Lue keskustelun säännöt.
Mitä hyötyä on tuomita vahemmat lievästä väkivallasta?
07.10.2020 |
Joo, väkivalta ei ole hyväksyttävää.
Sadistiset lasten kiduttajat erikseen, mutta mitä hyötyä on oikeasti tuomita vanhemmat maksamaan sakkoja vaikka lasten tukistamisesta?
Eivätkö nämä perheet kaipaisi ennemmin jotain käytännön apua sakkotuomioiden sijasta?
Kommentit (121)
Tottahan se on ettei tuomio tai sakko poista niitä juurisyitä. Niitä voi olla esim. lapsen diagnosoimatta jääneet kehityshaasteet tai jopa vammat, sekä vanhempien uupumus tai mielenterveysongelmat.
“Hae apua” on hyvä ajatus, mutta realistisessa maailmassa sitä apua ei aina todellakaan saa. Ei pyytämällä tai vaatimalla. Ihmiset tekee tässäkin maassa omasta lapsestaan lastensuojeluilmoituksia, eivätkä silti saa apua. Kuka ne tahot tuomitsisi? Lapsella on mm. lain mukaan oikeus tukeen koulunkäynnissä jos tuen tarve on todettu, siitä voi olla vino pino asiantuntijalausuntoja. Mutta koulu/ kunta voi vain levitellä käsiään ja todeta ettei ole resursseja. Seuraukset kunnille tästä on mitättömät. Luukulta toiselle pallotus on myös hyvin yleistä (lasu, terveystoimi, koulutoimi, vammaispalvelut, perheneuvolat, erikoissairaanhoito, koulupsykologit jne, siinä on monta luukkua missä vanhempi saa juosta). Ei sitä edes tajua ennenkuin siihen tilanteeseen itse joutuu.
Tietenkään väkivaltaa ei pidä hyväksyä ja siihen pitää aina puuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on ettei tuomio tai sakko poista niitä juurisyitä. Niitä voi olla esim. lapsen diagnosoimatta jääneet kehityshaasteet tai jopa vammat, sekä vanhempien uupumus tai mielenterveysongelmat.
“Hae apua” on hyvä ajatus, mutta realistisessa maailmassa sitä apua ei aina todellakaan saa. Ei pyytämällä tai vaatimalla. Ihmiset tekee tässäkin maassa omasta lapsestaan lastensuojeluilmoituksia, eivätkä silti saa apua. Kuka ne tahot tuomitsisi? Lapsella on mm. lain mukaan oikeus tukeen koulunkäynnissä jos tuen tarve on todettu, siitä voi olla vino pino asiantuntijalausuntoja. Mutta koulu/ kunta voi vain levitellä käsiään ja todeta ettei ole resursseja. Seuraukset kunnille tästä on mitättömät. Luukulta toiselle pallotus on myös hyvin yleistä (lasu, terveystoimi, koulutoimi, vammaispalvelut, perheneuvolat, erikoissairaanhoito, koulupsykologit jne, siinä on monta luukkua missä vanhempi saa juosta). Ei sitä edes tajua ennenkuin siihen tilanteeseen itse joutuu.
Tietenkään väkivaltaa ei pidä hyväksyä ja siihen pitää aina puuttua.
Ennen vanhaan moni lapsen käytösongelma ratkesi sillä, että vanhempi tukisti tai opettaja antoi karttakeppiä. Enää niitä keinoja ei saa käyttää, ja sen sijaan tilalle on tuotu lasu, terveystoimi, koulutoimi, vammaispalvelut, perheneuvolat, erikoissairaanhoito, koulupsykologit jne. koneisto, joka käyttää valtavasti aikaa ja resursseja (tai siis käyttäisi, jos niitä resursseja ja aikaa olisi).
Kyllähän he jäävät lastensuojelu piiriin ja kotona takuulla rampata an joka kuukausi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se sakko kirvelee sitä tukistajaakin. Jättää ehkä tukistamatta jatkossa, koska sakkoja ei ole kiva maksella.
Ei taatusti jätä sakon takia. Jos jättääkin, jättää tukistamatta, koska tajuaa tehneensä väärin. Todennäköisemmin ei jätä. Pitää vaan huolen ettei jää toiste kiinni.
Rangaistus kertoo myös sille lapselle, ettei väkivaltainen toiminta ole ollut oikein. Siinä mielessä siihen sisältyy tärkeä yhteiskunnallinen viesti. Lapset ovat äärimmäisen lojaaleja vanhemmilleen ja uskovat vanhempiaan kaikessa.
Rangaistuksena annettu tukistus ei ole väkivaltaisuutta. Vai väitätkö tosissasi, että ennen vanhaan 99% vanhemmista oli väkivaltaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on ettei tuomio tai sakko poista niitä juurisyitä. Niitä voi olla esim. lapsen diagnosoimatta jääneet kehityshaasteet tai jopa vammat, sekä vanhempien uupumus tai mielenterveysongelmat.
