Lue keskustelun säännöt.
Risto Lappeteläinen yle.fi, todella hyvä artikkeli vanhempien itsekkyydestä
08.01.2014 |
Luin ja pisti mietityttämään. Todella ajankohtainen artikkeli
Kommentit (27)
Kiva että miellytti. Et sitten vaivautunut laittamaan linkkiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipas ärsyttävä aloitus. Taidat olla AP jälkeenjäänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löytyy yle.fi etusivulta kun rullaa alaspäin. En saanut linkitettyä ??
ap
Ikävää että olet eroamassa, mutta hyvä että sait tuosta ajattelemisen aihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 10:25"]
Löytyy yle.fi etusivulta kun rullaa alaspäin. En saanut linkitettyä ??
ap
[/quote]
Copy ja paste?
En ole eroamassa ja lapset on jo vähän isompia. Eniten herätti ajatuksia tuo, että suuri osa adhd-diagnooseissa syyt on vanhemmuudessa, lapselle ei ole aikaa eikä toisaalta rajojakaan.
Tuo oli hyvä artikkeli ja ajankohtainen ja toivottavasti moni vanhempi sen lukee
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On juu totta,kiitos tosi hyvä arkilleli :).
Itse olen aikuinen "erolapsi." VIHDOINKIN joku puhuu lapsen puolesta! Eroavat puolisot ovat yleensä joko niin uuden suhteen pyörteissä tai niin katkeria vanhan suhteen päättymisestä, että lapsen tarpeet jäävät aivan huomiotta. Hoetaan vaan että lapset sopeutuu, jotta ei tarvitsis miettiä omien tekojen seurauksia. Toistellaan vaan että lapsi on onnellinen ku äiti vihdoin on onnellinen. Voin kertoa: ei ole! Lapsi olisi onnellisempi jos aikuinen malttaisi keskittyä lapseen ja hänen tarpeisiin eron jälkeen sen sijaan että siirtää kaiken energiansa uuden suhteen metsästykseen tai ex puolison haukkumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kaverilla on 13-vuotias lapsi. Kaverini erosi lapsen isästä kun lapsi oli leikki-ikäinen. Kaverillani on viimeisen 10 vuoden aikana ollut yli 10 suhdetta, eri pituisia ja enemmän tai vähemmän vakavia, naimisissakin pyörähti. Lapsen isä tapaa lasta kyllä, ja muitakin sukulaisia on lapsen arkea tasoittamassa. Silti mietin, mitä tuo äidin tominta tekee lapselle, ei voi olla hyväksi ainakaan. Miltä se tuntuu lapsesta arjessa, ja vaikka vanhoja valokuvia katsellessa, kun joka joulu äiti on eri miehen kainalossa...?
Artikkelissa oletetaan, että aikuisella on paremmat mahdollisuudet käsitellä eroa. Ei kaikilla ole, esimerkiksi narsistien lasten itsetietoisuus on niin heikosti kehittynyt, että he voivat mennä ihan palasiksi eron vuoksi, kun menettävät puolison, joka aikuisena on narsistin varjossa kasvaneen ihmisen elämän keskipiste. Eikä apua uskalla nykyisin hakea, kun ainoa "apu" on huostaanotto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä artikkeli!
t.uusperheellinen
Suomessa lapsia voisi kasvattaa jonkin verran enemmän keski euroopan tyyliin. Siellä lapset eivät ole niin paljon yksin kuin täällä, vanhemmilla enemmän auktoriteettia ja esimerkiksi netin käytön suhteen vanhemmat suojelevampia (taitaa johtua juuri siitä, ettei lapset yksin niin vanhemmat voi paremmin kontrolloida netin ja somen käyttöä?)
Keski-eurooppalainen temperamentti myös lähempänä suomalaista kuin vaikka etelä-eurooppalainen vastaava. Siksi heidän tyyliään olla lasten kanssa voisi hieman jäljitellä.
