Kiesus mikä riita yhden äidin kanssa!!!
Selittäkää mulle mitä eroa on lapsilähtöisellä kasvatuksella ja curlingilla. Hänen mielestään olen vienyt lapsilähtöisen kasvatuksen liian pitkälle, koska kuuntelen lastani ja neuvottelen kaikesta. Hän on enemmänkin halki, poikki ja pinoon ihminen. En jaksa katsoa sitä, että lasta ei kuunnella... Tais mennä nyt 10 vuoden ystävyys nyt tässä. Surettaa ja vituttaa! Lapset on kolmannella luokalla.
Kommentit (32)
MInusta 3-luokkalainen on jo siinä iässä, että neuvottelu onnistuu aidosti, jos siihenkin asti on toimittu lasta kuunnellen. Ongelmanahan on se, että lapset ovat yllättävän fiksuja ja neuvotteluissa "vetävät kotiinpäin" kuten kuka tahansa muukin, ja sehän on joillekin aikuisille punainen vaate.
Meillä on kohta 20 vuotta kuunneltu lapsia ja saatu aikaan kolme varsin mainiota pakkausta, jotka osaavat ottaa huomioon muiden mielipiteet (ja valitettavasti joskus kuvaannollisesti lyödä vyön alle eli verbaalinen taiturointi on hallussa ja sitä käytetään silloin, kun toiselta puuttuu neuvottelun jalo taito).
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 22:09"]
MInusta 3-luokkalainen on jo siinä iässä, että neuvottelu onnistuu aidosti, jos siihenkin asti on toimittu lasta kuunnellen. Ongelmanahan on se, että lapset ovat yllättävän fiksuja ja neuvotteluissa "vetävät kotiinpäin" kuten kuka tahansa muukin, ja sehän on joillekin aikuisille punainen vaate.
Meillä on kohta 20 vuotta kuunneltu lapsia ja saatu aikaan kolme varsin mainiota pakkausta, jotka osaavat ottaa huomioon muiden mielipiteet (ja valitettavasti joskus kuvaannollisesti lyödä vyön alle eli verbaalinen taiturointi on hallussa ja sitä käytetään silloin, kun toiselta puuttuu neuvottelun jalo taito).
[/quote]
Arvaapa, miltä tuo kuulostaa? Siltä että lapsesi ovat omahyväisiä paskiaisia, mutta itsepäisesti kieltäydyt näkemästä heidän puutteitaan. Tuo on kuultu niin moneen kertaan ja AINA niiltä äideiltä, jotka ovat lelllineet lapsensa piloille ja kasvattanut heistä hyväksikäyttäjiä. Jostain syystä he nimenomaan eivät osaa neuvotella vaan ainoastaan päällepäsmäröidä.
Minusta tyttö aina vedättää. Jos pitää siivota, sattuu selkään. Jos pitää olla tasapuolinen, alkaa itkemään. Kun leikitään, minä päätän, koska teen niin kotonakin. Kun jaetaan karkkeja, minä olen oikeutettu enempään. AP
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 22:09"]
MInusta 3-luokkalainen on jo siinä iässä, että neuvottelu onnistuu aidosti, jos siihenkin asti on toimittu lasta kuunnellen. Ongelmanahan on se, että lapset ovat yllättävän fiksuja ja neuvotteluissa "vetävät kotiinpäin" kuten kuka tahansa muukin, ja sehän on joillekin aikuisille punainen vaate.
Meillä on kohta 20 vuotta kuunneltu lapsia ja saatu aikaan kolme varsin mainiota pakkausta, jotka osaavat ottaa huomioon muiden mielipiteet (ja valitettavasti joskus kuvaannollisesti lyödä vyön alle eli verbaalinen taiturointi on hallussa ja sitä käytetään silloin, kun toiselta puuttuu neuvottelun jalo taito).
[/quote]
Arvaapa, miltä tuo kuulostaa? Siltä että lapsesi ovat omahyväisiä paskiaisia, mutta itsepäisesti kieltäydyt näkemästä heidän puutteitaan. Tuo on kuultu niin moneen kertaan ja AINA niiltä äideiltä, jotka ovat lelllineet lapsensa piloille ja kasvattanut heistä hyväksikäyttäjiä. Jostain syystä he nimenomaan eivät osaa neuvotella vaan ainoastaan päällepäsmäröidä.
