Lue keskustelun säännöt.
Raskaus ja korona - niin väsynyt
12.10.2020 |
Olen ollut käytännössä koko korona-ajan raskaana. Raskauden loppu toki häämöttää jo, mutta tuntuu, että olen niin väsynyt tähän kaikkeen ja tartunnan pelkäämiseen . Kesällä uskalsin liikkua enemmän ja nähdä ystäviä, kun tartuntoja oli vähän, mutta nyt elämä on tuntuu taas olevan pelkkää neljän seinän sisällä kököttämistä. Pelkään jo, että saan tämän kaiken takia vielä synnytyksen jälkeisen masennuksen.
Ja juu, Thl ei ole kauheasti asiasta huudellut, mutta raskaana koronaan liittyy todistetusti riskejä. Lisäksi kukaan ei tiedä, mitkä ovat pitkäaikaisvaikutukset vauvaan.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…
Kommentit (54)
Minä kyllä toivon, että sairaaloihin ei enää päästettäisi vierailijoita eikä tukihenkilöitä.
Muuten kyllä jaan tuskanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu, että nämä "oma valinta eristäytyä" kommentoijat eivät todellakaan ole niitä, jotka odottavat tällä hetkellä lasta...
Vierailija kirjoitti:
Keväällä oli rajoituksia. Nyt ei ole. Ei äitiyshuollossa eikä tukihenkilöissä.
Todellakin on. Maskipakko käytännössä kaikkialla: se annetaan sulle jos ilman sitä tulet rakennukseen. Äitiyspolin päivystykseen pääsee nykyisin vain yksin, ei enää saattajan/tukihlön kanssa. Vierailut on kokonaan kielletty. Lisäksi, kuten aiemminkin ketjussa kirjoitettiin, äitiysryhmät ja synnytysvalmennukset sun muut on laitettu jäihin.
Enää vain puuttuu, että kielletään kevään tavalla puolison/tukihlön läsnäolo synnytyksessä. No, eiköhän sekin vielä ole tulossa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keväällä oli rajoituksia. Nyt ei ole. Ei äitiyshuollossa eikä tukihenkilöissä.
Todellakin on. Maskipakko käytännössä kaikkialla: se annetaan sulle jos ilman sitä tulet rakennukseen. Äitiyspolin päivystykseen pääsee nykyisin vain yksin, ei enää saattajan/tukihlön kanssa. Vierailut on kokonaan kielletty. Lisäksi, kuten aiemminkin ketjussa kirjoitettiin, äitiysryhmät ja synnytysvalmennukset sun muut on laitettu jäihin.
Enää vain puuttuu, että kielletään kevään tavalla puolison/tukihlön läsnäolo synnytyksessä. No, eiköhän sekin vielä ole tulossa...
Maskisuositus toki joo, mutta onko maskipakko kuitenkaan? Äitiyspoliklinikkakäynnille saa ottaa tukihenkilön mukaan, ainakin Varsinais-Suomessa. Onko siis alueellisia eroja tämän suhteen jo? Vai onko tuo päivystyskäyntipolitiikka valtakunnallinen? Siinä tapauksessa oh noes! Onko lähdettä antaa? Luulen, että kevään jälkeen nuo rajoitukset, mitä synnytyksiin tulee, ovat viimeisimpinä listalla, tai näin ainakin toivon. Onhan tartuntaluvut jo indikoineet koronaviruksen heikentymistä: vertaa teholla olevat potilaat keväällä ja nyt, esim. prosenttiluvut. Itsekin loppumetreillä tällä hetkellä - synnytys lähestyy uhkaavasti parin viikon sisään, ehkä. Yritän olla stressaamatta, yritä sinäkin, tai siis, mitä muuta (loppu)raskaus on kuin stressaamista? Supisteleeko, kummin päin bebe on, oi ei, liikkeitä ei ole tuntunut x hetkeen (tyyliin yöllä, bebe nukkuu), jne jne jne.. Mut älä ota lisästressiä tästä koronasta, vaikka vaikeatahan se on. En itse ole eristäytynyt, ei kyl varsinaisesti menojakaan ole liiemmin tällä hetkellä. Laps päiväkodissa ja viikottainen harrastus kuitenkin pyörii. En vältä kahviloita, enkä ravintoloita sen kerran kun pääsen käymään, kerta viikkoon ehkä.
