Voiko narsisti/psykopaatti olla huumorintajuinen ja nauravainen?

on vahingoniloinen

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 15:49"]

On mies, nainen ja kaksi lasta, omakotitalo ja tavallinen elämä. Mies on katucharmikas, hyvä tarinankertoja. Sellainen mies, jonka tavatessaan tuntee, että tämä on Erityisen Mukava Juuri Sinulle. Sellainen mies, joka nappaa vaimoaan vyötäröstä monen avioliittovuoden jälkeenkin ja saa suhteen näyttämään täydelliseltä. Tavataan sama mies muutaman viikon päästä. Edessä on lomamatka ystäväporukalla, jossa mies on tuore, tuttavuus. Kaikkien kaveri, selkään läiskijä. ”Muijat mukaan, totta kai”, mies sanoo ja järjestää kaiken. Kun lähtöpäivä koittaa, hän kaartaa tapaamispaikan pihaan. Käsi on taas naisen vyötäisillä. Nainen vain on eri kuin pihamaalla. Hän hehkuu onnea ja esittelee kihlasormustaan. Seurueen leuka loksahtaa auki, ja kun onnellinen morsian käy autolla, Mies katsoo kaikki hiljaiseksi. ”Pidätte suut kiinni.” Jostain syystä me pidämme. Vaikea käsittää miksi, vaikka edessämme seisoo tyyppi, jolla on kaksi toisistaan tietämätöntä vaimoa. Mies on cool, vaikka hän on juuri jäänyt kiinni megalomaanisesta valheesta. Psykopatiaguru, amerikkalainen Robert D. Hare kertoo Ilman omatuntoa -kirjassaan, että suvereeni valehteleminen on yksi psykopaattien leimallisimpia piirteitä. Psykopaattia (= narsistinen persoonallisuushäiriö) ei haittaa valheesta kiinni jääminen, hän vain muokkaa tarinansa uusiksi ja tosiasiat valheeseen sopiviksi. Hän ei piittaa, paljastuuko valehtelijaksi vai ei. Kerta toisensa jälkeen psykopaatti puhuu itsensä kuiville tilanteesta, jota sana umpikuja olisi tavallisessa elämässä liian laimea kuvaamaan. Psykopaatti ei ole elokuvien veitsi kädessä kuolaava hullu, vaan keskimääräistä älykkäämpi, nokkela ja taitava keskustelija, joka saa ihmisiltä haluamansa – rahaa, valtaa, seksiä – viehätysvoimansa ja sosiaalisten kykyjensä ansiosta. Sosiaalinen suosio on luonnehäiriöiselle elinehto. Yleisin psykopaattien uhrien kysymys kuuluukin: Miksi annoin sen tapahtua? Kuinka saaton olla niin tyhmä? Valehtelu, pettäminen ja toisen ohjailu ovat psykopaatille luontaisia lahjoja. He eivät pohdi tekojensa hyötyjä tai haittoja, ja empatiaan he ovat kyvyttömiä. Heille ei ole kehittynyt omaatuntoa. Psykopaatit aiheuttavat kärsimyksiä erityisesti lähipiirilleen, perheelle, työyhteisölle tai vaikkapa uskonsisarille ja -veljille. Henkinen, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta, uhkailu, kiristäminen ja alistaminen ovat psykopaatin peruskauraa. Hänelle muut ihmiset ovat materiaalia, jonka hän valjastaa palvelemaan omia tarkoitusperiään. Vaikka tällaiset luonteenpiirteet luulisi tunnistavansa koska vain, psykopaatin kohdalla näin ei käy. Uhri voi elää psykopaatin pauloissa vuosikymmeniä, jos hän ei saa tukea ongelman tunnistamiseen. Asiantuntijat arvioivat vaikeasti luonnehäiriöisiä olevan 1–3 prosenttia väestöstä, lievästi luonnehäiriöisiä enemmän.

Tämä on aivan MINUN TARINANI!!!! Olin vain tämä kotona odottava vaimo. Minulla oli kyllä kokoajan outo tunne "miehestäni". Kun hän hehkutteli jotain ja ihmiset olivat haltioissaan hänen kasvoillaan joskus häivähti jotenkin tuskainen ilme. Ikään kuin häntä olisi viiltänyt kipu, josta hän ei koskaan puhunut....

