos jotain kauheaa olisi ollut, niin toisen olisin varmaan antanut laittaa kesken.

Tuosta vielä, että kun on niin vanha, ei pysty huolehtimaan lapsistaan; oma itseäni nuorempi mieheni vammautui viime vuonna niin pahoin, ettei pysty huolehtimaan lapsistaan kuin valvonnan alaisena. Sehän voi tapahtua kenelle tahansa iästä riippumatta.