Saanko minä kysyä ihan suoraan että mitä te oikein mietitte jotka tahallanne tulitte raskaaksi nyt koronan keskelle?
On tosi vaikea ymmärtää miksi joku ottaa kaikki nämä riskit lapselleen?
Itse haaveilin iltatähdestä mutta suunnitelmat meni jäihin ja siellä ne pysyy sillä en vaan uskalla koronan takia. Luin tutkimuksia miten jo pelkkä stressi jonakin poikkeusaikana (sota, pandemia, lama) vaikuttaa vauvaan raskausaikana ja totesin että ei kiitos. Plus jos saa koronan, miten se vaikuttaa vauvaan, entä itseeni kun olen herkempi tartunnoille jos raskaus on jo heikentämässä immuunipuolustusta. Olisi kiva kuulla ajatuksia niiltä jotka päätyi eri lopputulokseen, miten, miksi?
Itse ajattelen niin että minun pieni vauvakuume ei ole mitään 'kärsimystä' siihen verrattuna jos saan vaurioituneen lapsen ja hän elää täällä satakin vuotta vammaisena. Mille näyttää post-korona maailma, saako lapsi mitään hoitoa. Tuleeko epidemioita uusia, kiihtyvässä tahdissa, ilmansaasteet yms, kannattaako tänne syntyä edes enää terveenä?
Kieltämättä äitiysjooga ja tukihenkilön puute ei olleet suurimmat pelot minulla :D Tuntuu hassulle että joku itkee tollaisten perään tällaisessa tilanteessa. Pliis avatkaa vähän päänne sisältöä että voisin ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä toivon, että sairaaloihin ei enää päästettäisi vierailijoita eikä tukihenkilöitä.
Muuten kyllä jaan tuskanne.
Samaa mieltä. Todennäköisimmin sairaaloihin koronan levittävät henkilöt on nuoria perusterterveitä ihmisiä eli synnyttäjät ja heidän tukihenkiläönsä isoin yksittäinen ryhmä. Koko maailma ei pyöri raskaana olevien ympärillä.
Aika raskasta on kuule koululaistenkin kanssa. Koko ajan saa pelätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö täällä ole ketään samassa tilanteessa?
Täällä yksi! Olen kuitenkin eri mieltä. Ennen koronaa minulla oli todella aktiivinen elämä ja kavereiden kanssa mentiin lähes joka ilta. En olisi ehkä samalla tavalla jaksanut näin raskaana ja olisi harmittanut jäädä ystäväporukasta pois. Nyt kun kukaan ei tee mitään, niin tämähän on loistavaa aikaa olla raskaana. En ole itse liikaa stressannut asiaa, mutta olen kuitenkin vältellyt julkisia ja isoja tapahtumia. Käytän myös maskia ja pesen käsiä.
Vierailija kirjoitti:
Saanko minä kysyä ihan suoraan että mitä te oikein mietitte jotka tahallanne tulitte raskaaksi nyt koronan keskelle?
On tosi vaikea ymmärtää miksi joku ottaa kaikki nämä riskit lapselleen?Itse haaveilin iltatähdestä mutta suunnitelmat meni jäihin ja siellä ne pysyy sillä en vaan uskalla koronan takia. Luin tutkimuksia miten jo pelkkä stressi jonakin poikkeusaikana (sota, pandemia, lama) vaikuttaa vauvaan raskausaikana ja totesin että ei kiitos. Plus jos saa koronan, miten se vaikuttaa vauvaan, entä itseeni kun olen herkempi tartunnoille jos raskaus on jo heikentämässä immuunipuolustusta. Olisi kiva kuulla ajatuksia niiltä jotka päätyi eri lopputulokseen, miten, miksi?