Mutta sehän oli vain sitä, että kun hän sai ihmiset ihailemaan itseään, hän huomasi heidän olevan vallassaan ja tyhmiä ja se ei enää tuottanutkaan mitään tyydytystä.

Ja tosiaan tuo valehtelusta kiinni jääminen oli juuri sitä, että kun sanoin ovellamme käyneen nuoren naisen pienen lapsen kanssa -jota väitti mieheni pojaksi. Mieheni vain sanoi, että mitä se helvetin huora tänne tunkee. On jakanut itseään rahasta ja mieheni on lähes ainoa, joka ei ole naista pannu. Mutta koska muija on aina ollu niin kännissä tai missä lie huumeissa, niin ei sitä muista.

Ja sitten tämä toistuva "sinä et rakasta minua, kun uskot kaikkien häntä vastaan esittämät valheet silmää räpäyttämättä" kortti....

Myöhemmin tuli elatustukitoimistosta ilmoitus, että mieheni nimille on isyystutkimusten jälkeen lisätty poikalapsi, joka on juuri saman ikäinen kuin tämä ovellamme käynyt pienokainen....

Minä en keksi omaksi puolustuksekseni muuta kuin sen, että olen niin umpirehellisestä ympäristöstä, että en voi käsittää kuinka joku voi valehdella aivan silmää räpäyttämättä ja omantunnon tuskia tuntematta.

Narsisti on niin taitava, ettei sille tavallinen ihminen pärjää!

Voi olla mutta ei tietenkään itselleen paitsi silloin kun hän on jostain kuullut, että itselle nauraminen on hyvä juttu joten saattaa ihan vain näön vuoksi olla nauravinaan itselleen jos sillä tavalla saa itselleen hyvän jätkän maineen.

Suosituissa henkilöissä on enemmän psykopaatteja kuin epäsuosituissa koska olemalla suosittu saa valtaa ja yhteisön tukea. Epäsuosiossa olevat (vastarannankiisket,toisinajattelijat,totuudenpuhujat,foliohatut,uskovaiset,kynnysmatot,yms) taas yleensä vain joutuvat muiden nokittaviksi ja siihen positioon psykopaatti ei halua. Meinasin kirjoittaa "nokittavaksi" sijaan "kriittisen tarkastelun kohteeksi" mutta kysehän ei ole siitä. Ihmiset eivät hyökkää epäsuosittuja vastaan faktat ja logiikka tanassa vaan olkiukoin ja ad hominein varustettuina. Ja mikään sellainen kuin moraali tai rehellisyys ei estä psykopaattia valitsemasta niitä arvoja ja mielipiteitä joilla pääsee suosioon.

Vierailija kirjoitti:

