Minkälaisia fyysisiä oireita stressi on teille aiheuttanut?

Tuossa yksi kritisoi että miksi stressaatte. Noh, melko ajattelematon kommentti.

Minä stressaan, koska työni on äärettömän vaativa, paineet niskassa (myös muiden ihmisten työpanos) koko ajan, aikataulut "kusee", ylitöitä koko ajan. Työt mielessä illalla ja aamulla ja unissa, jos siis pystyn nukkumaan.

Äitini on vakavasti sairas, joka päivä pelkään onko sairaalassa, anoppi on syöpähoidoissa ja lapsemmekin vakavasti sairas. Jatkuva huoli painaa rintaa, ja se ei helpota, ei sitten millään.

Kerro minulle, miten tässä tilanteessa ollaan huolehtimatta?

Juoksemme Lastenklinikalla koko ajan, töistä tulee poissaoloja, se taas lisää paineita.

Minulla tuli unettomuutta, tärinää, pulssi nousi kamalaksi, verenpaine 130/180 (hienoa), täydellinen väsymys ja kiinnostuksen puute kaikkeen.

Onneksi ymmärsin että nyt on pakko saada oma kroppa ja pää kuntoon, tai en pysty huolehtimaan läheisistäni.

Älkää aliarvioiko tuota tilannetta, en minäkään uskonut että se päälle iskisi.

Ihan samoja, huimasi, ripuli, kasien puutuminen.

Ja koska ma oiekasti olen johtotehtavissa en tilanteesta johtuen voinut ottaa lomaa. Eika lasten kanssa lomailu ole mitaan omaa lomaa, stressasin silloin sitakin. Kun laakari alkoi kirjoittamaan sairauslomaa niin sanoin etten halua sita vaan pidan ensin 3 viikkoa muuten pitamatta jattamia lomia vaikka pakolla. Pelkasisin etta jos jaan sairaslomalle niin sielta en sitten nouse pitkaan aikaan. 3 viikossa sain kuitenkin nollattua tilannetta ja hakeuduin terapiaan. Siella keskustelimme kuinka saisin tunnistettua omat kaytosmallit jotka johtavat stressitilanteisiin ja kuinka ne estettya paremmin. Auttoi oikeasti vaikka en ikina uskonut vaan pidin huuhaana.

Neuvostoliitossa ei ollut stressiä. Ja hamppu oli laillista, kuten Ylä-Koreassakin.

Moi tässä 22 taas.

Jokaisella ihmisellä on vaikeuksia ja ongelmia. Mutta miksi stressata asioista joille ei voi tehdä mitään tai vaikuttaa niihin? Terveys ja toimeentulo on suuria huolen aiheita ihmisellä mutta jos... saisi tressiä pois ja rentoutusi. Silloin kaikki ei olisi niin suurta pelkoa. Ja olen aina kuvitellut täällä olevan hyvätuloisia menestyjiä. Pahoittelen viestejäni.

T. 22   ( Menettänyt lähiomaisia äkillisesti, itse sairastunut psykoosin. JA elää takuueläkkeellä yksin. )

UP

Ahdistuksen kroonistuessa pienikin vastoinkäyminen aiheuttaa kipua sydämessä ja vaatteet märiksi kastelevan hikoilureaktion. Myös kasvot valuvat kylmää hikeä. Kiinnostavana yksityiskohtana kirkkaan suoliliman valuminen peräaukosta. Olen 40-vuotias, mutta odotan äkkikuolemaa alle kymmenen vuoden sisällä.

Paha närästys

Mulla osui erittäin stressaava useamman vuoden ajanjakso päällekäin sekä kotona että töissä.

Täysin samoja oireita, kun jo niin monella yllä, mutta lisäksi vielä seuraavat:

- Pieniä eplileptisiä kohtauksia (löytyy netistä hakutermillä "petit mal seizure"), joiden aikana koko elimistön ja aivojen läpi kulkee sähköiskujen omaisia tuntemuksia, jolloin toimintakyky ja kropan hallinta lakkaa kokonaan.

- Dissosiaation ja jopa psykoosin kaltaisia olotiloja.

- Poissaolojaksoja: olin esim. viikon sairaalassa ilman, että pystyin puhumaan tai liikkumaan (seurasin omaa elämääni ikään kuin filmiä), mitään somaattista vikaa ei kuitenkaan löydetty.

- Rajuja oksentamiskohtauksia, kestoltaan viikkoja tai hieman lievempinä jopa kuukausia.

- Täydellisiä muistikatkoksia, lyhyempiä ja pitempiä.

- Huojuntaa, hiountaa ja kaatuilemista. Tajunnan lähtöä.

Oma mieheni on lääkäri ja hän oli alkuun satavarma, että oireilleni löytyy fyysinen syy: aivokasvain tai jotakin vastaavaa. Ei löytynyt. Ei mitään muuta, kuin useamman vuoden kestänyt lähes jatkuva stressitila elimistössäni.

