Kumpi tässä nyt on itsekäs? Asiaa tavaroiden lainaamisesta.

Jos sä olet hieman sottapytty hänen mielestä ja ajattelee että tuntematon sukulainen on vielä pahempi.

Tai sitten hänellä vain on huonoja kokemuksia lainatuista tavaroista.

[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 09:21"]

Jos sä olet hieman sottapytty hänen mielestä ja ajattelee että tuntematon sukulainen on vielä pahempi.

Tai sitten hänellä vain on huonoja kokemuksia lainatuista tavaroista.

[/quote]

Päinvastoin. Pidän lainatuista tavaroista hullun hyvää huolta. Ikinä ei ole tullut mitään likaa tai vikaa mihinkään, eikä mikään ole mennyt rikki. 

ap

Minua hävettäisi pyytääkään. En itse lainaisi kenellekään tavaroitani.

Kälysi on itsekäs. Miten sun siskosi muuten voi olla tuntematon kälyllesi - sorry, tää oli vähän ot :)

Mä olen tuollainen nihkeä lainaaja. En useinkaan kehtaa kieltäytyä, mutta ahdistaa kuitenkin enkä oikeasti haluaisi. On vaan usein käynyt niin että on jäänyt palauttamatta, tai palautettu huonossa kuosissa. Anna olla, jos ei halua lainata.

Ehkä hän pelkää että jos jotain hajoaa, kuka on vastuussa, kun itse tavaran tarvitsija ei ole edes lainaajana. Helposti silloin aletaan vierittää vastuuta muille ja lopulta omistaja maksaa vahingon itse.

[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 09:24"]

Kälysi on itsekäs. Miten sun siskosi muuten voi olla tuntematon kälyllesi - sorry, tää oli vähän ot :)

[/quote]

Ovat tavanneet vain häissä ja lasten ristiäisissä. Sisko asuu monen sadan kilometrin päässä, mekin tapaamme siis aika harvoin.

Ymmärrän huolen tavaran rikkoutumisesta. Tottakai korvaisin kaiken, pesisin tai pahimmassa tapauksessa ostaisin uudet, jos jotain todellakin kävisi. En nyt vain oikein ymmärrä, miten saataisiin kovinkaan paljon tuhoa aikaiseksi viikossa, kun ne rattaat tulisivat lähinnä kävelykäyttöön ja päiväunille. Niitä ei kuljetettaisi autossa tai muutenkaan kasattaisi, ei tehtäisi mitään maastoeräretkiä. Kaupunkikävelyä.

ap

Miksi et osta kympin tai kahden rattaita ja pistä käytön jälkeen kiertoon? Lapset voi kävellä kaupungilla ja nukkua sängyssä, ei rattaita moiseen tarvita.

No minä kyllä tuossa tilanteessa voisin lainata rattaita. Ehkä hän ajattelee, että heille tulee ylimääräistä vaivaa rattaiden kuskailuista tai siitä, että ne eivät ehkä ole heillä käytössä samalla hetkellä kun palaavat tms.

Ainoa syy, miksi en lainaisi, olisi se, että aiemmista lainailuista olisi kyseisen ihmisen kanssa huonoja kokemuksia. jotkut ei palauta koskaan lainaamiaan tavaroita. Toiset olettaa, että lainaaja tuo tavaran heille ja tulee itse hakemaan, jos haluaa sen takaisin. Tällaisten kokemusten jälkeen vältän lainailua kyseisille ihmisille.

Oma kokemus lainaamisesta on se, että minulle lainaajalle siitä eniten ongelmia tulee. Rattaat pitäisi yleensä viedä tiettyyn aikaan tiettyyn paikkaan tai sitten ne haetaan (tai ollaan hakematta), joten pitää päivystää odottamassa. Palautuksen kanssa on niin ja näin, taas aikataulujen sopimista, odottelua jne.

Kun lähden reissuun, minulle riittää tavaroitten pakkaaminen sinne. En halua mitään ylimääräistä säätöä ennen ja jälkeen matkan etenkin kun kyse on sellaisesta pikkujutusta kuin lastenrattaat. Minimalistitut heivaa tavaraa pois kodeistaan ja olettaa, että heille lainataan aina ja kaikkea, vaikka rattaat voi ostaa Torista ja myydä seuraavalla viikolla.

Tottakai voin ostaa rattaat ja myydä viikon jälkeen. Tuntuu vaan niin hölmöltä ostaa jotain rattaita tämän vierailun takia, jos naapurista voisi vähemmällä vaivalla lainata tarpeettomia.