Itse ajattelen niin että minun pieni vauvakuume ei ole mitään 'kärsimystä' siihen verrattuna jos saan vaurioituneen lapsen ja hän elää täällä satakin vuotta vammaisena. Mille näyttää post-korona maailma, saako lapsi mitään hoitoa. Tuleeko epidemioita uusia, kiihtyvässä tahdissa, ilmansaasteet yms, kannattaako tänne syntyä edes enää terveenä?
Kieltämättä äitiysjooga ja tukihenkilön puute ei olleet suurimmat pelot minulla :D Tuntuu hassulle että joku itkee tollaisten perään tällaisessa tilanteessa. Pliis avatkaa vähän päänne sisältöä että voisin ymmärtää.
Aika yksinkertaista pohdiskelua sinulta. Tutkimukset ovat hyvin rajallisia ja mitään näyttöä ei ole, että vaikuttaisi sikiöön pysyvästi tai merkittävästi. Suurin osa viruksen saaneista sairastaa koronan hyvin lievänä ja virus poistuu elimistöstä viikkojen kuluessa. On erittäin harvinaista, että virus edes siirtyisi sikiöön. Toki, korona voi olla rajuna muotona vaarallinen, myös äidille ja vauvalle. Kuten mikä tahansa muu raju virus. Kuten sanoin, tutkimuksia/näyttöä ei ole, joten tämä sinun asenne on alentava ja ikävä raskaana oleville. Mut kiusaajat kiusaa, vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse myös raskaana ja olen jatkanut elämää suht normisti😊Nytkin olen lomalla perheen kanssa kylpylässä ja sukulaisissa ollut. Tottakai pesen niitä käsiä ja en tietoisesti mihinkään isoonväkijoukkoon hakeudu, mutta suhtaudun koronaan kun muihinkin tauteihin. Perheessä on koululaisia ja mies töissä..hulluksi tulisin jos alkaisin pelkäämään. Influenssarokotetta en aio ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Saanko minä kysyä ihan suoraan että mitä te oikein mietitte jotka tahallanne tulitte raskaaksi nyt koronan keskelle?
On tosi vaikea ymmärtää miksi joku ottaa kaikki nämä riskit lapselleen?Itse haaveilin iltatähdestä mutta suunnitelmat meni jäihin ja siellä ne pysyy sillä en vaan uskalla koronan takia. Luin tutkimuksia miten jo pelkkä stressi jonakin poikkeusaikana (sota, pandemia, lama) vaikuttaa vauvaan raskausaikana ja totesin että ei kiitos. Plus jos saa koronan, miten se vaikuttaa vauvaan, entä itseeni kun olen herkempi tartunnoille jos raskaus on jo heikentämässä immuunipuolustusta. Olisi kiva kuulla ajatuksia niiltä jotka päätyi eri lopputulokseen, miten, miksi?
Itse ajattelen niin että minun pieni vauvakuume ei ole mitään 'kärsimystä' siihen verrattuna jos saan vaurioituneen lapsen ja hän elää täällä satakin vuotta vammaisena. Mille näyttää post-korona maailma, saako lapsi mitään hoitoa. Tuleeko epidemioita uusia, kiihtyvässä tahdissa, ilmansaasteet yms, kannattaako tänne syntyä edes enää terveenä?
Kieltämättä äitiysjooga ja tukihenkilön puute ei olleet suurimmat pelot minulla :D Tuntuu hassulle että joku itkee tollaisten perään tällaisessa tilanteessa. Pliis avatkaa vähän päänne sisältöä että voisin ymmärtää.