“Hae apua” on hyvä ajatus, mutta realistisessa maailmassa sitä apua ei aina todellakaan saa. Ei pyytämällä tai vaatimalla. Ihmiset tekee tässäkin maassa omasta lapsestaan lastensuojeluilmoituksia, eivätkä silti saa apua. Kuka ne tahot tuomitsisi? Lapsella on mm. lain mukaan oikeus tukeen koulunkäynnissä jos tuen tarve on todettu, siitä voi olla vino pino asiantuntijalausuntoja. Mutta koulu/ kunta voi vain levitellä käsiään ja todeta ettei ole resursseja. Seuraukset kunnille tästä on mitättömät. Luukulta toiselle pallotus on myös hyvin yleistä (lasu, terveystoimi, koulutoimi, vammaispalvelut, perheneuvolat, erikoissairaanhoito, koulupsykologit jne, siinä on monta luukkua missä vanhempi saa juosta). Ei sitä edes tajua ennenkuin siihen tilanteeseen itse joutuu.
Tietenkään väkivaltaa ei pidä hyväksyä ja siihen pitää aina puuttua.
Ennen vanhaan moni lapsen käytösongelma ratkesi sillä, että vanhempi tukisti tai opettaja antoi karttakeppiä. Enää niitä keinoja ei saa käyttää, ja sen sijaan tilalle on tuotu lasu, terveystoimi, koulutoimi, vammaispalvelut, perheneuvolat, erikoissairaanhoito, koulupsykologit jne. koneisto, joka käyttää valtavasti aikaa ja resursseja (tai siis käyttäisi, jos niitä resursseja ja aikaa olisi).
Ei se ongelma mihinkään ratkennut. Se vaan siirtyi eteenpäin. Myöhemmin se näkyi väkivaltana muita kohtaan, mt-ongelmina, persoonallisuushäiriöinä, päihdeongelmina, pelkotiloina tms.
Karttakepeillä on lyöty mm. inhimillisistä virheistä. Haloojaa...
Tiedoksesi, että vanhemman ikäpolvenkin ihmiset ovat ihan normaaleja. Eivät siis mitään kriisitapauksia vaikka heitä onkin tukistettu tai annettu karttakeppiä. Toisaalta vanhemman polven ja nykypolven välillä on se ero, että ennen vanhaan eli olisi lapsille tullut mieleenkään esimerkiksi haistatella koulussa opettajalle.
Toki rangaistuksia voidaan joskus antaa perusteettomasti tai ilman kunnon syytä. Mutta ei se tarkoita sitä, että rangaistuksista olisi syytä luopua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se sakko kirvelee sitä tukistajaakin. Jättää ehkä tukistamatta jatkossa, koska sakkoja ei ole kiva maksella.
Ei taatusti jätä sakon takia. Jos jättääkin, jättää tukistamatta, koska tajuaa tehneensä väärin. Todennäköisemmin ei jätä. Pitää vaan huolen ettei jää toiste kiinni.
Rangaistus kertoo myös sille lapselle, ettei väkivaltainen toiminta ole ollut oikein. Siinä mielessä siihen sisältyy tärkeä yhteiskunnallinen viesti. Lapset ovat äärimmäisen lojaaleja vanhemmilleen ja uskovat vanhempiaan kaikessa.
Tai vaihtoehtoisesti lapsi oppii ettei yhteiskunta arvosta tämän vanhempia.
Riippuen lapsen temperamentista, iästä ja tukistamiseen tms. johtaneista syistä lapsi voi kokea myös syyllisyyttä ja ahdistusta tilanteesta. Tuomio voi myös kiristää perheen välejä entisestään.
Joku lapsi voi oppia tästä kiristämään, valehtelemaan ja manipuloimaan vanhempiaan jne.
Väitän, että tuomio voi olla traumatisoivampi tapahtuma kuin itse teko kaikille osapuolille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on ettei tuomio tai sakko poista niitä juurisyitä. Niitä voi olla esim. lapsen diagnosoimatta jääneet kehityshaasteet tai jopa vammat, sekä vanhempien uupumus tai mielenterveysongelmat.
“Hae apua” on hyvä ajatus, mutta realistisessa maailmassa sitä apua ei aina todellakaan saa. Ei pyytämällä tai vaatimalla. Ihmiset tekee tässäkin maassa omasta lapsestaan lastensuojeluilmoituksia, eivätkä silti saa apua. Kuka ne tahot tuomitsisi? Lapsella on mm. lain mukaan oikeus tukeen koulunkäynnissä jos tuen tarve on todettu, siitä voi olla vino pino asiantuntijalausuntoja. Mutta koulu/ kunta voi vain levitellä käsiään ja todeta ettei ole resursseja. Seuraukset kunnille tästä on mitättömät. Luukulta toiselle pallotus on myös hyvin yleistä (lasu, terveystoimi, koulutoimi, vammaispalvelut, perheneuvolat, erikoissairaanhoito, koulupsykologit jne, siinä on monta luukkua missä vanhempi saa juosta). Ei sitä edes tajua ennenkuin siihen tilanteeseen itse joutuu.
Tietenkään väkivaltaa ei pidä hyväksyä ja siihen pitää aina puuttua.