[/quote]
Myönnän, että näiden sokeasti tottelevien joukossa he ovat erilaisia. Heillä on mielipiteitä, he osaavat puolustaa niitä sanallisesti, he osaavat neuvotella eli antaa jossain periksi, jotta saavat tahtonsa läpi ja ymmärtävät sen, että kompromississa ei yleensä kukaan ole tyytyväinen.
Nämä "halki-poikki-pinoon" äidit päällepäsmäröivät sekä omia lapsiaan että ympäristöään. Siksi heidän lapsensa kokevat kaikenlaisen omastaan poikkeavan mielipiteenilmaisun määräilynä, jota täytyy vastustaa. Ongelmana on se, että koska he eivät ole koskaan saaneet oppia neuvottelemisesta, eivät he sitä osaa vaan päätyvät inttämään äitiensä tapaan "koska minä sanon". Aikuisenelämään tuollainen ei enää käy, mutta jos ei ole kotona muuta oppinut, niin pitää vanhasta kaavasta kiinni.
Yksi lapsistani on voittanut kansallisen kisan, jossa piti puolustaa omaa näkökantaansa. Ilman lapsesta asti käytyjä neuvotteluja hän ei olisi siinä onnistunut.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 22:09"]
MInusta 3-luokkalainen on jo siinä iässä, että neuvottelu onnistuu aidosti, jos siihenkin asti on toimittu lasta kuunnellen. Ongelmanahan on se, että lapset ovat yllättävän fiksuja ja neuvotteluissa "vetävät kotiinpäin" kuten kuka tahansa muukin, ja sehän on joillekin aikuisille punainen vaate.
Meillä on kohta 20 vuotta kuunneltu lapsia ja saatu aikaan kolme varsin mainiota pakkausta, jotka osaavat ottaa huomioon muiden mielipiteet (ja valitettavasti joskus kuvaannollisesti lyödä vyön alle eli verbaalinen taiturointi on hallussa ja sitä käytetään silloin, kun toiselta puuttuu neuvottelun jalo taito).
[/quote]
Arvaapa, miltä tuo kuulostaa? Siltä että lapsesi ovat omahyväisiä paskiaisia, mutta itsepäisesti kieltäydyt näkemästä heidän puutteitaan. Tuo on kuultu niin moneen kertaan ja AINA niiltä äideiltä, jotka ovat lelllineet lapsensa piloille ja kasvattanut heistä hyväksikäyttäjiä. Jostain syystä he nimenomaan eivät osaa neuvotella vaan ainoastaan päällepäsmäröidä.
[/quote]
Haittaako se, jos ne ovat omahyväisiä menestyviä paskiaisia, jotka saavat kaiken haluamansa?
Oisko se puolivälistä se vastaus?
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 22:25"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 22:09"]
MInusta 3-luokkalainen on jo siinä iässä, että neuvottelu onnistuu aidosti, jos siihenkin asti on toimittu lasta kuunnellen. Ongelmanahan on se, että lapset ovat yllättävän fiksuja ja neuvotteluissa "vetävät kotiinpäin" kuten kuka tahansa muukin, ja sehän on joillekin aikuisille punainen vaate.
Meillä on kohta 20 vuotta kuunneltu lapsia ja saatu aikaan kolme varsin mainiota pakkausta, jotka osaavat ottaa huomioon muiden mielipiteet (ja valitettavasti joskus kuvaannollisesti lyödä vyön alle eli verbaalinen taiturointi on hallussa ja sitä käytetään silloin, kun toiselta puuttuu neuvottelun jalo taito).
[/quote]
Arvaapa, miltä tuo kuulostaa? Siltä että lapsesi ovat omahyväisiä paskiaisia, mutta itsepäisesti kieltäydyt näkemästä heidän puutteitaan. Tuo on kuultu niin moneen kertaan ja AINA niiltä äideiltä, jotka ovat lelllineet lapsensa piloille ja kasvattanut heistä hyväksikäyttäjiä. Jostain syystä he nimenomaan eivät osaa neuvotella vaan ainoastaan päällepäsmäröidä.