Jos olen joskus jotain lainannut, olen kyllä itse hakenut ja palauttanut. Mitään ei ole koskaan mennyt rikki, pilalle, likaiseksi tai mitään sellaista, josta syystä joku ei enää minulle lainaisi.

Voi tietenkin sitten olla niin, että kälyllä on muista lainaajista niin huonot kokemukset, ettei lainaa sen takia.

ap

Minusta ei ole ensisijaisesti sinun tehtävä hankkia rattaita vieraille. Jos eivät saa niitä kyytiin, niin ilmankin pärjää.

[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 09:48"]

Oma kokemus lainaamisesta on se, että minulle lainaajalle siitä eniten ongelmia tulee. Rattaat pitäisi yleensä viedä tiettyyn aikaan tiettyyn paikkaan tai sitten ne haetaan (tai ollaan hakematta), joten pitää päivystää odottamassa. Palautuksen kanssa on niin ja näin, taas aikataulujen sopimista, odottelua jne.

Kun lähden reissuun, minulle riittää tavaroitten pakkaaminen sinne. En halua mitään ylimääräistä säätöä ennen ja jälkeen matkan etenkin kun kyse on sellaisesta pikkujutusta kuin lastenrattaat. Minimalistitut heivaa tavaraa pois kodeistaan ja olettaa, että heille lainataan aina ja kaikkea, vaikka rattaat voi ostaa Torista ja myydä seuraavalla viikolla.

[/quote]

Jotenkin tylyä tällainenkin. Miksi ihmeessä ei voi nähdä sukulaisten, ystävien ja tuttujen vuoksi vähän vaivaakin? Minusta on ihan itsestään selvää lainata jos joku tarvitsee jotain mitä en itse sillä hetkellä tarvitse. Toki oletan ja uskon, että saan lainaamani asian takaisin ja hyvässä kunnossa. Jos jotain vahinkoja sattuu, niin eihän sekään mikään maailmanloppu ole kun kyseessä on vain tavara.

Lainaamisen periaate on se, että lainaajalla on AINA oikeus kieltäytyä lainaamasta, eikä sitä tarvitse selitellä mitenkään. On huonotapaista kysyä jotain lainaksi, ja olettaa että toisen on "pakko" suostua. Aina pitää olla mahdollisuus  myös kieltäytyä. 

Ja huomauttaisin, että jokaikinen lainaaja vannoo ihan samalla lailla "palautan kyllä ehjänä, korvaan jos rikon" jne jne. Kummasti silti joku jättää aina palauttamatta, korvaamatta ja rikkoo lainaamiaan tavaroita. Moinen vakuutus on siis ihan yhtä tyhjän kanssa.

Eli minusta siis sinä olet itsekäs kun vaadit saada päättää toisen omaisuudesta. 

tätä minä en oikein ymmärrä ihmisissä. muilta ollaan vaatimassa.

Joo, saa pyytää tavaroita lainaan ja saa kysyä haluaisiko joskus joku katsoa lapsiasi kun olet työhaastattelussa tai lenkillä tai baarissa. Mutta kyllähän se vastaus on hyväksyttävä sellaisenaan, vaikka se olisikin ei.

Eikä mitään tällaista paskan puhumista takanapäin.

Oli miten vanhat rattaat tahansa niin ei miehesi sisko ole velvoitettu lainaamaan rattaitaan vieraille ihmisille tai edes tutuille. Monilla on periaatteena että ei lainata 

Minä lainaan aina kaikille kaikkea, mitä keksivätkin pyytää. Tavarat on tarkoitettu käytettäviksi. Tosin tunnen myös paljon ihmisiä jotka pitävät kiinni jokaisesta nippelistään, en toki lainaa heiltä mitään mutta lainaan heille omiani. Ihmiset ovat erilaisia ja toiset rakastavat tavaraa enemmän kuin ihmisiä.

Miksi olet valikoinut juuri tämän perheen vaatimuksen kohteeksi? Etkö voi vaatia kaikkia mahdollisia tuttuja samalla tavalla ja alkaa syljeskellä perään jos eivät suostu? 

Minä en oikeasti ymmärrä näitä jotka olettavat että heille pitää vastata aina kyllä siihen mitä kehtaavat ehdottaa. 

Itse kehtaan kyllä kysyä  mutta kunnioitan muita ihmsiiä ja heillä on aina oikeus kieltäytyä ilman mitään selittelyä.