Hyvähän se on jo omia pershedelmiään tuottaneena tulla huutelemaan jostain iltatähdestä ja siitä kuinka on itse muka niin varovainen, ihan sama kuinka pieni riski on. Entäpä ne pariskunnat, jotka ovat jo vuosikausia yrittäneet saada lasta? Ihan sitä ensimmäistä? Laitetaan yritys vuosiksi tauolle ja sitten onkin myöhäistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko minä kysyä ihan suoraan että mitä te oikein mietitte jotka tahallanne tulitte raskaaksi nyt koronan keskelle?
On tosi vaikea ymmärtää miksi joku ottaa kaikki nämä riskit lapselleen?Itse haaveilin iltatähdestä mutta suunnitelmat meni jäihin ja siellä ne pysyy sillä en vaan uskalla koronan takia. Luin tutkimuksia miten jo pelkkä stressi jonakin poikkeusaikana (sota, pandemia, lama) vaikuttaa vauvaan raskausaikana ja totesin että ei kiitos. Plus jos saa koronan, miten se vaikuttaa vauvaan, entä itseeni kun olen herkempi tartunnoille jos raskaus on jo heikentämässä immuunipuolustusta. Olisi kiva kuulla ajatuksia niiltä jotka päätyi eri lopputulokseen, miten, miksi?
Itse ajattelen niin että minun pieni vauvakuume ei ole mitään 'kärsimystä' siihen verrattuna jos saan vaurioituneen lapsen ja hän elää täällä satakin vuotta vammaisena. Mille näyttää post-korona maailma, saako lapsi mitään hoitoa. Tuleeko epidemioita uusia, kiihtyvässä tahdissa, ilmansaasteet yms, kannattaako tänne syntyä edes enää terveenä?
Kieltämättä äitiysjooga ja tukihenkilön puute ei olleet suurimmat pelot minulla :D Tuntuu hassulle että joku itkee tollaisten perään tällaisessa tilanteessa. Pliis avatkaa vähän päänne sisältöä että voisin ymmärtää.
Aika yksinkertaista pohdiskelua sinulta. Tutkimukset ovat hyvin rajallisia ja mitään näyttöä ei ole, että vaikuttaisi sikiöön pysyvästi tai merkittävästi. Suurin osa viruksen saaneista sairastaa koronan hyvin lievänä ja virus poistuu elimistöstä viikkojen kuluessa. On erittäin harvinaista, että virus edes siirtyisi sikiöön. Toki, korona voi olla rajuna muotona vaarallinen, myös äidille ja vauvalle. Kuten mikä tahansa muu raju virus. Kuten sanoin, tutkimuksia/näyttöä ei ole, joten tämä sinun asenne on alentava ja ikävä raskaana oleville. Mut kiusaajat kiusaa, vai mitä?
No jos olet sitä mieltä että riskejä ei ole, niin mitä tuota sitten stressaamaan. Kasvattaa sitä mahaa sitten valittamatta joka asiasta, eikös niin mammuli mahakas?
Vierailija kirjoitti:
Saanko minä kysyä ihan suoraan että mitä te oikein mietitte jotka tahallanne tulitte raskaaksi nyt koronan keskelle?
On tosi vaikea ymmärtää miksi joku ottaa kaikki nämä riskit lapselleen?Itse haaveilin iltatähdestä mutta suunnitelmat meni jäihin ja siellä ne pysyy sillä en vaan uskalla koronan takia. Luin tutkimuksia miten jo pelkkä stressi jonakin poikkeusaikana (sota, pandemia, lama) vaikuttaa vauvaan raskausaikana ja totesin että ei kiitos. Plus jos saa koronan, miten se vaikuttaa vauvaan, entä itseeni kun olen herkempi tartunnoille jos raskaus on jo heikentämässä immuunipuolustusta. Olisi kiva kuulla ajatuksia niiltä jotka päätyi eri lopputulokseen, miten, miksi?