Ennen vanhaan moni lapsen käytösongelma ratkesi sillä, että vanhempi tukisti tai opettaja antoi karttakeppiä. Enää niitä keinoja ei saa käyttää, ja sen sijaan tilalle on tuotu lasu, terveystoimi, koulutoimi, vammaispalvelut, perheneuvolat, erikoissairaanhoito, koulupsykologit jne. koneisto, joka käyttää valtavasti aikaa ja resursseja (tai siis käyttäisi, jos niitä resursseja ja aikaa olisi).
Ei se ongelma mihinkään ratkennut. Se vaan siirtyi eteenpäin. Myöhemmin se näkyi väkivaltana muita kohtaan, mt-ongelmina, persoonallisuushäiriöinä, päihdeongelmina, pelkotiloina tms.
Karttakepeillä on lyöty mm. inhimillisistä virheistä. Haloojaa...
Tiedoksesi, että vanhemman ikäpolvenkin ihmiset ovat ihan normaaleja. Eivät siis mitään kriisitapauksia vaikka heitä onkin tukistettu tai annettu karttakeppiä. Toisaalta vanhemman polven ja nykypolven välillä on se ero, että ennen vanhaan eli olisi lapsille tullut mieleenkään esimerkiksi haistatella koulussa opettajalle.
Toki rangaistuksia voidaan joskus antaa perusteettomasti tai ilman kunnon syytä. Mutta ei se tarkoita sitä, että rangaistuksista olisi syytä luopua.
Rangaiatuksen ei tule olla väkivaltaa.
Se on tutkitusti haitallinen tapa.
Kaikki lapsille annettavat rangaistukset ovat tutkitusti haitallisia. Mutta ei se silti tarkoita sitä, etteikö niistä olisi hyötyä tai etteivätkö ne olisi tarpeellisia. Ilman tehokkaita rangaistuksia koittaa anarkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se sakko kirvelee sitä tukistajaakin. Jättää ehkä tukistamatta jatkossa, koska sakkoja ei ole kiva maksella.
Ei taatusti jätä sakon takia. Jos jättääkin, jättää tukistamatta, koska tajuaa tehneensä väärin. Todennäköisemmin ei jätä. Pitää vaan huolen ettei jää toiste kiinni.
Rangaistus kertoo myös sille lapselle, ettei väkivaltainen toiminta ole ollut oikein. Siinä mielessä siihen sisältyy tärkeä yhteiskunnallinen viesti. Lapset ovat äärimmäisen lojaaleja vanhemmilleen ja uskovat vanhempiaan kaikessa.
Tai vaihtoehtoisesti lapsi oppii ettei yhteiskunta arvosta tämän vanhempia.
Riippuen lapsen temperamentista, iästä ja tukistamiseen tms. johtaneista syistä lapsi voi kokea myös syyllisyyttä ja ahdistusta tilanteesta. Tuomio voi myös kiristää perheen välejä entisestään.
Joku lapsi voi oppia tästä kiristämään, valehtelemaan ja manipuloimaan vanhempiaan jne.
Väitän, että tuomio voi olla traumatisoivampi tapahtuma kuin itse teko kaikille osapuolille.
Lopeta jo. Jos tekee väärin, ansaitsee seuraamuksen. Silloin ei ole itse uhri, vaan syyllinen. Niin helppoa tämä on. Se miksi lapset eivät opi kantamaan vastuuta, johtuu tästä jatkuvasta lässytyksestä et aina pitäis kaikkeen löytää jotain ulkopuolista tahoa hyysäämään joka asiassa ja toitottaa et "ei tarvi syyllistyä". "Apu" ei saa missään nimessä puhua asioista siten kuin ne ovat, kaikki pitää siloitella ettei vaan tule paha mieli lastaan pahoinpitelevälle äitille/isälle.
Jos haluatte nähdä selkärankaista toimintaa jälkeläisiltä, myöntäkää reilusti ja rehellisesti omat virheenne ja lopettakaa se lastenne pahoinpitely!
Minäpä luulen, että näistä uutisiin päätyvistä perheistä on herännyt päiväkodin väelle huoli jo aikaisemmin. Nyt, kun saatiin lapsen puheiden ja selkeästi muuttuneen käytöksen johdosta jotakin konkreettista lastensuojeluun ja poliisille viemistä, siihen tartuttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei satunnaisesta tukistamisesta mihinkään oikeuteen juttua viedä. Lastensuojelu selvittää tapausta ja laittaa poliisille tiedon, että ei ole mitään jatkuvaa väkivaltaa vaan vanhemmalla pari kertaa mennyt hermot ja syyttäjä toteaa, ettei nosta syytettä. Lastensuojelu sitten tekee, mitä parhaaksi katsoo. Parin tukistamiskerran takia tod.näk. vain juttelee asiasta. Perhe voi tietenkin joutua lastensuojelun asiakkaaksi pitemmäksikin aikaa ja voi olla, että perhe olisi paljon mieluummin ottanut vain ne sakot, mutta se on sitten toinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se sakko kirvelee sitä tukistajaakin. Jättää ehkä tukistamatta jatkossa, koska sakkoja ei ole kiva maksella.
