Suursuurperheinen vastaa kysymyksiin muutaman tunnin ajan

[quote author="Vierailija" time="25.12.2013 klo 14:45"]

Miten jaat aikasi lasten kesken?

Tämä on mulle sellainen kipupiste. Olen työssäkäyvä kahden lapsen äiti ja poden huonoa omatuntoa siitä, etten voi olla niin paljon lasteni kanssa kuin toivoisin. Mielestäsi yhteisen ajan pitäisi olla muutakin kuin sitä että osallistaa lapsia esim ruoanlaittoon yhdessä yms. Itse pyrin siihen, että kumpikin lapsi saa jakamatonta aikaani ja huomioitani ja tehdään hänen mielenkiintonsa mukaisia juttuja. Myös perheenä tehdään erilaisia juttuja.

Mutta joskus voi olla vaikeaa löytää tälle kaikelle aikaa.

Miten suurperheen äiti on onnistunut tässä?

t. vinkkejä kaipaava

[/quote]

Tuo on ikuisuuskysymys ja "kipupiste" luultavasti kaikille vanhemmille, on lapsia sitten1 tai 11.

Lasten lisäksi kun sitä aikaa kun pitää/pitäisi nykyään antaa myös itselle, puolisolle, parisuhteelle, sisaruksille, vanhemmille, muille sukulaisille (etenkin niille vanhemmille), ystäville, työlle, itsensä kehittämiselle, rentoutumiselle, oman kunnan tulevaisuudelle, yhteisöllisyydelle, hyväntekeväisyydelle jne.

Itse en usko "tasan sama"-teoriaan vaan koen, että jokaisen tulee saada (aikaa, rahaa, tukea jne) sen hetkisen tarpeensa mukaan.

Jos vaikkapa 9 -vuotiaan elämässä on kaikki juuri sillä hetkellä ok (koulu, harratseet, kaveripiiri, suhde omaan itseen) niin tunneissa hän tarvitsee paljon vähemmän huomiota kuin juuri syntynyt vaikeavammainen siskonlapsi (ja tietenkin se sisko ja miehensä).

Ja sitten taas toisena hetkenä on toisin.

Vastuullinen elämä on tasapainoilua (perhekoosta riippumatta). Jokainen (terve aikuinen) yrittää tehdä parhaansa siinä.

Funktionaalisessa suurperheessä se on  - yllättävää kyllä - käsittääkseni helpompaa kuin pienissä (ja etenkin enemmän tai vähemmän sosiaalisesti eristyineissä) pienperheissä.

Kun lapsen elämässä on vanhempien lisäksi läsnä monia muitakin luotettavia, rakastavia aikuisia, hän on aivan eri tavoin huomioitu ja tuettu kuin lapsi, jonka ainoa turva on siinä, että "äiskä antaa aikaa ja rakastaa".

Jälkimmäisessä tapauksessa lapsi on oikeastaan pohjimmiltaan varsin turvaton.

"Äiskä" voi uupua, kuolla, saada toisen lapsen jne. jolloin lapsi tipahtaa kovaa ja korkealta.

Jokainen lapsistani - siitä ovat yhtä mieltä - luottaa 100% siihen että tulen läpi kiven ja jään, jos he minua tarvitsevat. (tämä on moneen kertaan koeteltukin juttu. Jäin esim. aikoinaan puoleksitoista vuodeksi virkavapaalle, kun yksi lapsista sai vaativan erityislapsen - ja olisin, piruvie, jäänyt vaikka ennakkoeläkkeellekin sitä lasta hoitamaan kunnes vanhempansa saavat asuntovelat pois ja yritykset kunnolla pyörimään, ellei elämä olisi osaltaan päättänyt toisin.

Minun kuusivuotiaani joulunäytelmää oli seuraamassa minä, mies, vanhempani, appivanhempani, "entinen" apiukko (ensimmäinen mieheni kuoli kauan sitten), neljä aikusita lastani, joulunäytelmän sankarin kuusi serkkua jne.