Itse ajattelen niin että minun pieni vauvakuume ei ole mitään 'kärsimystä' siihen verrattuna jos saan vaurioituneen lapsen ja hän elää täällä satakin vuotta vammaisena. Mille näyttää post-korona maailma, saako lapsi mitään hoitoa. Tuleeko epidemioita uusia, kiihtyvässä tahdissa, ilmansaasteet yms, kannattaako tänne syntyä edes enää terveenä?
Kieltämättä äitiysjooga ja tukihenkilön puute ei olleet suurimmat pelot minulla :D Tuntuu hassulle että joku itkee tollaisten perään tällaisessa tilanteessa. Pliis avatkaa vähän päänne sisältöä että voisin ymmärtää.
Kuulostatpa ilkeältä ja omahyväiseltä ihmiseltä. Suurin osa raskaana olevista ei sitä paitsi ole suunnittelemassa mitään ylimääräistä iltatähteä vauvakuumeissaan, vaan ihan sitä ensimmäistä tai toista lastaan. Aika suuri uhraus odotella vuosikausia korona-ajan loppumista. Etenkin, kun ensisynnyttäjienkin keski-ikä on jo yli kolmenkymmenen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saanko minä kysyä ihan suoraan että mitä te oikein mietitte jotka tahallanne tulitte raskaaksi nyt koronan keskelle?
On tosi vaikea ymmärtää miksi joku ottaa kaikki nämä riskit lapselleen?Itse haaveilin iltatähdestä mutta suunnitelmat meni jäihin ja siellä ne pysyy sillä en vaan uskalla koronan takia. Luin tutkimuksia miten jo pelkkä stressi jonakin poikkeusaikana (sota, pandemia, lama) vaikuttaa vauvaan raskausaikana ja totesin että ei kiitos. Plus jos saa koronan, miten se vaikuttaa vauvaan, entä itseeni kun olen herkempi tartunnoille jos raskaus on jo heikentämässä immuunipuolustusta. Olisi kiva kuulla ajatuksia niiltä jotka päätyi eri lopputulokseen, miten, miksi?
Itse ajattelen niin että minun pieni vauvakuume ei ole mitään 'kärsimystä' siihen verrattuna jos saan vaurioituneen lapsen ja hän elää täällä satakin vuotta vammaisena. Mille näyttää post-korona maailma, saako lapsi mitään hoitoa. Tuleeko epidemioita uusia, kiihtyvässä tahdissa, ilmansaasteet yms, kannattaako tänne syntyä edes enää terveenä?
Kieltämättä äitiysjooga ja tukihenkilön puute ei olleet suurimmat pelot minulla :D Tuntuu hassulle että joku itkee tollaisten perään tällaisessa tilanteessa. Pliis avatkaa vähän päänne sisältöä että voisin ymmärtää.
Itse taas ajattelen, että tuli raskaaksi missä ajassa tahansa, aina on mahdollista sairastua vaikka millaiseen sairauteen. Korona ei ole sen vaarallisempi äidille tai vauvalle kuin influenssa. Todennäköisempää on, että vauva kuolee jonkin onnettomuuden, kuten kolarin, seurauksena kuin koronaan.
Oma kuopus joutui teholle viikon ikäisenä ihan normaalin tulehduksen (en edes tiedä minkä) seurauksena. Olihan se kamalaa ja itkuista aikaa, mutta sairaudet kuuluvat pienten lastenkin elämään. Suomessa voi luottaa, että vauva saa parasta mahdollista hoitoa, ja jos siitä huolimatta kuolee tai saa jälkiseurauksia, niin sitten elämä vain meni niin. Kaikki teki kuitenkin parhaansa. Elämän kannattaa antaa välillä vain soljua eteenpäin miettimättä liikaa, miten voi minimoida kaikki mahdolliset uhat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko minä kysyä ihan suoraan että mitä te oikein mietitte jotka tahallanne tulitte raskaaksi nyt koronan keskelle?