Ei taatusti jätä sakon takia. Jos jättääkin, jättää tukistamatta, koska tajuaa tehneensä väärin. Todennäköisemmin ei jätä. Pitää vaan huolen ettei jää toiste kiinni.
Rangaistus kertoo myös sille lapselle, ettei väkivaltainen toiminta ole ollut oikein. Siinä mielessä siihen sisältyy tärkeä yhteiskunnallinen viesti. Lapset ovat äärimmäisen lojaaleja vanhemmilleen ja uskovat vanhempiaan kaikessa.
Tai vaihtoehtoisesti lapsi oppii ettei yhteiskunta arvosta tämän vanhempia.
Riippuen lapsen temperamentista, iästä ja tukistamiseen tms. johtaneista syistä lapsi voi kokea myös syyllisyyttä ja ahdistusta tilanteesta. Tuomio voi myös kiristää perheen välejä entisestään.
Joku lapsi voi oppia tästä kiristämään, valehtelemaan ja manipuloimaan vanhempiaan jne.
Väitän, että tuomio voi olla traumatisoivampi tapahtuma kuin itse teko kaikille osapuolille.
Lopeta jo. Jos tekee väärin, ansaitsee seuraamuksen. Silloin ei ole itse uhri, vaan syyllinen. Niin helppoa tämä on. Se miksi lapset eivät opi kantamaan vastuuta, johtuu tästä jatkuvasta lässytyksestä et aina pitäis kaikkeen löytää jotain ulkopuolista tahoa hyysäämään joka asiassa ja toitottaa et "ei tarvi syyllistyä". "Apu" ei saa missään nimessä puhua asioista siten kuin ne ovat, kaikki pitää siloitella ettei vaan tule paha mieli lastaan pahoinpitelevälle äitille/isälle.
Jos haluatte nähdä selkärankaista toimintaa jälkeläisiltä, myöntäkää reilusti ja rehellisesti omat virheenne ja lopettakaa se lastenne pahoinpitely!
Se juuri lisää tuota kuvailemaasi lässytystä, että rankaisu nimetään "pahoinpitelyksi" vaikka sen tarkoitus ei ole pidellä pahoin, vaan päin vastoin ojentaa ja saada oikeille urille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei satunnaisesta tukistamisesta mihinkään oikeuteen juttua viedä. Lastensuojelu selvittää tapausta ja laittaa poliisille tiedon, että ei ole mitään jatkuvaa väkivaltaa vaan vanhemmalla pari kertaa mennyt hermot ja syyttäjä toteaa, ettei nosta syytettä. Lastensuojelu sitten tekee, mitä parhaaksi katsoo. Parin tukistamiskerran takia tod.näk. vain juttelee asiasta. Perhe voi tietenkin joutua lastensuojelun asiakkaaksi pitemmäksikin aikaa ja voi olla, että perhe olisi paljon mieluummin ottanut vain ne sakot, mutta se on sitten toinen juttu.
Miksi oletat, että vanhemmalla on mennyt hermo jos hän on kokenut tarpeelliseksi rangaista lasta? Meneekö oikeudella myös hermo jos se katsoo tarpeelliseksi rangaista aikuista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se sakko kirvelee sitä tukistajaakin. Jättää ehkä tukistamatta jatkossa, koska sakkoja ei ole kiva maksella.
Ei taatusti jätä sakon takia. Jos jättääkin, jättää tukistamatta, koska tajuaa tehneensä väärin. Todennäköisemmin ei jätä. Pitää vaan huolen ettei jää toiste kiinni.
Rangaistus kertoo myös sille lapselle, ettei väkivaltainen toiminta ole ollut oikein. Siinä mielessä siihen sisältyy tärkeä yhteiskunnallinen viesti. Lapset ovat äärimmäisen lojaaleja vanhemmilleen ja uskovat vanhempiaan kaikessa.
Tai vaihtoehtoisesti lapsi oppii ettei yhteiskunta arvosta tämän vanhempia.
Riippuen lapsen temperamentista, iästä ja tukistamiseen tms. johtaneista syistä lapsi voi kokea myös syyllisyyttä ja ahdistusta tilanteesta. Tuomio voi myös kiristää perheen välejä entisestään.
Joku lapsi voi oppia tästä kiristämään, valehtelemaan ja manipuloimaan vanhempiaan jne.
Väitän, että tuomio voi olla traumatisoivampi tapahtuma kuin itse teko kaikille osapuolille.
Lopeta jo. Jos tekee väärin, ansaitsee seuraamuksen. Silloin ei ole itse uhri, vaan syyllinen. Niin helppoa tämä on. Se miksi lapset eivät opi kantamaan vastuuta, johtuu tästä jatkuvasta lässytyksestä et aina pitäis kaikkeen löytää jotain ulkopuolista tahoa hyysäämään joka asiassa ja toitottaa et "ei tarvi syyllistyä". "Apu" ei saa missään nimessä puhua asioista siten kuin ne ovat, kaikki pitää siloitella ettei vaan tule paha mieli lastaan pahoinpitelevälle äitille/isälle.