On mies, nainen ja kaksi lasta, omakotitalo ja tavallinen elämä. Mies on katucharmikas, hyvä tarinankertoja. Sellainen mies, jonka tavatessaan tuntee, että tämä on Erityisen Mukava Juuri Sinulle. Sellainen mies, joka nappaa vaimoaan vyötäröstä monen avioliittovuoden jälkeenkin ja saa suhteen näyttämään täydelliseltä. Tavataan sama mies muutaman viikon päästä. Edessä on lomamatka ystäväporukalla, jossa mies on tuore, tuttavuus. Kaikkien kaveri, selkään läiskijä. ”Muijat mukaan, totta kai”, mies sanoo ja järjestää kaiken. Kun lähtöpäivä koittaa, hän kaartaa tapaamispaikan pihaan. Käsi on taas naisen vyötäisillä. Nainen vain on eri kuin pihamaalla. Hän hehkuu onnea ja esittelee kihlasormustaan. Seurueen leuka loksahtaa auki, ja kun onnellinen morsian käy autolla, Mies katsoo kaikki hiljaiseksi. ”Pidätte suut kiinni.” Jostain syystä me pidämme. Vaikea käsittää miksi, vaikka edessämme seisoo tyyppi, jolla on kaksi toisistaan tietämätöntä vaimoa. Mies on cool, vaikka hän on juuri jäänyt kiinni megalomaanisesta valheesta. Psykopatiaguru, amerikkalainen Robert D. Hare kertoo Ilman omatuntoa -kirjassaan, että suvereeni valehteleminen on yksi psykopaattien leimallisimpia piirteitä. Psykopaattia (= narsistinen persoonallisuushäiriö) ei haittaa valheesta kiinni jääminen, hän vain muokkaa tarinansa uusiksi ja tosiasiat valheeseen sopiviksi. Hän ei piittaa, paljastuuko valehtelijaksi vai ei. Kerta toisensa jälkeen psykopaatti puhuu itsensä kuiville tilanteesta, jota sana umpikuja olisi tavallisessa elämässä liian laimea kuvaamaan. Psykopaatti ei ole elokuvien veitsi kädessä kuolaava hullu, vaan keskimääräistä älykkäämpi, nokkela ja taitava keskustelija, joka saa ihmisiltä haluamansa – rahaa, valtaa, seksiä – viehätysvoimansa ja sosiaalisten kykyjensä ansiosta. Sosiaalinen suosio on luonnehäiriöiselle elinehto. Yleisin psykopaattien uhrien kysymys kuuluukin: Miksi annoin sen tapahtua? Kuinka saaton olla niin tyhmä? Valehtelu, pettäminen ja toisen ohjailu ovat psykopaatille luontaisia lahjoja. He eivät pohdi tekojensa hyötyjä tai haittoja, ja empatiaan he ovat kyvyttömiä. Heille ei ole kehittynyt omaatuntoa. Psykopaatit aiheuttavat kärsimyksiä erityisesti lähipiirilleen, perheelle, työyhteisölle tai vaikkapa uskonsisarille ja -veljille. Henkinen, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta, uhkailu, kiristäminen ja alistaminen ovat psykopaatin peruskauraa. Hänelle muut ihmiset ovat materiaalia, jonka hän valjastaa palvelemaan omia tarkoitusperiään. Vaikka tällaiset luonteenpiirteet luulisi tunnistavansa koska vain, psykopaatin kohdalla näin ei käy. Uhri voi elää psykopaatin pauloissa vuosikymmeniä, jos hän ei saa tukea ongelman tunnistamiseen. Asiantuntijat arvioivat vaikeasti luonnehäiriöisiä olevan 1–3 prosenttia väestöstä, lievästi luonnehäiriöisiä enemmän.

Tämä oli kyllä niin hyvä kuvaus!

Tosiaankin psykopaatti on mitä hurmaavin ja sosiaalinen aluksi. Kukaan ei epäile mm.ravintolaillan aikana luonnehäiriöstä. Juttelee yleensä kaikille mutta suurentelee juttujaan..valehtelee mm.ikänsä tai suurentelee työnkuvaansa. Heille muut ihmiset ovat vain "palvelijoita". Tutustuin yhteen ja hän oli ravintoloissa kohdatessamme hyvin hurmaava "herrasmies" ja tutustui jatkuvasti seurueisiin vieressämme "verkostoituakseen" liiketoimintansa vuoksi. Kyseessä on suht tunnettu lääkäri, joka mm.mediassa väittää olevansa plastiikkakirurgi ja multimiljonääri vaikka kuukausitulot ovat n.8800 e/kk..mikä on hyvin kyllä mutta valehtelu ottaa suuren loven. Pyörittää nuorempia naisia ja huijaa heitä eri kaupunkien baareissa. Tehnyt lapsia eri naisten kanssa holtittomasti. Kieltää asioita ja laittaa asiat usein muiden syyksi. Ihmettelee miksi joku tekee tunteen mukaan päätöksiä. Hyvä mielistelemään, sanoo loukkaavia kommentteja seurassaan oleville. Mainostaa olevansa aina "paikan ykkösmies". Jättää tapailemansa naisen aina kun suhde alkaa syventymään ja menemään tunnetasolla syvemmäs, koska ei kykene tuntemaan ketään kohtaan oikeasti mitään. Sanoo lapsestaan että: "tämä tuntuu veljeltä". Eli ei kykene tuntemaan ja teeskentelee tunteitaan aina oman etunsa mukaan riippuen ihmisestä. Kyseessä on "valkokauluspsykopaatti", kaikki eivät istu linnassa siis. Harmi kyllä menestyy ammatissaan, koska hyvä puhumaan ja pintapuolisesti sosiaalinen. Autonominen hermosto ei järky, joten kykenee juurikin kirurgisiin toimenpiteisiin. Pysykää kaukana, jos tunnistatte ihmisen älkääkä ajako tällaisten ihmisten etua liike-elämässä tai muutenkaan ajaudu parisuhteeseen luonnehäiriöisen kanssa vaikka tämä lupaisi maailmanympärysmatkan, minua pyydettiin ulkomaille ja jopa toimitusjohtajaksi. Suuria lupauksia ja valheita.. Tunsin tämän muutanan kuukauden ja en aluksi ajatellut mitään, mutta nyt on päivänselvää kun ymmärtää sairauden tai luonnehäiriön piirteet. Kokemus siksikin tavallaan hyvä opetuksena ja siksi jaan asian.

