Miksi mennä kihloihin?
Miksi mennä kihloihin, jos ei aio järjestää häitä/mennä naimisiin noin vuoden sisällä kihloista?
Kommentit (15)
Sinun pitää keskustella siitä kumppanisi kanssa. Joka parilla on omat jutut.
Ei kai se aika siinä ole oleellista. Mutta se on kyllä hassua, jos joku luulee olevansa kihloissa, jos ei aio mennä naimisiin. Kihloissa olo kun kuitenkin tarkoittaa sitä, että naimisiin on luvattu mennä.
Kun on kosittu ja vastattu myöntävästi, on tapana osoittaa asia kihlasormuksella, joka on siis tavallaan merkki siitä, että on luvattu mennä naimisiin.
Olen itse vähän samalla kannalla, tosin en ihan tuosta vuoden sisään-osasta. Kihloissa on silloin, kun on sovittu, että mennään naimisiin. Henkilökohtaisesti pidän omituisena sitä, että kun on sovittu jo, että mennään naimisiin, niin sitä lykätään loputtomiin. Jos ehdottomasti haluaa järjestää hääjuhlia isomman kaavan mukaan, on ymmärrettävää, että säästöprojekti voi viedä jonkun aikaa. Toisaalta silloin voi kysyä, onko prioriteetit ihan kunnossa jos naimisiinmeno lykkääntyy vuosilla sen takia, että haluaa käyttää häihin rahaa sellaisia määriä, että pitää säästää tolkuton aika. Naimisiin kuitenkin pääsee lähes ilmaiseksikin.
Aikaisemmin tosiaan suomessa taisi olla ihan joku laki tai määräyskin siitä, että naimisiin pitää mennä vuoden + yhden päivän sisään kihlauksesta. Siitä varmaan traditionaalisemmille jäänyt tällainen "vuoden sisään"-ajatus.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 10:14"]
Kun on kosittu ja vastattu myöntävästi, on tapana osoittaa asia kihlasormuksella, joka on siis tavallaan merkki siitä, että on luvattu mennä naimisiin.
[/quote]
Miksi tämä on saanut miinuspeukun? Juuri noinhan se menee, tosin ei se sormus ole tavallaan merkki, vaan se On merkki juuri siitä.
Ärsyttää ihmiset, jotka "menevät kihloihin", vaikkeivät edes ymmärrä mitä se tarkoittaa... "Mentii Pertsan kaa kihloihi! Eiks oo ihkuu! Ai naimisii? Ei me sellasii papereit siis niinku tarvita." Tai "Me mennää en vuon kihloihi!" Huoh. Kihloissa ollaan kun toinen on vastannut kosintaan myöntävästi.
Kiitos ja anteeks.
Ei, minä menin kyllä naimisiin neljän kuukauden sisällä kihlauksesta, eli ei tarvitse puhua enää kumppanin kanssa aiheesta.
En vain ymmärrä miksi mennä kihloihin vuosikausia ennen häitä? Tai jättää häät/naimisiinmeno kokonaan väliin ja olla vain kihloissa kuin teinit. Sen ymmärrän, että häiden järjestäminen voi rahallisesti vaatia paljon ja sen vuoksi hääjuhlat voivat lykkääntyä.
Sitä en muuten myöskään ymmärrä miksi pitää päästä kirkkoon siunaamaan liittonsa, jos toinen parista on kirkosta eronnut. Minusta kirkon palveluihin ei pitäisi kuulua näiden eronneiden siunaamiset lainkaan.
Ap
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 10:19"]
Aikaisemmin tosiaan suomessa taisi olla ihan joku laki tai määräyskin siitä, että naimisiin pitää mennä vuoden + yhden päivän sisään kihlauksesta. Siitä varmaan traditionaalisemmille jäänyt tällainen "vuoden sisään"-ajatus.
[/quote]
Miten tällainen määräys voisi mitenkään olla mahdollinen, kun kihlaus on kuitenkin täysin epävirallinen kahden ihmisen välinen yksityinen sopimus. Vähän niinku pariskunta päättäis, että seuraava lomakohde on Teneriffa.
Kihlaus on sopimus avioliitosta. Ei naimisiin tarvitse mennä vuoden päästä kihlauksesta. Mekin oltiin 6 vuotta kihloissa ensin. Opittiin tuntemaan toisemme hyvin.