Jos haluatte nähdä selkärankaista toimintaa jälkeläisiltä, myöntäkää reilusti ja rehellisesti omat virheenne ja lopettakaa se lastenne pahoinpitely!
Sun asenteesi on pahoinpitelyä ja vähättelyä. Mulla ei ole lapsia, eikä kyllä tulekaan olemaan kun katsoo teitä aikuisia kiusaajia.
Olen kokoajan kysynyt, että mikä hyöty tästä on ja kenelle?
Koska nyt te ette kukaan tunnu oikeasti ajatelevan niitä lapsia ja heidän parastaan, vaan tärkeintä tuntuu olevan päästä rankaisemaan ja mahdollisimman pahasti.
Se mitä yritän sanoa on, että lasta ei auta vaikka vanhempi laitettaisiin häpeäpaaluun koko kansan ruoskittavaksi, päin vastoin.
Tekoon nähden kohttuuttomilla toimenpiteillä ainoastaan pahennetaan tilannetta. Niin sokea edes kostonhimoissaan ei saisi olla. Ei ole kenenkään etu. Kuten ei ole tuo ivaava ja katkera asenteesikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se sakko kirvelee sitä tukistajaakin. Jättää ehkä tukistamatta jatkossa, koska sakkoja ei ole kiva maksella.
Ei taatusti jätä sakon takia. Jos jättääkin, jättää tukistamatta, koska tajuaa tehneensä väärin. Todennäköisemmin ei jätä. Pitää vaan huolen ettei jää toiste kiinni.
Rangaistus kertoo myös sille lapselle, ettei väkivaltainen toiminta ole ollut oikein. Siinä mielessä siihen sisältyy tärkeä yhteiskunnallinen viesti. Lapset ovat äärimmäisen lojaaleja vanhemmilleen ja uskovat vanhempiaan kaikessa.
Tai vaihtoehtoisesti lapsi oppii ettei yhteiskunta arvosta tämän vanhempia.
Riippuen lapsen temperamentista, iästä ja tukistamiseen tms. johtaneista syistä lapsi voi kokea myös syyllisyyttä ja ahdistusta tilanteesta. Tuomio voi myös kiristää perheen välejä entisestään.
Joku lapsi voi oppia tästä kiristämään, valehtelemaan ja manipuloimaan vanhempiaan jne.
Väitän, että tuomio voi olla traumatisoivampi tapahtuma kuin itse teko kaikille osapuolille.
Lopeta jo. Jos tekee väärin, ansaitsee seuraamuksen. Silloin ei ole itse uhri, vaan syyllinen. Niin helppoa tämä on. Se miksi lapset eivät opi kantamaan vastuuta, johtuu tästä jatkuvasta lässytyksestä et aina pitäis kaikkeen löytää jotain ulkopuolista tahoa hyysäämään joka asiassa ja toitottaa et "ei tarvi syyllistyä". "Apu" ei saa missään nimessä puhua asioista siten kuin ne ovat, kaikki pitää siloitella ettei vaan tule paha mieli lastaan pahoinpitelevälle äitille/isälle.
Jos haluatte nähdä selkärankaista toimintaa jälkeläisiltä, myöntäkää reilusti ja rehellisesti omat virheenne ja lopettakaa se lastenne pahoinpitely!
Se juuri lisää tuota kuvailemaasi lässytystä, että rankaisu nimetään "pahoinpitelyksi" vaikka sen tarkoitus ei ole pidellä pahoin, vaan päin vastoin ojentaa ja saada oikeille urille.
Miksi siinä pitää satuttaa toista, tuottaa kipua? Eihän tuollaisia käytetä sivistysvaltioissa pahimmille rikollisillekaan, koska ne eivät ole inhimillisiä. Etkö todella osaa muulla tavalla lastasi opettaa?!
Mikä siinä on niin epäinhimillistä, että tukistaa? Olisiko inhimillisempää vaikkapa laittaa lapsi putkaan, kuten aikuisille tehdään?
Sitä paitsi tämä puhuminen epäinhimillisyydestä, jonka lähtölaukaus oli ruumiillisen kurituksen paheksunta, on nykyisin levinnyt paljon laajemmalle kuin vain siihen. Nykyisin epäinhimillistä on yleisen käsityksen mukaan lähes kaikenlainen lapsen rankaiseminen. Jopa koulujen jälki-istunnoista ja päiväkotien jäähyistä on luovuttu tämän kehityksen seurauksena. Tilalle on tullut lässytys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on ettei tuomio tai sakko poista niitä juurisyitä. Niitä voi olla esim. lapsen diagnosoimatta jääneet kehityshaasteet tai jopa vammat, sekä vanhempien uupumus tai mielenterveysongelmat.