En sanoisi, että jäi vaille huomiota.

Ja useimmat halusivat vielä huomioida ihan "mekaksikinkin" vain eli aikuinen lakomies vei leffaan ja pizzalle juttelemaan futisseuran pokaalista. Langolle kun oli aikoinaan sama juttu ollut tärkeä aikoinaan hällekin.

Jne.

Ja äiskän ja iskän kainaloon silti nukahdettiin illalla.

Kertoilleen siitä mitä mummi ja ukki ole sanoneet ha tehneet, mitä siskonmies ja seerkut oli sanoneet jne.

Toimivassa suurperheessä lapsi saa yllin kylli n huomiota.

Toimivassa pienperheessäkin lapsi saa yllin kyllin huomiota (vaikka se vaatiikiin sen, että vanhemmat rajoittavat elämäänsä muilta osin enemmän.)

Toimimattomassa suur- tai pienperheessä lapsi sen sijaan ei saa tarvitsemaansa. Avainjuttu on toimivuus. Ei perhekoko.

[quote author="Vierailija" time="25.12.2013 klo 20:55"]

Oletko töissä? Vai koko ajan äitiyslomalla elämässä työssäkäyvien siivellä? Kuinka vanha olet?

[/quote]

Olen töissä.

Pyöritän yritystä joka työllistää monia. 

Varsinaisella äitiyslomalla en ole ollut koskaan, mutta pidin yhdessä vaiheessa puolentosita vuoden "omaloman", jonka ajan hoidin vaikeavammaista lapsenlasta.

Ja olen 48.

Mitä te syötte tänään?

Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen että miksi joku laittaa ettei yli viiden lapsen kanssa ole kahdenkeskistä aikaa? Mitenkä niin ei ole? Onko tässä joku käsittämätön oletus että jokaisen lapsen kanssa pitää olla saman päivän aikana pari tuntia kahden että on hyvä? Oletteko itse niin muutaman lapsenne kanssa? Siis ensin olet tunnin vain Maijan kanssa ja sitten tunnin Matin kanssa. :)

Minä olen tehnyt niin että käytän jotain lasta hänen harkoissaan ja saatan jäätä sinne heilumaan mukaan, matkalla ollaan kahden siis tai saatetaan jopa poiketa ostamassa jätskit jotka kahden syödään tai kipastaan kirjastossa.. Tai jotain muuta. Jonkun kanssa välillä uimassa yms.

Miksi jokaisen lapsen kanssa pitäisi olla niin kamalan paljon kahdestaan? Olen kotona 247 näiden viiden lapseni kanssa ja haaveessa olisi saada kuudes lapsi. Me ollaan kotona vaihtelevalla porukalla; välillä osa on koulussa, osa kerhossa, osa harrastuksissaan tai kaverilla.

Minulla on opinnot takana ja vakityöpaikka ollut johon palata.

Me ollaan syöty tänään uunikalaa ja joulusta jäänyttä bataattilaatikkoa. Parin tunnin päästä ajateltiin karjalanpaistia.

Me on pelattu lautapelejä, katseltu elokuvia, saunottu ja vaan oltu; yhdessä ja erikseen. Välillä otan omaakin aikaa tai mennään miehen kanssa johonkin.

Juuri nyt otan tuon 5- vuotiaani ja mennään sytyttämään saunanpesään tuli.

Ohis

Olen edellisen kanssa ihan samaa mieltä tuosta ajankäytöstä.

Eläminen monen lapsen kanssa siten, että lapsetkin tuntevat itsensä aidosti huomioiduksi ei ole suurperheessä niin vaikeaa kuin moni pienperheinen luulee. 

Toisaalta toki suur(ja pien)perheitä on monenlaisia.

Osalla arki toimii sujuvasti. Osalla se on vaikeampaa.

-ap

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 14:43"]

Mitä te syötte tänään?

