Plussa ja paniikki. Kiltit, auttakaa!
Tein tänään positiivisen raskaustestin. Luulin aina että sinä päivänä olisin onneni kukkuloilla, mutta nyt 4 päivää (aavisteltuani olevani raskaana) olen vain panikoinut ja itkenyt. Mitä voisin tehdä, jotta loppuisi tämä olotila ja voisin muuttaa uutisen iloiseksi?
Taustaa: Olen 27v, naimisissa 3v, yhdessä 8v. Molemmat olemme toivoneet lasta jo pitkään. Siirsimme haavetta opiskelujeni vuoksi ja myöhemmin siksi että saisin työkokemusta. Koko tämän ajan kärsin kamalasti vauvakuumeesta. Nyt olemme elämäntilanteessa, jossa vauva saisi tulla ja ehkäisyn kanssa oltiin (tahallisesti) hyvin huolimattomia. Plussana säästöt, työkokemus, vakaa elämäntilanne, vauvakuumeileva mies jolla vakituinen keskituloinen työ. Miinuksena asumme vuokralla ja olen määräaikaisessa työssä jossa stressi on kova ja raskaus hankalaa yhdistää työhön tai varsinkaan uraan.
Olisimme aloittaneet vauvantekopuuhat tosissamme sitten, kun meillä olisi ollut omistusasunnosta varma ote ja minullakin toivottavasti vakityö. Tähän olisi mennyt 0,5-5v. Kaksi viikkoa sitten vauvakuumehuuruissamme kuitenkin päätettiin että vauva saa tulla jos tästä kertalaakista on tullakseen ja kuinkas kävikään!
Auttakaa, kiltit, en jaksaisi enää tätä paniikkikohtausta. Valvon yöt ja mietin kaikki hereilläoloaikani, että olemmeko me muka jo valmiita vanhemmiksi ja miten nyt käy omakotitalon ja omien töideni ja voinko olla hyvä äiti kun olen näin vastuuntunnoton :"(
Kommentit (23)
Sä olet vasta 27. Ehdit tässä vaiheessa tehdä pari lasta, olla heidän kanssaan kotona vuosia ja voit palata työelämään alle 35-vuotiaana. Työkokemusta sulla on jo, joten olet ihan eri tilanteessa kuin joku joka on peruskoulun jälkeen vain opiskellut ja siirtyy opiskeluista suoraan äitiyslomalle. Varsinkin jos teillä on säästöjä, tilanteenne on ihan mainio lapsen saamiseen.
Älä huoli :)
Toivottavasti kaikki menee hyvin. Itsekin panikoin keväällä, mutta se menikin kesken heti viikko plussasta. Hyvin yleistä tuossa vaiheessa eli jopa 40%. Sit kova yritys ja uusin raskaus elokuussa, olin onneni kukkuloilla. Mutta ultrassa keskeytynyt keskenmeno. Yleistä viikolle 12 asti, jopa 15%.
Päätettiin pitää taukoa. No tulin silti raskaaksi melkein heti. Taas paniikki, kun en oikein ollut vielä valmis. Nyt 9. viikko ja toivottavasti menee hyvin. Pikkuhiljaa alan sopeutua, vaikka välillä masis.
Eli tuossa voi käydä vielä miten vain ja panikointi kuuluu asiaan. :)
Nyt aamulla on jo parempi olo ja innostuneempi mieli, kiitos vielä ystävällisistä vastauksista! :) Kyllä nuo asiat varmasti järjestyvät.
Ajoituksen huono puoli on myös tuo 6kk palkka - olen provisiopalkkalainen, joten täytyy toivoa että raskaus sujuu ongelmitta niin että voin tehdä paljon töitä. Verotuksen mukaisille äp-rahoille en vielä valitettavasti pääse. Mutta eiköhän se siitä, pohjapalkkanikin on kyllä ihan riittävä pärjäämistä ajatellen, hyvä palkka jo sekin.
ap