“Hae apua” on hyvä ajatus, mutta realistisessa maailmassa sitä apua ei aina todellakaan saa. Ei pyytämällä tai vaatimalla. Ihmiset tekee tässäkin maassa omasta lapsestaan lastensuojeluilmoituksia, eivätkä silti saa apua. Kuka ne tahot tuomitsisi? Lapsella on mm. lain mukaan oikeus tukeen koulunkäynnissä jos tuen tarve on todettu, siitä voi olla vino pino asiantuntijalausuntoja. Mutta koulu/ kunta voi vain levitellä käsiään ja todeta ettei ole resursseja. Seuraukset kunnille tästä on mitättömät. Luukulta toiselle pallotus on myös hyvin yleistä (lasu, terveystoimi, koulutoimi, vammaispalvelut, perheneuvolat, erikoissairaanhoito, koulupsykologit jne, siinä on monta luukkua missä vanhempi saa juosta). Ei sitä edes tajua ennenkuin siihen tilanteeseen itse joutuu.
Tietenkään väkivaltaa ei pidä hyväksyä ja siihen pitää aina puuttua.
Ennen vanhaan moni lapsen käytösongelma ratkesi sillä, että vanhempi tukisti tai opettaja antoi karttakeppiä. Enää niitä keinoja ei saa käyttää, ja sen sijaan tilalle on tuotu lasu, terveystoimi, koulutoimi, vammaispalvelut, perheneuvolat, erikoissairaanhoito, koulupsykologit jne. koneisto, joka käyttää valtavasti aikaa ja resursseja (tai siis käyttäisi, jos niitä resursseja ja aikaa olisi).
Ei se ongelma mihinkään ratkennut. Se vaan siirtyi eteenpäin. Myöhemmin se näkyi väkivaltana muita kohtaan, mt-ongelmina, persoonallisuushäiriöinä, päihdeongelmina, pelkotiloina tms.
Karttakepeillä on lyöty mm. inhimillisistä virheistä. Haloojaa...
Tiedoksesi, että vanhemman ikäpolvenkin ihmiset ovat ihan normaaleja. Eivät siis mitään kriisitapauksia vaikka heitä onkin tukistettu tai annettu karttakeppiä. Toisaalta vanhemman polven ja nykypolven välillä on se ero, että ennen vanhaan eli olisi lapsille tullut mieleenkään esimerkiksi haistatella koulussa opettajalle.
Toki rangaistuksia voidaan joskus antaa perusteettomasti tai ilman kunnon syytä. Mutta ei se tarkoita sitä, että rangaistuksista olisi syytä luopua.
Päinvastoin. Yleisesti tiedetään, että tämä nykypolvi on paljon edeltäjiään parempaa. Ei ole enää rötöstelyjä ym.
Onneksi maailma on muuttunut ja yhä vähemmän on kaltaisiasi.
Kouluissa on tappelu- ja kiusaamisongelma räjähtänyt käsiin ja se saa aina vain vakavampia muotoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se sakko kirvelee sitä tukistajaakin. Jättää ehkä tukistamatta jatkossa, koska sakkoja ei ole kiva maksella.
Ei taatusti jätä sakon takia. Jos jättääkin, jättää tukistamatta, koska tajuaa tehneensä väärin. Todennäköisemmin ei jätä. Pitää vaan huolen ettei jää toiste kiinni.
Rangaistus kertoo myös sille lapselle, ettei väkivaltainen toiminta ole ollut oikein. Siinä mielessä siihen sisältyy tärkeä yhteiskunnallinen viesti. Lapset ovat äärimmäisen lojaaleja vanhemmilleen ja uskovat vanhempiaan kaikessa.
Tai vaihtoehtoisesti lapsi oppii ettei yhteiskunta arvosta tämän vanhempia.
Riippuen lapsen temperamentista, iästä ja tukistamiseen tms. johtaneista syistä lapsi voi kokea myös syyllisyyttä ja ahdistusta tilanteesta. Tuomio voi myös kiristää perheen välejä entisestään.
Joku lapsi voi oppia tästä kiristämään, valehtelemaan ja manipuloimaan vanhempiaan jne.
Väitän, että tuomio voi olla traumatisoivampi tapahtuma kuin itse teko kaikille osapuolille.
Lopeta jo. Jos tekee väärin, ansaitsee seuraamuksen. Silloin ei ole itse uhri, vaan syyllinen. Niin helppoa tämä on. Se miksi lapset eivät opi kantamaan vastuuta, johtuu tästä jatkuvasta lässytyksestä et aina pitäis kaikkeen löytää jotain ulkopuolista tahoa hyysäämään joka asiassa ja toitottaa et "ei tarvi syyllistyä". "Apu" ei saa missään nimessä puhua asioista siten kuin ne ovat, kaikki pitää siloitella ettei vaan tule paha mieli lastaan pahoinpitelevälle äitille/isälle.
Jos haluatte nähdä selkärankaista toimintaa jälkeläisiltä, myöntäkää reilusti ja rehellisesti omat virheenne ja lopettakaa se lastenne pahoinpitely!
Se juuri lisää tuota kuvailemaasi lässytystä, että rankaisu nimetään "pahoinpitelyksi" vaikka sen tarkoitus ei ole pidellä pahoin, vaan päin vastoin ojentaa ja saada oikeille urille.
Millä tavalla? Miten se prosessi etenee? Sinä satutat lasta tarkoituksellisesti, jotta hän ymmärtäisi tekevänsä väärin? Mua iljettää tosi paljon miten puolustelet toimintaasi
Kaikki rankaiseminen on satuttamista. Joko fyysistä tai psyykkistä sellaista.
