Lue keskustelun säännöt.
Oliko teistä noloa, laivalla pyysin pöydän kauas lapsiperheistä
03.01.2014 |
Olimme neljän aikuisen kanssa reissulla, ravintolassa oli pöytiinohjaus. Huomasin äänekkäitä lapsiperheitä ravintolan etuosassa ja halusimme olla rauhassa. Oliko mielestänne kohtuullinen pyyntö. Minusta toimin erittäin järkevästi kaikkien edun kannalta.
Kommentit (48)
Ei tossa oo mitään tyhmää, järkevästi teit. Ootko nyt siis laivalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ole. Et ole ainakaan täällä valittamassa niistä meuhkaavista lapsista.
Minullakin on lapsia ja silti tahdon joskus syödä rauhassa, ilman omien tai muidenkaan lapsien hälinää.
Ei tietenkään ole. En itsekään halua kuunnella meluavia kakaroita ravintolassa.
Niin pyytäisin minäkin, jopa omien teinieni kanssa, he eivät möykkää.
Niin minäkin tekisin. Laivalla varsinkin lapsiperheet saavat aikaan hirveän sirkuksen, kukaan ei istu pöydässä kahta sekuntia kauempaa, joltain aina jotain puuttuu, järjetöntä sähläämistä. Minullakin on lapsia, mutta ikinä ei olla ravintolassa kuin sekopäät pallomeressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikein teit! Pyydän samalla tavoin jos olen ilman lapsia ravintolassa tai jos varaan junalippua niin pyydän paikan kaukaa leikkivaunua. Enkä kyllä suuttuisi jos lapsien kanssa jossain ja kuulisin aikuiselta saman pyynnön!
No ihan oikein teit, jos rauhassa halusit syödä. Ihmiset eivät osaa kasvattaa lapsiaan.
Korrektia eri ravintoloilta olisi muutenkin, että lapsiperheet ja aikuisseurueet ohjattaisiin eri puolille paikkaa, jotta kaikki saisivat olla omanlaisessaan seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä noloa siinä on? Jos tilaa oli ja saitte paikat, kaikki voittivat.
Ei tuossa ollut mitään muuta noloa, kuin laivalla oleminen. Junttipaikkojen numero 1.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikein teit! Tyylikkäästi asian voi esittää niin, että pyytää pöytää mahdollisimman huomaamattomasta paikasta, missä "lapset eivät näe humalahakuista alkoholinkäyttöämme".
Siis kakkonen sekoili. En tarkottanut, että on noloa pyytää pöytää kauas lapsiperheistä. Mä ainakin häpeisin silmät päästäni, jos mun lapset möykkäis ja vieressä istuis joku hienompi aikuisporukka juhlistamassa jotain shampanjoiden kanssa.
Tarkoitin, että onhan se ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minäkin pyydän pöytään, joka ei olisi lapsiperheen vieressä. Kerran pyydettiin miehen kanssa jopa vaihtoa, kun meidät oli jo ohjattu lapsiperheen viereen. Siinä vaan oli ihan hirveä meteli ja sähläys, joten pyydettiin päästä toiseen pöytään ennen kuin ruuat tuli. Yllätyin muuten Tallinnassa syyslomalla, kun jouduttiin aamupalalla pöytään, jossa oli pikkulapsiperhe, ja nämä lapset osasivatkin käyttäytyä. Mitään häiriötä ei lapsista ollut. Todella harvinaista.
Ei ole noloa. Se on vain merkki siitä, ettet ole kovin kiva ihminen. Mutta se johtuu varmaan siitä, ettet ole saanut tarpeeksi hyvää hoivaa lapsena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 16:55"]
Ei ole noloa. Se on vain merkki siitä, ettet ole kovin kiva ihminen. Mutta se johtuu varmaan siitä, ettet ole saanut tarpeeksi hyvää hoivaa lapsena.
[/quote]
Ja höpön höpön. Jos itsekkin lähden matkalle aikuispoppoolla, en todellakaan halua kuunnella naapuripöydässä oleven lapsiperheen "ruokailua" . Ja tällä ei kivalla ihmisellä on 5 aikuisiässä jo olevaa lasta.
Hyvä idea. Täytyy muistaa kysyä ensi kerralla.
MIksi juntti nyt nostaa tästä jutun ja haluaa kertoa asiasta? Tämähän on ollut tavallista maailman sivu, jos haluaa olla rauhassa, niin pyytää sellaista pöytää, missä mahdollisesti voi olla.
Onko juntti vain nyt ekaa kertaa jossain vitun ravintolassa? Vielä laivalla, spede!
Ihan sovelias pyyntö. Tosin minulla on käynyt niinkin, että viereisen pöydän aikuiset ovat lähtiessään tulleet kehumaan, kun lapseni ovat käyttäytyneet niin hyvin. Tällainen lämmittää mieltä.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 16:43"]Ei tuossa ollut mitään muuta noloa, kuin laivalla oleminen. Junttipaikkojen numero 1.
[/quote] aijaa, mun mielestä oli ainalin nuorena hyvä keino matkustaa saksaan, kun rahat ei riittäneet lentämiseen. Poikaystävä asui saksassa
Onhan se. Mä itse matkustan melkein aina lasten kanssa, mutta kun matkustan ilman lapsia, niin ei mua muiden lapset häiritse. Jos omat möykkää, niin lopetan sen alkuunsa ja häpeän silmät päästäni. Muiden kakaroiden metelöinnit tai itkemiset eivät häiritse, kunhan eivät ala tunkemaan mun pöytään.