Totta on se, että kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta lainata yhtään mitään kenellekään. Jokainen päättää itse omista tavaroistaan.

On kuitenkin aika tyly ilmapiiri suvussa, jos mitään ei koskaan voi lainata eikä ketään auttaa millään tavalla. Yleensä se lainaaja tai auttaja saa vastavuoroisesti itsekin joskus apua tai jotain tarvitsemaansa asiaa lainaan.

Itse ilmanmuuta lainaisin rattaita. Meillä lainataan suvun kesken kaikenlaisia laitteita ja koneita ja hoidetaan toisten lapsia ja koiria yms. Kun otan joskus toisen lapset yökylään, voin itsekin hyvällä mielellä pyytää hoitoapua tarvittaessa. Meillä on lainattu autojakin tarvittaessa, kyllähän vakuutus korvaa, jos jotain sattuu. Käytetyt vanhat rattaat ei ole edes kalliit ja miten ihmeessä ne edes saisi rikki.

Ymmärrän sen, että epäluotettavaksi todetulle ihmiselle ei lainata mitään. Mutta omille sisaruksille luulisi "uskaltavan" lainata mitä vaan. Elämä on paljon helpompaa, jos on välillä valmis auttamaan toisia ja saattaa olla mukava joskus saada itsekin apua. Miksi niin moni on niin kyyninen sen suhteen, että tavaroita ei saa takaisin tai ettei kukaan koskaan auta minuakaan tms. Jos itse muuttuisi, muuttuisivatko ne muutkin?

Näissä lainaamisissa olen havainnut hyväksi sen, että tehdään selkeä vuokrasopimus lainauksen ajaksi. Paperille laitetaan, mikä on lainausaika, miten ja missä kunnossa tavara palautetaan, mikä on lainan viivästymisestä syntyvät rahallinen korvaus jne. Ihmeen moni lainaaja pitää tätä naurettavana, jolloin saan hyvän syyn kieltäytyä lainaamisesta.

[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 14:59"]

Näissä lainaamisissa olen havainnut hyväksi sen, että tehdään selkeä vuokrasopimus lainauksen ajaksi. Paperille laitetaan, mikä on lainausaika, miten ja missä kunnossa tavara palautetaan, mikä on lainan viivästymisestä syntyvät rahallinen korvaus jne. Ihmeen moni lainaaja pitää tätä naurettavana, jolloin saan hyvän syyn kieltäytyä lainaamisesta.

[/quote]

Hyvä idea!

Vähän samaa olen kokeillut. Takavuosina minulla oli tuttava, joka mielellään oli rahaa lainaamassa. Taas kerran hänelle tuli yllättäen illalla mieleen pyytää rahaa lainaan, sillä kuulemma seuraavana päivänä pitäisi mennä toiselle paikkakunnalle työhaastatetteluun. Jostain kumman syystä enää minä olin ainut, joka joka hänelle lainasi, sillä muilta ystäviltään oli tullut hyvin vakuuttavia syitä sille, miksei rahaa lainanneet...  

Sanoin sitten, että voin lainata rahaa, mutta vain velkakirjaa vastaan. Kirjattiin summa ja maksupäivä. Tästä huolimatta jouduin taas vielä kyselemään rahojeni perään, mutta takaisin ne sain. Oli sitten viimeinen kerta kun hänelle lainasin, mutta varmasti tuo kirjallinen sopimus nopeutti maksamista, kun ei ollut pelkän muistin varassa se mitä oli sovittu.  

Tavaroiden suhteen voisin ottaa edellisen kommentoijan "vuokrasopimuskäytännön" tai ainakin kirjallisen sopimuksen siitä, milloin tavara viimeistään on palautetttava. 

Luonnollisesti jos en jotain tavaraa enää tarvitse, voin sen lahjoittaa, mutta mitään järkeä ei ole siinä, että ostan itselleni jonkun tavaran uudelleen, kun joku huolimaton lainaaja ei sitä ole kunnossa palauttanut. Heille toki lainaan entiseen malliin, jotka ovat osanneet palauttaa ilman kyselemisiä, mutta kaikenlaisia tarvitsevia on kohdalle osunut. 

Sen vuoksihan kirjastoillakin on myöhästymissakkonsa ja vahingoittuneet kirjat joutuu kirjastolle korvaamaan. Mikään pankkikaan tuskin antaisi rahaa noin vain lainaksi antaisi, vaikka rahantarvitsija kuinka vakuuttaisi maksuhalukkuuttaan.