Mutta silti se on tarpeellista, jotta lapsi oppii, että kielletyistä teoista joutuu itse kärsimään ja että mitä tahansa ei voi seurauksitta tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on ettei tuomio tai sakko poista niitä juurisyitä. Niitä voi olla esim. lapsen diagnosoimatta jääneet kehityshaasteet tai jopa vammat, sekä vanhempien uupumus tai mielenterveysongelmat.
“Hae apua” on hyvä ajatus, mutta realistisessa maailmassa sitä apua ei aina todellakaan saa. Ei pyytämällä tai vaatimalla. Ihmiset tekee tässäkin maassa omasta lapsestaan lastensuojeluilmoituksia, eivätkä silti saa apua. Kuka ne tahot tuomitsisi? Lapsella on mm. lain mukaan oikeus tukeen koulunkäynnissä jos tuen tarve on todettu, siitä voi olla vino pino asiantuntijalausuntoja. Mutta koulu/ kunta voi vain levitellä käsiään ja todeta ettei ole resursseja. Seuraukset kunnille tästä on mitättömät. Luukulta toiselle pallotus on myös hyvin yleistä (lasu, terveystoimi, koulutoimi, vammaispalvelut, perheneuvolat, erikoissairaanhoito, koulupsykologit jne, siinä on monta luukkua missä vanhempi saa juosta). Ei sitä edes tajua ennenkuin siihen tilanteeseen itse joutuu.
Tietenkään väkivaltaa ei pidä hyväksyä ja siihen pitää aina puuttua.
Ennen vanhaan moni lapsen käytösongelma ratkesi sillä, että vanhempi tukisti tai opettaja antoi karttakeppiä. Enää niitä keinoja ei saa käyttää, ja sen sijaan tilalle on tuotu lasu, terveystoimi, koulutoimi, vammaispalvelut, perheneuvolat, erikoissairaanhoito, koulupsykologit jne. koneisto, joka käyttää valtavasti aikaa ja resursseja (tai siis käyttäisi, jos niitä resursseja ja aikaa olisi).
Ei se ongelma mihinkään ratkennut. Se vaan siirtyi eteenpäin. Myöhemmin se näkyi väkivaltana muita kohtaan, mt-ongelmina, persoonallisuushäiriöinä, päihdeongelmina, pelkotiloina tms.
Karttakepeillä on lyöty mm. inhimillisistä virheistä. Haloojaa...
Tiedoksesi, että vanhemman ikäpolvenkin ihmiset ovat ihan normaaleja. Eivät siis mitään kriisitapauksia vaikka heitä onkin tukistettu tai annettu karttakeppiä. Toisaalta vanhemman polven ja nykypolven välillä on se ero, että ennen vanhaan eli olisi lapsille tullut mieleenkään esimerkiksi haistatella koulussa opettajalle.
Toki rangaistuksia voidaan joskus antaa perusteettomasti tai ilman kunnon syytä. Mutta ei se tarkoita sitä, että rangaistuksista olisi syytä luopua.
Päinvastoin. Yleisesti tiedetään, että tämä nykypolvi on paljon edeltäjiään parempaa. Ei ole enää rötöstelyjä ym.
Onneksi maailma on muuttunut ja yhä vähemmän on kaltaisiasi.Kouluissa on tappelu- ja kiusaamisongelma räjähtänyt käsiin ja se saa aina vain vakavampia muotoja.
Eli ennen ei kiusattu?
Juupa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on ettei tuomio tai sakko poista niitä juurisyitä. Niitä voi olla esim. lapsen diagnosoimatta jääneet kehityshaasteet tai jopa vammat, sekä vanhempien uupumus tai mielenterveysongelmat.
“Hae apua” on hyvä ajatus, mutta realistisessa maailmassa sitä apua ei aina todellakaan saa. Ei pyytämällä tai vaatimalla. Ihmiset tekee tässäkin maassa omasta lapsestaan lastensuojeluilmoituksia, eivätkä silti saa apua. Kuka ne tahot tuomitsisi? Lapsella on mm. lain mukaan oikeus tukeen koulunkäynnissä jos tuen tarve on todettu, siitä voi olla vino pino asiantuntijalausuntoja. Mutta koulu/ kunta voi vain levitellä käsiään ja todeta ettei ole resursseja. Seuraukset kunnille tästä on mitättömät. Luukulta toiselle pallotus on myös hyvin yleistä (lasu, terveystoimi, koulutoimi, vammaispalvelut, perheneuvolat, erikoissairaanhoito, koulupsykologit jne, siinä on monta luukkua missä vanhempi saa juosta). Ei sitä edes tajua ennenkuin siihen tilanteeseen itse joutuu.
Tietenkään väkivaltaa ei pidä hyväksyä ja siihen pitää aina puuttua.
Ennen vanhaan moni lapsen käytösongelma ratkesi sillä, että vanhempi tukisti tai opettaja antoi karttakeppiä. Enää niitä keinoja ei saa käyttää, ja sen sijaan tilalle on tuotu lasu, terveystoimi, koulutoimi, vammaispalvelut, perheneuvolat, erikoissairaanhoito, koulupsykologit jne. koneisto, joka käyttää valtavasti aikaa ja resursseja (tai siis käyttäisi, jos niitä resursseja ja aikaa olisi).