[/quote]

Söimme kinkkujen jämistä ja joulun juustoista ja makkaroista (+ joistain lisäjutuista) tehtyjä pizzoja sekä kalojen (+ joidenkin lisäjuttujen) jämistä tehtyjä sushirullia.

Miksi et ole blogissasi puhunut tuosta monta ihmistä työllistävästä yrityksestäsi mitään?

Lapselle annettu aika ei ole lapsimäärästä vaan vanhempien arvoista kiinni.

Itselläni on kaksi lasta. Olisin aina halunnut ison perheen, mutta näin ei elämä ole mennyt. Joka päivä koen suurta kiitollisuutta, että olen nämä lapset saanut. Heidän puolesta tekisin mitä vaan. He on mulle kaikki kaikessa. En usko, että rakastaisin vähemmn vaikka lapsia olisi 12, äidinrakkaus on sellaista.

Tavallaan olen tyytyväinenkin, että lapsia ei enempää ole. Suomen tilanne menee koko ajan huonommaksi.. ehkä myöhemmin peruskoulun jälkeiset opinnot on maksullisia jne. Helpommin voi tukea kahta lasta kuin vaikkapa kuutta, emme siis ole mitään hyvätuloisia. Aina aion omiani auttaa ja tukea niin taloudellisesti kuin muutenkin.

Minä annan aikaa lapsilleni, mutta kyllä välillä eksyn tänne palstalle tai muuten nettiin, so? 

Lapset on nyt jo koululaisia ja itse pian 30v ja onhan sekin tavallaan ihanaa, vielä nuori ja lapset kasvaa ja ehkä jo 4kymppisenä saan olla mummo! ::))

Mutta kyllä haaveessa on vielä se 3.lapsi..jos ei nyt niin ehkä sitten vaikka 4kymppisenä.. Mutta oikeaa perhekokoa ei ole tosiaan olemassakaan.

Se on toki hullua jos ihan väsynyt ja uupunut ja sitten täytyy lisää tehdä, koska siitähän kärsii jo olemassaolevat lapsukaiset.

Meidän lapset ei ole koskaan ollu hoidossa, olen saanut hoitaa itse heidät. Meillä on paljon rakkautta ja hemmottelua,mutta myös tiukat rajat.

En tiedä oikein tuosta huomiosta. Minulla on parikin tuttua, joilla isot perheet, toisella 4 lasta pienillä ikäeroilla, toisella viisi pienillä ikäeroilla paitsi että neljännen ja viidennen välillä vajaa 3vuotta eroa, eli vähän isompi heille.

No, aina kun näitä perheitä tapaa, niin lapset kiukuttelee ja tappelee ja vinkuu melkein koko ajan. Ei voi olla että aina väsyneitä, sokerihumalassa tms.kun oikeasti aina näin.

Olisko huomion puutetta? Ainakin toisella oli niin, että kaksi sisarusta tappeli äidin huomiosta. Kun toinen sylissä niin isompi tuli ja vinkui myös syliin, sitten molemmat lapset itki.. sellaista showta nämä kyläilyt. Miten tuo äiti jaksaa? 

Ehkä tottunut siihen? Samoin jos soitellaan niin aina taustalta kuuluu huuto ja usein joutuu lopettamaan puhelunkin lasten itkujen takia. 

Toki kaikki lapset joskus kiukuttelee ja toiset enemmän, mutta eikö tyytyväinen lapsi ole edes jokseenkin tasapainoinen ja rauhallinen? Siis ettei koko aikaa tarvi mankua ja jotain vaatia

aikuinen lakomies - juu, ymmärsin lankomies, mutta eikös se ole ihan normaalia, että lanko on aikuinen, kun on siis jonkun puoliso.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 16:00"]

Tervehdys Mummeliisa. Et vaan malta pysyä palstoilta pois. Plussan jätit suurieleisesti, mutta nyt täällä pätemässä.