[/quote]
Haittaako se, jos ne ovat omahyväisiä menestyviä paskiaisia, jotka saavat kaiken haluamansa?
[/quote]
Vastaus kysymykseesi, haittaa!
mitä riitelemistä tuossa on. Kukin tyylillään ja onnea.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 22:25"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 22:09"]
MInusta 3-luokkalainen on jo siinä iässä, että neuvottelu onnistuu aidosti, jos siihenkin asti on toimittu lasta kuunnellen. Ongelmanahan on se, että lapset ovat yllättävän fiksuja ja neuvotteluissa "vetävät kotiinpäin" kuten kuka tahansa muukin, ja sehän on joillekin aikuisille punainen vaate.
Meillä on kohta 20 vuotta kuunneltu lapsia ja saatu aikaan kolme varsin mainiota pakkausta, jotka osaavat ottaa huomioon muiden mielipiteet (ja valitettavasti joskus kuvaannollisesti lyödä vyön alle eli verbaalinen taiturointi on hallussa ja sitä käytetään silloin, kun toiselta puuttuu neuvottelun jalo taito).
[/quote]
Arvaapa, miltä tuo kuulostaa? Siltä että lapsesi ovat omahyväisiä paskiaisia, mutta itsepäisesti kieltäydyt näkemästä heidän puutteitaan. Tuo on kuultu niin moneen kertaan ja AINA niiltä äideiltä, jotka ovat lelllineet lapsensa piloille ja kasvattanut heistä hyväksikäyttäjiä. Jostain syystä he nimenomaan eivät osaa neuvotella vaan ainoastaan päällepäsmäröidä.
[/quote]
Haittaako se, jos ne ovat omahyväisiä menestyviä paskiaisia, jotka saavat kaiken haluamansa?
[/quote]
Vastaus kysymykseesi, haittaa!
[/quote]
Ketä se haittaa? Sinun lapsesi ovat oppineet, että vastaan ei kannata sanoa ja minun lapseni ovat oppineet neuvottelemaan. Arvaapa, kumpi aikuisena pärjää paremmin? Ja koska sinun lapsesi osaavat totella, täytyy olla jonkun, joka heille kertoo, mitä tehdä.
Ja mä en sitten ymmärrä akkoja, jotka saavat riidan aikaiseksi toisen perheen kasvatustavoista. Mua ei kiinnosta tippaakaan miten mun kaverit kasvattaa lapsiaan, eikä kukaan ole puuttunut mun kasvatustapoihini. Ilmankos ollaan oltu ystäviä jo toistakymmentä vuotta, kun tajutaan kunnioittaa toisiamme. Pitää olla vähän tollo, jos ei tajua että tuollaiset keskustelut on herkkiä leimahtamaan.
Kolmasluokkalainen on liian pieni.
Aikuinen päättää ei lapsi!
Meillä opetetaan lapset saamaan tahtonsa perille ryhmässä. Aina tarvitaan johtaja ja sellaiseksi voi kasvattaa. Jos joku äiti opettaa lapsensa tottelemaan kyselemättä, tarvitaan siihen rinnalle joku, joka osaa käskyttää. Miksi se ei voisi olla sinun lapsesi?
Sitä joko kasvattaa lapsestaan johtajan tai nynnerön. Sinä kasvatat johtajaa ja menestyjää, kiistakumppanisi kasvattaa Siwan kassaa.
Riippuu vähän että mistä neuvotellaan.
Kolmasluokkalaisen kanssa voi neuvotella siitä että onko sopiva perjantaikarkkipussi pantteripussi vai suffelipatukkapussi, mutta ei siitä että onko sopiva kotiintuloaika klo 19 vai klo 04.
En tiedä mutta jos alkaisin neuvotella joka asiasta noiden hyvin itsepäisten ja itsetietoisten neitokaisten kanssa, olisin vararikossa, täällä ei nukuttaisi eikä syötäisi ja olisin rutiköyhä :)