Lue keskustelun säännöt.
Äiti odottaa minulta lapsenlapsia, vaikka olen vasta 22
01.01.2014 |
Päädyin kertomaan "ongelmastani" tälle foorumille, koska toivon saavani jotakin valotusta äidin järjenjuoksuun. Olen vasta 22 vuotta ja äitini odottaa jo kovasti lapsenlapsia. Olen sanonut monta kertaa äidilleni, että lapset ovat ajankohtaisia vasta joskus 10 vuoden päästä. Valmistun vasta 27 vuotiaana ja ennen sitä haluan viettää opiskelijaelämää sekä keskittyä opiskeluihini. Valmistumisen jälkeenkin haluan elää hetken vain itselleni ja parisuhteelleni, olen siis avoliittossa tällä hetkellä.
Äitini ei missään nimessä ole ilkeä tai suutu, mutta ärsyttää suunnattomasti kun joka kerta kun näämme hän kysyy, että koska lapsenlapsia. Ja vaikka vastaan aina, että ei vielä, sama kysely jatkuu seuraavalla kerralla. Osaisikohan joku valaista täällä, että mitä ihmettä äidin päässä mahtaa liikkua ja saako tuon utelun loppumaan vai joudunko kuuntelemaan sitä seuraavat 10 vuotta.
Kommentit (23)
äitisi varmasti ajattelee asiaa omista lähtökohdistaan, hän ehkä ajattelee että lähivuosina jaksaisi hyvin osallistua lastenlasten elämään ja ehtisi nähdä näisen varttuvan ja menevän vielä naimisiinkin ennenkuin hänestä aika jättää. Tai ehkä lähipiirissä on jo alkanut lapsenlapsia tulla niin mummokuime on tarttunut.
yritä siis ymmärtää mutta jätä kommentit omsan arvoonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko äitisi kenties saanut itse vähemmän lapsia kun toivoi? Odottaa siksi lapsenlapsia.
Minäkin odotan kun itse sain vain yhden lapsen ja olisin toivonut kahta. Tyttäreni on kyllä vasta 7v ja toivon voivani pitää suuni kiinni vuosikymmeniä.
en kyllä minäkään ymmärrä tota jatkuvaa tivaamista. Minkäsikäisenä äitisi sai esimmäisen lapsensa? Onko hänel' pientä mt-ongelmaa? vai onko hän työtön, joka kaipaa päiviinsä puuhaa?
Mä sanoin aina äidilleni en koskaan, kun kyseli, ei kauaa kysellyt. (no nyt on kaks)
oma äitini odottaa lapsenlapsia vaikka olen tänä vuonna vasta 20 . Se kitinä alkoi jo 18-vuotiaana. Siinäpähän kitisee, ois itte tehny enemmän kun yhdenlapsen.
Toisaalta tiedän, että haluaa vaan kannustaa ja osoittaa tukeaan mahdolliselle raskaudelle. Ja haluaa myös olla siinä kunnossa että jaksaa myös osallistua lapsen elämään, eikä niin että itse on jo eläkeiässä kun tulee lapsenlapsia. Itse sai minut 26-v (sinänsä hassua että sitten minua painostaa).
Tsemppiä sinulle ja kaikille kohtalotovereillemme - painostava vanhempi on inhottava. Varsinkin, kuten minunkin tilanteessani, äiti-tytär suhde on ollut aika lohkeilevaa.
Oi voi... täällä se alkoi jo kun olin 17... pari vuotta siitä kimmastuin ja kerroin kierukastani, äiti"kauhistui" ja julisti juottavansa sammuksiin ja poistavansa itse...
Sitten löysinkin miehen jonka edelliseltä jäi kaksi lasta. Voi maailmanloppu... en ole koskaan, kertaakaan vihjannut tekeväni omia lapsia. Viimeksi näytteli minulle vanhoja vauvanvaatteitani ja myhäili että sitten kun... kyynisesti tokaisin odottelevani jo mieheni lasten lisääntymistä, vaatteet sinne sitten. Tuloksena itkuraivarit, joulu pilalla, minä pataluha... mitäs elää harhoissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti alkoi hokemaan tota kans kun olin suurinpiirtein saman ikäinen. Teki lapselle jo vaatteita ja esitteli niitä kun kävin kotona. Ahdistuin niin asiasta että kehitin suoranaisen inhon ja kapinan asiaa kohtaan. Siis juurihan olin muuttanut pois vanhemmiltani ja elämä tuntui avautuvan ensimmäistä kertaa ilman heidän sääntöjään. No niinhän siinä sit kävi et olen lapseton ja en niitä enään saakkaan koska olen vanha ja yksin.
Kiva kuulla etten ole yksin ongelmani kanssa :)
Äidilläni on kaksi lasta, minä ja siskoni. Itse olen vanhempi ja äitini sai minut ollessaan 26-vuotias.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6.sen äiti sai mut 25v. ja veljen aiemmin. Kertoi vuosia että kuinka oli liian nuori ja elämä oli kovaa ja hän oli pettynyt. Pelkäsi kokoajan että tulen maha pystyssä kotiin. Sitten kuin tuulesta hänen mielensä yhtäkkiää muuttui täysin...
Sulla on harvinaisen selvät sävelet seuraavan 10 vuoden suhteen, hyvä, täsmennä se äidillesi ja sano nätisti, mutta suoraan,ettei vauvapuheita enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä saa peloteltua huonon (äidin mielestä) vävyehdokkaan pikaisesti eroon lapsestaan.