Vierailija kirjoitti:

On mies, nainen ja kaksi lasta, omakotitalo ja tavallinen elämä. Mies on katucharmikas, hyvä tarinankertoja. Sellainen mies, jonka tavatessaan tuntee, että tämä on Erityisen Mukava Juuri Sinulle. Sellainen mies, joka nappaa vaimoaan vyötäröstä monen avioliittovuoden jälkeenkin ja saa suhteen näyttämään täydelliseltä. Tavataan sama mies muutaman viikon päästä. Edessä on lomamatka ystäväporukalla, jossa mies on tuore, tuttavuus. Kaikkien kaveri, selkään läiskijä. ”Muijat mukaan, totta kai”, mies sanoo ja järjestää kaiken. Kun lähtöpäivä koittaa, hän kaartaa tapaamispaikan pihaan. Käsi on taas naisen vyötäisillä. Nainen vain on eri kuin pihamaalla. Hän hehkuu onnea ja esittelee kihlasormustaan. Seurueen leuka loksahtaa auki, ja kun onnellinen morsian käy autolla, Mies katsoo kaikki hiljaiseksi. ”Pidätte suut kiinni.” Jostain syystä me pidämme. Vaikea käsittää miksi, vaikka edessämme seisoo tyyppi, jolla on kaksi toisistaan tietämätöntä vaimoa. Mies on cool, vaikka hän on juuri jäänyt kiinni megalomaanisesta valheesta. Psykopatiaguru, amerikkalainen Robert D. Hare kertoo Ilman omatuntoa -kirjassaan, että suvereeni valehteleminen on yksi psykopaattien leimallisimpia piirteitä. Psykopaattia (= narsistinen persoonallisuushäiriö) ei haittaa valheesta kiinni jääminen, hän vain muokkaa tarinansa uusiksi ja tosiasiat valheeseen sopiviksi. Hän ei piittaa, paljastuuko valehtelijaksi vai ei. Kerta toisensa jälkeen psykopaatti puhuu itsensä kuiville tilanteesta, jota sana umpikuja olisi tavallisessa elämässä liian laimea kuvaamaan. Psykopaatti ei ole elokuvien veitsi kädessä kuolaava hullu, vaan keskimääräistä älykkäämpi, nokkela ja taitava keskustelija, joka saa ihmisiltä haluamansa – rahaa, valtaa, seksiä – viehätysvoimansa ja sosiaalisten kykyjensä ansiosta. Sosiaalinen suosio on luonnehäiriöiselle elinehto. Yleisin psykopaattien uhrien kysymys kuuluukin: Miksi annoin sen tapahtua? Kuinka saaton olla niin tyhmä? Valehtelu, pettäminen ja toisen ohjailu ovat psykopaatille luontaisia lahjoja. He eivät pohdi tekojensa hyötyjä tai haittoja, ja empatiaan he ovat kyvyttömiä. Heille ei ole kehittynyt omaatuntoa. Psykopaatit aiheuttavat kärsimyksiä erityisesti lähipiirilleen, perheelle, työyhteisölle tai vaikkapa uskonsisarille ja -veljille. Henkinen, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta, uhkailu, kiristäminen ja alistaminen ovat psykopaatin peruskauraa. Hänelle muut ihmiset ovat materiaalia, jonka hän valjastaa palvelemaan omia tarkoitusperiään. Vaikka tällaiset luonteenpiirteet luulisi tunnistavansa koska vain, psykopaatin kohdalla näin ei käy. Uhri voi elää psykopaatin pauloissa vuosikymmeniä, jos hän ei saa tukea ongelman tunnistamiseen. Asiantuntijat arvioivat vaikeasti luonnehäiriöisiä olevan 1–3 prosenttia väestöstä, lievästi luonnehäiriöisiä enemmän.

Luuletko sä että joku jaksaa lukea ton?