Sen sijaan löytyi parisuhde ihmiseen, joka ei käyttäydy inhimillisesti, vaan ennakoimattomasti ja julmasti. Työn menetys. Työkyvyn menetys. Mitätöinti ja tunteiden olemassaolon kieltäminen kotona. Fyysinen ja psyykkinen väkivalta.

Kahlailen nyt eteenpäin.

unettomuus ja sydän hakkaa. Sumussa oleminen. Kuin unta. Harha ajatuksia
esim kuvittelee ihan hemmetisti mahdottomia ajatuksia. Suoraan saatanasta koko stressi.

Unettomuutta, ruokahaluttomuutta/ahmimista, maha menee sekaisin ja herkästi alkaa verta puskemaan läpi, hermostuneisuutta, muistiongelmia, autolla ajaessa kolarialttiutta.
Oireita on monia. Tässä juurikin kovan stressin kanssa taistelen ja yritän rauhoittaa itseni unille, vaan hankalaahan tuo taas näyttäisi olevan. En tiedä pitäskö ottaa särkylääkkeitä vai melatoniinia et saisin nukutuks.
Ehkäpä yritän kattoo jotain tylsää leffaa ja nukahtaa sen avulla.

Ihottuma ja refluksi pahenee, vatsakipu ja "kaikkialle sattuu".

Minullakin sattuu jokapaikkaan Kun stressaan, ihana kuulla etten ole oireitteni kanssa yksin :)

Mulla on ihan oikeasti tullut viimeisen 6 kk:n aikana todella paljon harmaita hiuksia, kun olen stressannut lapsen terveydentilasta. Hiuksia on myös lähtenyt tosi paljon, eli kohta on vain harmaat jäljellä...

Korkea verensokeri.

Mullakin oli stressaantuneena aamusokeri 6,5 ja kun stressi alko helpottaa se laski, on nyt noin 5,2.

Naaman (lähinnä nenän) nykimistä, vatsa oireita, päänsärkyä, niska- ja hartiajumeja, sydämmen pumputtelua, hengenahdistusta, äkäisyyttä, unettomuutta, huimausta, kuukautisten epäsäännöllisyyttä ja poisjäämistä jne...

Up

AP ei kyllä näitä edelläolevia viestejä ole kirjoittanut, joten nyt taisi neljäkutonen haukkua väärää puuta...

Näillä "korkesti tienaavilla johtotason" ihmisillähän sitä aikaa kuule onkin vaikka muille jakaa...:)

[quote author="Vierailija" time="28.12.2013 klo 22:27"]

Niin. En ajatellut että kaikilla ei ole mahdollista lomailla viimeisen päälle tai jäädä töistä lomille. Anteeksi.

Olen käsittänyt että täällä vauva palstalla on aika korkeasti tienaavia johtotason henkilöitä. Mutta jos ei näin ole niin. Koettakaa jotakin lääkettä?

 T. 22

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="28.12.2013 klo 23:15"]

Moi tässä 22 taas.

Jokaisella ihmisellä on vaikeuksia ja ongelmia. Mutta miksi stressata asioista joille ei voi tehdä mitään tai vaikuttaa niihin? Terveys ja toimeentulo on suuria huolen aiheita ihmisellä mutta jos... saisi tressiä pois ja rentoutusi. Silloin kaikki ei olisi niin suurta pelkoa. Ja olen aina kuvitellut täällä olevan hyvätuloisia menestyjiä. Pahoittelen viestejäni.

T. 22   ( Menettänyt lähiomaisia äkillisesti, itse sairastunut psykoosin. JA elää takuueläkkeellä yksin. )

[/quote]

Lapselliset kommentit jatkuu.

Kuvitteletko, että stressi on sitä, että päättää stressata asioita, joita ei tarvitsisi stressata. Sitäkin ilmiötä varmasti esiintyy. Mutta aika moni tässäkin ketjussa on kommentoinut työstressistään. Ei se silloin mene ihan niin, että päättää vain muuttaa asennettaan. Jos töitä on liikaa, niin se stressaa. Eikä se ole asenteesta kiinni, jos ei vaan kerta kaikkiaan jää aikaa olla perheen kanssa tai edes nukkua riittävästi.

Toki liialliseen työmäärään pitää puuttua ja tilannetta muuttaa. Mutta ei ne muutokset tapahdu sormia napsauttamalla, ja siinä välissä uupumus ehtii aiheuttaa stressiä. Eikä loman ottaminen väkisin onnistu, jos on esim. yritys pyöritettävänä tai olet vastuussa vaikkapa kaupungin vesihuollosta ja sun kaksi päivystäjätoveria heittäytyivät juuri molemmat kahden kuukauden sairaslomalle.