On tosi vaikea ymmärtää miksi joku ottaa kaikki nämä riskit lapselleen?Itse haaveilin iltatähdestä mutta suunnitelmat meni jäihin ja siellä ne pysyy sillä en vaan uskalla koronan takia. Luin tutkimuksia miten jo pelkkä stressi jonakin poikkeusaikana (sota, pandemia, lama) vaikuttaa vauvaan raskausaikana ja totesin että ei kiitos. Plus jos saa koronan, miten se vaikuttaa vauvaan, entä itseeni kun olen herkempi tartunnoille jos raskaus on jo heikentämässä immuunipuolustusta. Olisi kiva kuulla ajatuksia niiltä jotka päätyi eri lopputulokseen, miten, miksi?
Itse ajattelen niin että minun pieni vauvakuume ei ole mitään 'kärsimystä' siihen verrattuna jos saan vaurioituneen lapsen ja hän elää täällä satakin vuotta vammaisena. Mille näyttää post-korona maailma, saako lapsi mitään hoitoa. Tuleeko epidemioita uusia, kiihtyvässä tahdissa, ilmansaasteet yms, kannattaako tänne syntyä edes enää terveenä?
Kieltämättä äitiysjooga ja tukihenkilön puute ei olleet suurimmat pelot minulla :D Tuntuu hassulle että joku itkee tollaisten perään tällaisessa tilanteessa. Pliis avatkaa vähän päänne sisältöä että voisin ymmärtää.
Aika yksinkertaista pohdiskelua sinulta. Tutkimukset ovat hyvin rajallisia ja mitään näyttöä ei ole, että vaikuttaisi sikiöön pysyvästi tai merkittävästi. Suurin osa viruksen saaneista sairastaa koronan hyvin lievänä ja virus poistuu elimistöstä viikkojen kuluessa. On erittäin harvinaista, että virus edes siirtyisi sikiöön. Toki, korona voi olla rajuna muotona vaarallinen, myös äidille ja vauvalle. Kuten mikä tahansa muu raju virus. Kuten sanoin, tutkimuksia/näyttöä ei ole, joten tämä sinun asenne on alentava ja ikävä raskaana oleville. Mut kiusaajat kiusaa, vai mitä?
No jos olet sitä mieltä että riskejä ei ole, niin mitä tuota sitten stressaamaan. Kasvattaa sitä mahaa sitten valittamatta joka asiasta, eikös niin mammuli mahakas?
Kuule sinä muuten vaan mamma mahakas, epätodennäköisiä riskejä on niin kuin jokaisessa infektiotaudissa. Mutta raskauden siirtäminen vuosikausiksi, vaan sillä perusteella että jotain epätodennäköistä voi tapahtua on vaan typerää. Mutta jatka sinä auringon sammumisen odottamista!
Ymmärrän tosi hyvin. En ole itse raskaana, mutta olen ajatellut teitä raskaana olijoita monta kertaa ja miten tämä varjostaa teidän raskausaikaanne. Ihan ihmeellistä kommentointia: Tottakai tilanne stressaa ja kukaan meistä ei ole kohdannut tällaista tilannetta aiemmin.
Jee, korona! Maailma näyttää niin ihanalle ja valoisalle että välittömästi täytän sen kakaroilla <3
Mieltäni ylentää mennä synnyttämään sairaalaan jossa ulkopuolella on ruumiskontteja <3
Muistakaahan että lapsi EI ole subjektiivinen oikeus vaan ihan oikea ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko minä kysyä ihan suoraan että mitä te oikein mietitte jotka tahallanne tulitte raskaaksi nyt koronan keskelle?
On tosi vaikea ymmärtää miksi joku ottaa kaikki nämä riskit lapselleen?Itse haaveilin iltatähdestä mutta suunnitelmat meni jäihin ja siellä ne pysyy sillä en vaan uskalla koronan takia. Luin tutkimuksia miten jo pelkkä stressi jonakin poikkeusaikana (sota, pandemia, lama) vaikuttaa vauvaan raskausaikana ja totesin että ei kiitos. Plus jos saa koronan, miten se vaikuttaa vauvaan, entä itseeni kun olen herkempi tartunnoille jos raskaus on jo heikentämässä immuunipuolustusta. Olisi kiva kuulla ajatuksia niiltä jotka päätyi eri lopputulokseen, miten, miksi?