Kihlaus on kahdenvälinen sopimus jossa ei sinänsä edes mitään sormusta tarvita. Me hankittiin sormukset yhteenkuulumisen tunteen takia, eli kosittu on ja myöntävästi vastattu ja sormukset hommattu. Mutta ei meillä mitään aikarajaa ole, että milloin siellä maistraatissa käydään. Voi mennä muutamakin vuosi vielä. Kihlaus on sydämissä, tuo on se minun sielunkumppani ja puoliso, jonka kanssa haluan elämäni jakaa. Ei siinä sinänsä sormuksia eikä maistraatin papereita tarvita, tai sitä "papin aamenta" jos den haluaa.Itse pidän sormusta nimettömässä koska se on rakkaalta saatu, se on kaunis, ja ehkä se on merkkinä muillekin siitä että olen sitoutunut toiseen ihmiseen.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 10:19"]
Aikaisemmin tosiaan suomessa taisi olla ihan joku laki tai määräyskin siitä, että naimisiin pitää mennä vuoden + yhden päivän sisään kihlauksesta. Siitä varmaan traditionaalisemmille jäänyt tällainen "vuoden sisään"-ajatus.
[/quote]
Miten tällainen määräys voisi mitenkään olla mahdollinen, kun kihlaus on kuitenkin täysin epävirallinen kahden ihmisen välinen yksityinen sopimus. Vähän niinku pariskunta päättäis, että seuraava lomakohde on Teneriffa.
[/quote]
Nykyään kihlaus tosiaan on epävirallinen sopimus, joka ei tuo mitään juridisia velvoitteita. Vanhemmissa avioliittolaeissa oli toisin. Laki mm. määräsi, että kihlauksen purkautuessa miehen pitää vaadittaessa maksaa naiselle korvausta, jos mies on niin moitittavaan tekoon kuin kihlattunsa makaamiseen syyllistynyt.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 10:53"]
Ei, minä menin kyllä naimisiin neljän kuukauden sisällä kihlauksesta, eli ei tarvitse puhua enää kumppanin kanssa aiheesta.
En vain ymmärrä miksi mennä kihloihin vuosikausia ennen häitä? Tai jättää häät/naimisiinmeno kokonaan väliin ja olla vain kihloissa kuin teinit. Sen ymmärrän, että häiden järjestäminen voi rahallisesti vaatia paljon ja sen vuoksi hääjuhlat voivat lykkääntyä.
Sitä en muuten myöskään ymmärrä miksi pitää päästä kirkkoon siunaamaan liittonsa, jos toinen parista on kirkosta eronnut. Minusta kirkon palveluihin ei pitäisi kuulua näiden eronneiden siunaamiset lainkaan.
Ap
[/quote]
Minä ymmärrän oikein hyvin, miksi jotkut haluavat liitolleen siunauksen kirkossa. Se näes saattaa olla ainoa mahdollinen kompromissi kun toinen haluaa kirkkohäät ja toinen maistraattivihkimisen. Jotku parit oikeasti pysytyvät sopimaan asioista ja etsimään molemmille sopivan vaihtoehdon, eli kaikilla prinsessapäiväänsä raivolla järjestävä morsian ei sanele koko marssijärjestystä. Kirkosta eronneiden ei pitäisi käyttää kirkon palveluita, mutta toistaalta, se liiton toinen osapuolihan on kirkon jäsen ja oikeutettu kyseiseen palveluun. Vai miksei olisi?
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 11:01"]
Kihlaus on sopimus avioliitosta. Ei naimisiin tarvitse mennä vuoden päästä kihlauksesta. Mekin oltiin 6 vuotta kihloissa ensin. Opittiin tuntemaan toisemme hyvin.
[/quote]
Miksi päätitte naimisiinmenosta ENNEN kuin opitte tuntemaan toisenne?
Koska me ollaan opiskelijoita, joilla ei yksinkertaisesti ole varaa järjestää häitä. Me halutaan sukulaisten iloksi järjestää kunnon kestit, joissa on hyvää ruokaa riittävästi ja livemusiikkia, joten se ei ole ihan ilmaista. Nyt ollaan oltu kihloissa kolme vuotta, ja opiskeluja on kummallakin vielä vuosia edessä. Meille kihlaus kuitenkin oli lupaus avioliitosta, ja me mennään avioon kunhan se on mahdollista. Tietysti VOITAIS hoitaa se maistraatissa pois alta, mutta kumpikaan ei tahdo sitä. Kenenkään ei tarvitsis olla tilivelvollinen tästä asiasta kenellekään, se on jokaisen parin oma asia. Kiirekös sillä avioliitolla loppupeleissä on.
Mitä se sinulle kuuluu kuinka pitkään joku toinen haluaa olla kihloissa, ei vuosi ole mikään raja, joka on määritelty laissa ja asetuksessa.
Jaa... enpä ajatellut, että sen pitää tapahtua vuoden sisään. Me mentiin sitten naimisiin, kun saatiin aikaiseksi. Taidettiin olla pari vuotta kihloissa.