Ei se ongelma mihinkään ratkennut. Se vaan siirtyi eteenpäin. Myöhemmin se näkyi väkivaltana muita kohtaan, mt-ongelmina, persoonallisuushäiriöinä, päihdeongelmina, pelkotiloina tms.
Karttakepeillä on lyöty mm. inhimillisistä virheistä. Haloojaa...
Tiedoksesi, että vanhemman ikäpolvenkin ihmiset ovat ihan normaaleja. Eivät siis mitään kriisitapauksia vaikka heitä onkin tukistettu tai annettu karttakeppiä. Toisaalta vanhemman polven ja nykypolven välillä on se ero, että ennen vanhaan eli olisi lapsille tullut mieleenkään esimerkiksi haistatella koulussa opettajalle.
Toki rangaistuksia voidaan joskus antaa perusteettomasti tai ilman kunnon syytä. Mutta ei se tarkoita sitä, että rangaistuksista olisi syytä luopua.
Päinvastoin. Yleisesti tiedetään, että tämä nykypolvi on paljon edeltäjiään parempaa. Ei ole enää rötöstelyjä ym.
Onneksi maailma on muuttunut ja yhä vähemmän on kaltaisiasi.Kouluissa on tappelu- ja kiusaamisongelma räjähtänyt käsiin ja se saa aina vain vakavampia muotoja.
Eli ennen ei kiusattu?
Juupa.
Onko sisälukutaidossasi ongelmia, vai miten teit lainatusta viestistä sen johtopäätöksen, että ennen ei olisi kiusattu lainkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se sakko kirvelee sitä tukistajaakin. Jättää ehkä tukistamatta jatkossa, koska sakkoja ei ole kiva maksella.
Ei taatusti jätä sakon takia. Jos jättääkin, jättää tukistamatta, koska tajuaa tehneensä väärin. Todennäköisemmin ei jätä. Pitää vaan huolen ettei jää toiste kiinni.
Rangaistus kertoo myös sille lapselle, ettei väkivaltainen toiminta ole ollut oikein. Siinä mielessä siihen sisältyy tärkeä yhteiskunnallinen viesti. Lapset ovat äärimmäisen lojaaleja vanhemmilleen ja uskovat vanhempiaan kaikessa.
Tai vaihtoehtoisesti lapsi oppii ettei yhteiskunta arvosta tämän vanhempia.
Riippuen lapsen temperamentista, iästä ja tukistamiseen tms. johtaneista syistä lapsi voi kokea myös syyllisyyttä ja ahdistusta tilanteesta. Tuomio voi myös kiristää perheen välejä entisestään.
Joku lapsi voi oppia tästä kiristämään, valehtelemaan ja manipuloimaan vanhempiaan jne.
Väitän, että tuomio voi olla traumatisoivampi tapahtuma kuin itse teko kaikille osapuolille.
Lopeta jo. Jos tekee väärin, ansaitsee seuraamuksen. Silloin ei ole itse uhri, vaan syyllinen. Niin helppoa tämä on. Se miksi lapset eivät opi kantamaan vastuuta, johtuu tästä jatkuvasta lässytyksestä et aina pitäis kaikkeen löytää jotain ulkopuolista tahoa hyysäämään joka asiassa ja toitottaa et "ei tarvi syyllistyä". "Apu" ei saa missään nimessä puhua asioista siten kuin ne ovat, kaikki pitää siloitella ettei vaan tule paha mieli lastaan pahoinpitelevälle äitille/isälle.
Jos haluatte nähdä selkärankaista toimintaa jälkeläisiltä, myöntäkää reilusti ja rehellisesti omat virheenne ja lopettakaa se lastenne pahoinpitely!
Se juuri lisää tuota kuvailemaasi lässytystä, että rankaisu nimetään "pahoinpitelyksi" vaikka sen tarkoitus ei ole pidellä pahoin, vaan päin vastoin ojentaa ja saada oikeille urille.
Millä tavalla? Miten se prosessi etenee? Sinä satutat lasta tarkoituksellisesti, jotta hän ymmärtäisi tekevänsä väärin? Mua iljettää tosi paljon miten puolustelet toimintaasi
Kaikki rankaiseminen on satuttamista. Joko fyysistä tai psyykkistä sellaista.
Mutta silti se on tarpeellista, jotta lapsi oppii, että kielletyistä teoista joutuu itse kärsimään ja että mitä tahansa ei voi seurauksitta tehdä.
Tämäkään ei pidä paikkaansa. Ei lasten (tai eläinten) kasvattamunen vaadi rangaistuksia. Vain taitamaton rankaisee, kun ei osaa opettaa.
Jos lapselta takavarikoi tämän omaisuutta hän oppii, että on ok tehdä niin myös muille.
Ikävä kyllä, jos aikuinen takavarikoi toisen aikuisen tavaroita rangaistuksena tästä seuraa tuomio.