Itse ajattelen niin että minun pieni vauvakuume ei ole mitään 'kärsimystä' siihen verrattuna jos saan vaurioituneen lapsen ja hän elää täällä satakin vuotta vammaisena. Mille näyttää post-korona maailma, saako lapsi mitään hoitoa. Tuleeko epidemioita uusia, kiihtyvässä tahdissa, ilmansaasteet yms, kannattaako tänne syntyä edes enää terveenä?
Kieltämättä äitiysjooga ja tukihenkilön puute ei olleet suurimmat pelot minulla :D Tuntuu hassulle että joku itkee tollaisten perään tällaisessa tilanteessa. Pliis avatkaa vähän päänne sisältöä että voisin ymmärtää.
Kuulostatpa ilkeältä ja omahyväiseltä ihmiseltä. Suurin osa raskaana olevista ei sitä paitsi ole suunnittelemassa mitään ylimääräistä iltatähteä vauvakuumeissaan, vaan ihan sitä ensimmäistä tai toista lastaan. Aika suuri uhraus odotella vuosikausia korona-ajan loppumista. Etenkin, kun ensisynnyttäjienkin keski-ikä on jo yli kolmenkymmenen.
Ohis puskista: jos joku on odottanut joesim 35v 'täydellistä hetkeä', miksi ihmeessä ei voisi odottaa vielä yhtä vuotta että näkee mihin tilanne kehittyy?
Miten ihmeessä se 'täydellinen hetki' voi olla juuri nyt? Tiedätkö sinä onko sinulla töitä puolen vuoden päästä, vuoden?
Näkeekö lapsi koskaan isovanhempiaan?
Miksi haluat stressata tahallaan koko raskausajan?
Vierailija kirjoitti:
Saanko minä kysyä ihan suoraan että mitä te oikein mietitte jotka tahallanne tulitte raskaaksi nyt koronan keskelle?
On tosi vaikea ymmärtää miksi joku ottaa kaikki nämä riskit lapselleen?Itse haaveilin iltatähdestä mutta suunnitelmat meni jäihin ja siellä ne pysyy sillä en vaan uskalla koronan takia. Luin tutkimuksia miten jo pelkkä stressi jonakin poikkeusaikana (sota, pandemia, lama) vaikuttaa vauvaan raskausaikana ja totesin että ei kiitos. Plus jos saa koronan, miten se vaikuttaa vauvaan, entä itseeni kun olen herkempi tartunnoille jos raskaus on jo heikentämässä immuunipuolustusta. Olisi kiva kuulla ajatuksia niiltä jotka päätyi eri lopputulokseen, miten, miksi?
Itse ajattelen niin että minun pieni vauvakuume ei ole mitään 'kärsimystä' siihen verrattuna jos saan vaurioituneen lapsen ja hän elää täällä satakin vuotta vammaisena. Mille näyttää post-korona maailma, saako lapsi mitään hoitoa. Tuleeko epidemioita uusia, kiihtyvässä tahdissa, ilmansaasteet yms, kannattaako tänne syntyä edes enää terveenä?
Kieltämättä äitiysjooga ja tukihenkilön puute ei olleet suurimmat pelot minulla :D Tuntuu hassulle että joku itkee tollaisten perään tällaisessa tilanteessa. Pliis avatkaa vähän päänne sisältöä että voisin ymmärtää.
Kuinka ihmeessä olet pärjännyt nykyisten lastesi kanssa? Vai oletko sellainen, joka obsessoituu joskus vain yhteen asiaan ja unohtaa kaikki muut, kenties pahemmat, riskit? :D
Keväällä oli rajoituksia. Nyt ei ole. Ei äitiyshuollossa eikä tukihenkilöissä.