Miksi joku ryhtyy papiksi, jos ei usko Jumalaan?
Mitä mieltä on julistaa päivästä toiseen asiaa, johon ei usko?
Kommentit (36)
Suurimmalla osalla taitaa se usko hiipua kun yliopistotasolla opiskelevat alaa ja näkevät miten Raamattu oikeastaan on saatu aikaan. Mutta jäähän siihen vielä oikeamielinen eettinen aate ja kulttuurilliset syyt tehdä sitä työtä.
Yhtä ristiriitaista kuin jos vegaani ryhtyisi teurastajaksi.
Helppo työ ja hyvä palkka. Ei tartte itseään rääkätä fyysisellä rasituksella.
Jos ei ryhdy uskonnonopettajaksi tai kirkon leipiin niin ei niillä teologian opinnoilla mitään tee. Tunnen yhden leipäpapin, sanoi suoraan halunneensa hyväpalkkaisen, vakaan virkauran.
Se on vaan työ silloin. Toki en tiedä kärsiikö uskottavuus siitä jos joku ryhtyy lääkäriksi ja ei usko henkilökohtaisesti lääketieteeseen?
Joskus puhutaan kutsumusammateista mutta ehkä se on jotenkin vanhakantainen näkemys asioihin.
Voisin ryhtyä ehdottoman vaitiolovelvollisuuden takia. Mitähän kaikkea kuumottavaa saisikaan kuulla kun ei joudu tai pääse todistamaan oikeudessa. 😛
Vierailija kirjoitti:
Niinhän sitä tehdään monessa muussakin ammatissa, palkan takia.
Olisi mahdollista valita aika monta muutakin ammattia.
Vierailija kirjoitti:
Yhtä ristiriitaista kuin jos vegaani ryhtyisi teurastajaksi.
Entä jos vegaani on kaupan kassalla. Siinä ihan iloisesti asiaskasta palvellen myy makkaroita ja minkkiturkkeja. Työ on työtä ja siihen ei välttämättä kannata liikaa sotkea omia elämänfilosofioita. Saattaa muuten on olla pian entinen työ. Ei papinkaan kannata saarnassa kertoa omasta ateismistaan.
Kuulemma jotkut ns. lahkolaissuuntausten papit suorittavat teologisen tiedekunnan tutkinnon ja sen jälkeen pyrkivät parhaansa mukaan häivyttämään mielestään kaiken siellä oppimansa. Muuten usko ei kestä. Joillekin jää oppi päähän, mutta papin virka on se mitä "äiti pojastaan toivoi" [Pauli Hanhiniemi].
Vierailija kirjoitti:
Yhtä ristiriitaista kuin jos vegaani ryhtyisi teurastajaksi.
Ei tuo ole sen ristiriitaisempaa kuin se että eläimistä pitävä ihminen alkaa eläinlääkäriksi. Heidänkin työssään joutuu lopettamaan eläimiä joka päivä, mutta siinä voi sentään tehdä sen niin hyvin kuin osaa, jolloin eläin kärsii mahdollisimman vähän. Kamalampaa se on jos näissä töissä on ihmisiä, jotka ei välitä eläimistä.
Vierailija kirjoitti:
Voisin ryhtyä ehdottoman vaitiolovelvollisuuden takia. Mitähän kaikkea kuumottavaa saisikaan kuulla kun ei joudu tai pääse todistamaan oikeudessa. 😛
Juttuja hyväksikäytöstä, etkä saa kertoa kenellekkään.
Vierailija kirjoitti:
Helppo työ ja hyvä palkka. Ei tartte itseään rääkätä fyysisellä rasituksella.
En kyllä pidä helppona työnä. Esimerkiksi vanhempien kohtaamista kun lapsi on kuollut, kuolevien lohduttamista. Olet aina paikalla kun jotain kamalaa tapahtuu ja sinulta tivataan että miksi ja miten nyt eteenpäin.
Eipä siihen työhön uskoa tarvita.
Papin tärkein työ on ruohonjuuritason sosiaali- ja mielenterveystyötä ja siitä voi löytää palkitsevuutta, vaikka jeesusjorinat muuten tympisi.
Ja näkisin myös, että voi tehdä parantaa kirkkoa sisältäpäin, kun usko ei sokaise. Se on kuitenkin iso instituutio edelleen ja sen kautta voidaan tavoittaa monia sellaisia korvia, jotka eivät aukene maallisille järjen ja suvaitsevaisuuden äänille.
vapaassa maassa täytyy älykkäänkin ihmisen voida halutessaan ryhtyä papiksi.
Onko oikeasti paljonkin pappeja, jotka eivät usko Jumalaan?
Luulen, että se on perin harvinaista.
Tänä aikana papin työn täytyy olla enemmän tai vähemmän kutsumus.
Tällaisia syytöksiä esittävät usein fundamentalistit, joiden mielestä heidän jyrkkien näkemusten kanssa ristiriidassa oleva pappi ei usko Jumalaan.
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan työ silloin. Toki en tiedä kärsiikö uskottavuus siitä jos joku ryhtyy lääkäriksi ja ei usko henkilökohtaisesti lääketieteeseen?
Joskus puhutaan kutsumusammateista mutta ehkä se on jotenkin vanhakantainen näkemys asioihin.
Pankkimaailma ja matkailu työllistää nytkin niitä kalliisti koulutettuja ja onhan tuolla eduskunnassakin monta, jotka oikeasti voisivat vaikka vuorotyössä - ientulehdusta putsata? eläviltä ihmisiltä!
On kyllä totaalisen sekopäistä tehdä papin duunia ilman että itse on uskovainen. Mut mikään ei yllätä tässä tekopyhässä maailmassa. Moraaliposeerataan ties mistä mut muuten elämä pohjautuu täydelle vedätykselle..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo työ ja hyvä palkka. Ei tartte itseään rääkätä fyysisellä rasituksella.
En kyllä pidä helppona työnä. Esimerkiksi vanhempien kohtaamista kun lapsi on kuollut, kuolevien lohduttamista. Olet aina paikalla kun jotain kamalaa tapahtuu ja sinulta tivataan että miksi ja miten nyt eteenpäin.
Tosin psykologi, poliisi, sosiaalityöntekijä, lääkäri, sairaanhoitaja, lähihoitaja jne. tekee samaa, mutta joutuu myös tekemään vaativia päätöksiä ihmisten tulevaisuutta koskien tai esim.jakamaan lääkkeet oikein tai asiakas on kenties kuollut omiin käsiin.
Noissa ammateissa joutuu myös kohtaamaan asiakkaan maailmankatsomuksesta riippumatta, kun taas muslimi tai ateisti ei välttämättä tule ev.lut.papin puheille ja samoihin kysymyksiin on vastaamassa myös diakoni, nuorisotyönohjaaja tai palkkaa ikinä saamaton seurakunnan vapaaehtoinen eli sekin jakaa taakkaa.
Oma raskautensa toki tuossakin enkä sitä halua kieltää, mutta palkattomat vapaaehtoiset tekevät samanlaisia juttuja usein sote-alan koulutusta saaneena.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä totaalisen sekopäistä tehdä papin duunia ilman että itse on uskovainen. Mut mikään ei yllätä tässä tekopyhässä maailmassa. Moraaliposeerataan ties mistä mut muuten elämä pohjautuu täydelle vedätykselle..
Miten niin? Onhan siinä mahdollisuus yletä vähitellen todella korkeille palkoille! Piispat ym!
Eläke tulee niistä palkoista eikä mistään uskosta.
Niinhän sitä tehdään monessa muussakin ammatissa, palkan takia.