Mihin joulun ajan hetkeen liittyy kaikkein rakkaimmat lapsuudenmuistosi?
Pyritkö vaalimaan tätä muistoa/ tunnelmaa edelleen jollakin tavalla omassa joulussasi?
Kommentit (6)
Aattoiltana nukkumaan menoon. Oltiin aina mummilassa aina aatto ja isomummini oli siellä myös. Jouluna pääsin aina isomummin kanssa vuodesohvalle nukkumaan pitsilakanoihin. Vieläkin muistan tuoksun <3
Muistan vain sen, mitä en omille lapsille halua eli kireän tunnelman, pakkosyöttämisen ruokapöydässä ja oksennuksen, itkun, lapsen hädän kun sai kuulla, että tuollaiselle teeskentelijälle pukki ei tuo mitään. Ja muistan sen, miten menin nukkumaan heti ilta-aterian jälkeen eli noin 19.00, koska jäisin lahjoitta. Itkin itseni uneen eikä äitini voinut ymmärtää, miksi hänellä oli yksi niin hankala lapsi, ettei sille kelvannut mikään, joulunakin se kiukutteli ja itkemällä halusi tahtonsa läpi.
Aattoaamun aikainen sauna siis joskus 7.00 aikaan. Pimeällä kirkkoon ja sen jälkeen maailman pisin päivä odottaa iltaa ;) Nyt aikuisena tuntuu, että tunnit meinaa loppua aina kesken. Lasten kanssa katotaan aina lumiukko ja joulurauha. Siinäpä ne tärkeimmat muistot, joista joulu tulee....
kun olohuoneeseen tuotiin ulkona pakkasessa tuuletetut valkoiset pörrömatot
Siihen, kun sai repiä lahjapaperit auki ja nauttia tavaranpaljoudesta.
En halua vaalia tuota enää nykyisin. Meillä ei anneta lahjoja jouluisin.
Juuri äsken kävi mielessäni kuinka isän kanssa käytiin aina kahdestaan viime hetken ruokakauppareissulla jouluaattoaamuna. Ei ollut välttämättä mitään oikeaa haettavaa tai tarvetta sille kauppareissulle, mutta se oli semmoinen meidän yhteinen juttu ja sain sieltä valita joitain ylimääräisiä herkkuja itse. Tuli ikävä lapsuutta ja sitä, kun luuli vielä maailman olevan enimmäkseen ihan hyvä paikka!