Ala itse kysellä, onko ollut muistin kanssa muita ongelmia, kun eikö me tätä lastenlapsiasia olla jo käsitelty moneen kertaan. Jos on vaikka hiukset vähän huonosti tai ei ole muistanut ostaa maitoa kaupasta, voit kysyä että onko tätä tapahtunut useinkin viime aikoina kun huolestuttaa tuo muistin heikkeneminen noin varhaisella iällä. Ja mites ne työt, onko tullut ongelmia siellä ja pitäisikö olla yhteydessä työterveyshuoltoon tai esimieheen, että osaavat seurata oireita. Myös kaikenlaisista vaatevalinnoista voit empaattisesti mutta hieman huolestuneesti hymyillen kysyä, että pitäisiköhän meidän äiti mennä katsomaan kaapista sinulle jotain muuta päälle...
Tai sitten ehkä näette liian harvoin, jos äiti joka kerran kyselee samaa. Ehkä hän ajattelee jo, että sitten kun hän on mummo niin lähennytte taas. Koita olla useammin yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että mikään auttaa, muistan itse täsmälleen saman. Äitini on eronnut ja hänen elämässään on hyvin vähän sisältöä. Siitä lähtien kun täytin 20, hän alkoi jatkuvasti vihjailla lapsenlapsista. Jos kerroin mistä tahansa opiskeluihin tai töihin liittyvästä ongelmasta, hän heti ehdotti, että nythän siis pitää tehdä lapsi. Mitä tahansa sanoinkin, aina hän käänsi puheen lapsiin.
Äitini itse tuli vahingossa raskaaksi ja meni raskauden vuoksi vain lyhyen seurustelun jälkeen naimisiin, huonoin tuloksin. Minusta on aina tuntunut, että hän on kateellinen minulle ja halusi minut tavallaan samaan tilanteeseen kuin itsensä.
Sain kaksi lasta kolmekymppisenä, eikä enää ole lapsenlapsivaatimuksia, mutta kaikkea muuta kyllä. Vain etäisyys auttaa. Jos saisin nyt elää nuoruuteni uudelleen, katkaisisin äidin puheet sanomalla, että jos et lopeta noita puheita, ei tartte pitää yhteyttä ollenkaan.
Millainen ammatillinen ambitio äidilläsi on tai on ollut? Itse olen 22-vuotiaan tytön äiti. Odotan, että hän suorittaa yliopisto-opinnot kunnialla ja saa hyvän duunin ja elämän puitteet kuntoon ennen perheen perustamista. Jotta hänellä olisi kyky kasvattaa ja suoda taloudelliset puitteet. Nyt ei ole. Hän pitäisi mua päästäni pimeänä, jos menisin ehdottamaan lisääntymistä. Itsekin olen yliopistokoulutuksen hankkinut ja hyvässä työssä. Ehkäpä siinä on yksi syy. Mallioppimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi oma äiti ei enää edes odota lapsenlapsia. Joka kerta, kun ystävättärensä kertoo, kuinka joka välissä pitää olla valmis niitä lapsenlapsia hoitamaan ja kuskaamaan jonnekin, niin muistutan äitiä lapsenlapsettomuuden ihanuudesta. Me lapset ollaan tiiviisti äidin kanssa tekemisissä. Ei sillä etten haluaisi lapsia, mutta itse en ole kykenevä saamaan niitä. Jos joskus naimisiin pääsisin, niin vaimoni voisi raskautua vain jonkun toisen miehen spermalla (käytännössä siis varmaan hedelmöityshoidoilla).
Tänä vuonna 35 vuotta tulee mittariin ja on tässä joitain vuosia sitten ollut kovakin vauvakuume. Valitettavasti elämä on.
Neuvona vaan, että anna mennä vanhempien odotukset lapsista toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Elä elämä itsellesi, älä vanhemmillesi. On ihan normaalia, että kaikki eivät edes halua sitä yhtäkään lasta, koskaan. Ja se on ihan ok.
Minäkin odotan lapsen lapsia, vaikka lapseni ovat 17, 15 ja 10. Omia kun en voi enää saada. Vanhin tyttö ei ole pärjännyt koulussa ja eräällä tavalla sitten toivon, että hän voisi loistaa äitinä.
Minäkin odotan lapsen lapsia, vaikka lapseni ovat 17, 15 ja 10. Omia kun en voi enää saada. Vanhin tyttö ei ole pärjännyt koulussa ja eräällä tavalla sitten toivon, että hän voisi loistaa äitinä.
16, älä nyt ole hullu. Jos lapsi ei pärjää koulussa, sitä suurempi syy on kehottaa häntä käymään koulunsa kunnialla. Jos ei ole lukupäätä, on kaikenlaisia muita vaihtoehtoja saada ammatti, oppimisvaikeuksista kärsiville on omat tukimuotonsa.
Lapsi ei ole ratkaisu ongelmiin. Jos tyttö tekee lapsia, miten ajattelit hänen elättävän lapsensa? Miksi hän loistaisi äitinä? Tutkimusten mukaan matalasti koulutetut eivät juuri loista äitinä, vaan kaikenlaiset sosiaaliset ongelmat korostuvat.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 21:35"]
Minäkin odotan lapsen lapsia, vaikka lapseni ovat 17, 15 ja 10. Omia kun en voi enää saada. Vanhin tyttö ei ole pärjännyt koulussa ja eräällä tavalla sitten toivon, että hän voisi loistaa äitinä.
[/quote]
Joopa joo. Älyllinen vajavaisuus periytyy. Sitäkö haluat?
Kannattaa sanoa suoraan miten asia on, jos ei usko niin tiukemmin sitten vaan.