Tässähän ei puhuttu vain ja ainoastaan eroperheistä vaan yleensäkin vanhemmuudesta. Ongelma, ettei lasten kanssa jakseta olla ja elää tavallista arkea. Lapset yksinäisiä ja liikaa yksin. Kolmasluokkalaiset ei enää pääse ip-kerhoihin eivätkä kuitenkaan ole vielä välttämättä valmiita olemaan yksin aamulla ja iltapäiviä, jolloin vanhemmat työssä
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 10:40"]
En ole eroamassa ja lapset on jo vähän isompia. Eniten herätti ajatuksia tuo, että suuri osa adhd-diagnooseissa syyt on vanhemmuudessa, lapselle ei ole aikaa eikä toisaalta rajojakaan.
Tuo oli hyvä artikkeli ja ajankohtainen ja toivottavasti moni vanhempi sen lukee
ap
[/quote]
Aika avmammainen tulkinta yhdestä lauseesta, juttu käsittelee pääasiassa erotilanteita.
Lappeteläinen väittää, että suuri osa nykyisistä ADHD-luokituksista liittyy siihen, ettei vanhemmilla ole aikaa ja jaksamista, eikä toisaalta rajojakaan lapsillensa.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 11:15"]
Suomessa lapsia voisi kasvattaa jonkin verran enemmän keski euroopan tyyliin. Siellä lapset eivät ole niin paljon yksin kuin täällä, vanhemmilla enemmän auktoriteettia ja esimerkiksi netin käytön suhteen vanhemmat suojelevampia (taitaa johtua juuri siitä, ettei lapset yksin niin vanhemmat voi paremmin kontrolloida netin ja somen käyttöä?)
Keski-eurooppalainen temperamentti myös lähempänä suomalaista kuin vaikka etelä-eurooppalainen vastaava. Siksi heidän tyyliään olla lasten kanssa voisi hieman jäljitellä.
Tässähän ei puhuttu vain ja ainoastaan eroperheistä vaan yleensäkin vanhemmuudesta. Ongelma, ettei lasten kanssa jakseta olla ja elää tavallista arkea. Lapset yksinäisiä ja liikaa yksin. Kolmasluokkalaiset ei enää pääse ip-kerhoihin eivätkä kuitenkaan ole vielä välttämättä valmiita olemaan yksin aamulla ja iltapäiviä, jolloin vanhemmat työssä
[/quote]16=ap t.ap
Aivan totta, ja pätee muihinkin kriiseihin kuin erokriiseihin.
Niin ettäkö vanhemman onnellisuus olisi lapselle haitaksi? Tässä artikkelissa puhuttaessa vanhemmasta,tarkoitetaan mielestäni äitiä? Mielestäni huonossa liitossa eläminen on vahingollisempaa lapselle,kuin isän tai äidin onnellisuus uudesta kumppanista.On totta että suhteisiin liittyy aina riskejä,mutta itse ajattelen että lapseni on joka tapauksessa ansainnut molemmat vanhemmat,vaikkakin toinen heistä ei olisikaan niin biologinen.
Äitejä syyllistetään jatkuvasti milloin mistäkin.Omasta kokemuksesta voin sanoa että vaikka lapsellani on ihan oikea työssä käyvä isäkin,niin sairastuttuani lapseni lähti huostaan.Isä sanoi,ettei voi ottaa lastaan asumaan luokseen,koska hän käy töissä päivisin.No minä en pystynyt edes siihen,mutta silti minusta tuntui että olin itse syyllinen omaan sairastumiseeni ja siihen että lapseni muutti pois.
Ap jatkaa. En ole aloittanut negatiivista keskustelua uusperheistä. Itselläni on kaksi lasta, esikoinen ei ole aviomieheni biologinen lapsi. Lapseni ovat jo isompia.
Tämä artikkeli, jonka yle.fi löysin, oli kuitenkin ajankohtainen ja mielestäni myös kiinnostava ja jokaisen vanhemman olisi se hyvä lukea, elämäntilanteesta riippumatta. Ja tätä lukiessa tuli myös mieleen, ettei monikaan uskalla tällaista tekstiä kirjoittaa julkisesti eikä moni julkinen media julkaista.
ap