[/quote]

En ole huomannut pätemistä tässä keskustelussa. liekö ap kännissä, vähän surullista ja mitä blogistakin olen lukenut, niin aika pohjalla on käyty. Mutta valoisammalta vissiin näyttää. Kun nyt ei uppoutuisi tänne negatiivisen karman suonsilmäkkeeseen, eli vauva av:lle.

Onko mummeliisa Satu?

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 19:37"]

Onko mummeliisa Satu?

[/quote]

googlaa

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 18:37"]

Miksi et ole blogissasi puhunut tuosta monta ihmistä työllistävästä yrityksestäsi mitään?

[/quote]

???

Eihän minulla tällä hetkellä ole muita yrityksiä kuin oma toiminimi, jonka kautta myyn tauluja yms.

Puhutko jostain vanhasta jutusta?

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 19:37"]

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 16:00"]

Tervehdys Mummeliisa. Et vaan malta pysyä palstoilta pois. Plussan jätit suurieleisesti, mutta nyt täällä pätemässä.

[/quote]

En ole huomannut pätemistä tässä keskustelussa. liekö ap kännissä, vähän surullista ja mitä blogistakin olen lukenut, niin aika pohjalla on käyty. Mutta valoisammalta vissiin näyttää. Kun nyt ei uppoutuisi tänne negatiivisen karman suonsilmäkkeeseen, eli vauva av:lle.

[/quote]

Heh. En ollut enkä ole kännissä.

Mutta surun ja masennuksen kanssa taistelen yhä.

Joskin nyt jo ojtain "tehden" eli en vain lastuna aalloilla vaan itse purteni ruoria tavoitellen.

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 19:37"]

Onko mummeliisa Satu?

[/quote]

Olen.

:)

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 21:16"]

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 18:37"]

Miksi et ole blogissasi puhunut tuosta monta ihmistä työllistävästä yrityksestäsi mitään?

[/quote]

???

Eihän minulla tällä hetkellä ole muita yrityksiä kuin oma toiminimi, jonka kautta myyn tauluja yms.

Puhutko jostain vanhasta jutusta?

[/quote]

Viestistä 23:

"Olen töissä.

Pyöritän yritystä joka työllistää monia. 

Varsinaisella äitiyslomalla en ole ollut koskaan, mutta pidin yhdessä vaiheessa puolentosita vuoden "omaloman", jonka ajan hoidin vaikeavammaista lapsenlasta.

Ja olen 48."

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 21:24"]

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 21:16"]

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 18:37"]

Miksi et ole blogissasi puhunut tuosta monta ihmistä työllistävästä yrityksestäsi mitään?

[/quote]

???

Eihän minulla tällä hetkellä ole muita yrityksiä kuin oma toiminimi, jonka kautta myyn tauluja yms.

Puhutko jostain vanhasta jutusta?

[/quote]

Viestistä 23:

"Olen töissä.

Pyöritän yritystä joka työllistää monia. 

Varsinaisella äitiyslomalla en ole ollut koskaan, mutta pidin yhdessä vaiheessa puolentosita vuoden "omaloman", jonka ajan hoidin vaikeavammaista lapsenlasta.

Ja olen 48."

[/quote]

Kappas.

Tuollaista voi tapahtua kun ei ole rekattua nimimerkkiä.

Puolet viestistä (tuo äitiyslomajuttu) meni kuitenkin ihan oikeinkin eli pojot coputyypille siitä.

:D

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 19:44"]

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 19:37"]

Onko mummeliisa Satu?

[/quote]

googlaa

[/quote]

 Ei tai joo, olisi ollut nopeampi kirjoittaa :)

Olen blogisi lukija.  Olisi kiva, jos jaksaisit aloittaa oman foorumin, niitä on nykyisin kai aika edullisia valmiita pohjiakin tai jopa ilmaisia ja jos saisit värvättyä apuvoimia moderointiin :)

kaksplussa ja tämä vauva av tosiaan ovat ilmapiiriltään pääosin negatiivisia (silti täälläkin taas aikaani kulutan)