1989 syntyneet, millainen elämäntilanne?

Naimisissa, yhteinen asuntolaina, kiva talo, olen tällä hetkellä kotona koska kirjoitan väitöskirjaa. Lapsista en osaa vielä sanoa, mies haluaisi mutta itse mieluummin eläisin vielä hetken aikaa kaksistaan.

Täällä ainakin yksi vähemmän onnellinen. Valmistuin AMKista 2012, pelkkää pätkätyötä sen jälkeen ja työttömyysjaksoja välissä. Vuokralla asutaan, parisuhde on mutta ei edes harkita lapsen tekemistä tällaiseen tilanteeseen, vaikka miesystävä onkin huomattavasti vanhempi ja hänellä töitä ja pitkä työhistoria. Työn perässä on myös muutettu, nyt muutto taas edessä :/ Minä nyt kuukauden työttömänä, onneksi haastatteluja taas tiedossa joten ehkä töitä tulossa. Päivä kerrallaan elellän. Henkilökohtaisessa elämässä ei valittamista, vaikka köyhiä ollaankin. Ollaan onnellisia siitä mitä on. Mutta kieltämättä mielellään olisin minäkin töissä.

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 20:50"]

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 20:45"]Herrajumala nähköön, onko täällä -89 syntyneitä mammoja jo. Mun auto on vuodelta 89.

[/quote]

Pääseekö sillä eteenpäin vielä?:D

[/quote]

Oikein hyvin, mikäli auto on hyvin pidetty. Tarkoituksella kotona hankalasti korjattaviksi tehdyt alkoivat putkahtelemaan markkinoille vasta 90-luvun puolella.

Minulla on paria vuotta vanhempi, ja työkaluihin tarttumista tarvitsee talvirengasvaihtojen lisäksi harrastaa keskimäärin kahtena päivänä vuodessa. Nämäkään remontit eivät ole yllätysleviämisiä, vaan katsastusmiehen huomauttamia. Auto lähtee varmuudella käyntiin niin kesällä kuin talvellakin.

[quote author="Vierailija" time="28.12.2013 klo 09:52"]

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 20:50"]

[quote author="Vierailija" time="27.12.2013 klo 20:45"]Herrajumala nähköön, onko täällä -89 syntyneitä mammoja jo. Mun auto on vuodelta 89.

[/quote]

Pääseekö sillä eteenpäin vielä?:D

[/quote]

Oikein hyvin, mikäli auto on hyvin pidetty. Tarkoituksella kotona hankalasti korjattaviksi tehdyt alkoivat putkahtelemaan markkinoille vasta 90-luvun puolella.

Minulla on paria vuotta vanhempi, ja työkaluihin tarttumista tarvitsee talvirengasvaihtojen lisäksi harrastaa keskimäärin kahtena päivänä vuodessa. Nämäkään remontit eivät ole yllätysleviämisiä, vaan katsastusmiehen huomauttamia. Auto lähtee varmuudella käyntiin niin kesällä kuin talvellakin.

[/quote]No voi kun lähtisi mullakin, ja voi että kun pysyisi työkalut ja hitsausvehkeet omassa kädessäkin, mutta ei, eikä ole miestäkään talossa. Taitaa olla viimeinen vuosi lähdössä kuitenkin.

t. voisin vaikka myydä jollekin ketjun mammoista oman vuosimallinsa auton ;)

Aviomies (naimisiin mentiin 19v), rivitaloasunto Espoossa, vakituiset työt molemmilla, itse opiskelen lisää, 2 lasta ja 3. tulossa, kultainennoutaja (Fido), farmariauto ja kaupunkiauto, harrastetaan miehen kanssa vuorikiipeilyä ja reppureissaamista (lapsenkin kanssa voi harrastaa!). Odottelen tässä eniten elämältäni mummoksi tuloa ja lastenlapsia, onneksi tajusin tehdä lapset nuorena niin voin sitten hoitaa lastenlapsia. 

HALOO SITTEN IHMISET. 

Voitin juuri lotossa, mulla on maailman paras aviomies ja miljoonaneljätoista lasta, RV38 ja neloset tulossa. 

Keitä nää alapeukuttajat ovat? Alapeukku sille, että joku kertoo että on ammatti, elää parisuhteessa ja pienen lapsen vanhempi? Huoh..

Valmistuin amk:sta 2v sitten. Olen naimisissa, yksi lapsi. Asutaan omistusasunnossa, asuntolainaa on. Farmariauto löytyy. Mies vakkaritöissä. Hoitovapaalla olen. Hyvin menee :)

Olen valmistunut ammattiopistosta ammattiin, ensi keväänä valmistun AMK:sta toiseen ammattiin ja aion muutaman kuukauden päästä hakea aikuisopiskelijaksi ammattikouluun taas. Ala ei tuntunutkaan omalta eikä ensimmäinen ammattiopistosta saatu ammatti ole työllistävä. Olen asunut avoliitossa kolme vuotta, mutta suhde on päättymäisillään. Asumme vuokralla. En halua ikinä lapsia, mutta haaveilen lemmikin hankkimisesta. Ehkä sitten, kun olemme eronneet. Tulevaisuus huolestuttaa hieman, erityisesti taloudellinen puoli. Sinkkuna eläminen puolestaan houkuttelee jo, vaikka lusikat ovatkin vielä samassa laatikossa. 

Miksi sua säälittää onnelliset ihmiset?

[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 12:00"]

Valmistuin n. vuosi sitten amk:sta ja nyt burn outin takia saikulla..alan vaihto on käynyt useasti mielessä, en vaan vielä oikein tiedä mitä sitä lähtis seuraavaksi opiskelemaan. Vähän vanhempi mies löytyy, avoliitossa ollaan ja vuokralla asutaan. Lapsista ollaan puhuttu, mutta luultavasti niitä ei ole tulossa vielä muutamaan vuoteen..mites muut? :)

[/quote]

Avoliitossa, kolme lasta, neljäs tulossa, töissä omassa firmassa, avovaimo kotiäitinä,  omakotitalon remppa kesken.

[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 12:00"]

Valmistuin n. vuosi sitten amk:sta ja nyt burn outin takia saikulla..alan vaihto on käynyt useasti mielessä, en vaan vielä oikein tiedä mitä sitä lähtis seuraavaksi opiskelemaan. Vähän vanhempi mies löytyy, avoliitossa ollaan ja vuokralla asutaan. Lapsista ollaan puhuttu, mutta luultavasti niitä ei ole tulossa vielä muutamaan vuoteen..mites muut? :)

[/quote]

Avoliitossa, kolme lasta, neljäs tulossa, töissä omassa firmassa, avovaimo kotiäitinä,  omakotitalon remppa kesken.

Meillä on 2,5-vuotias lapsi ja alkukesästä tulossa toinen. Asuntolaina, avoliitto, vakkarityö ja farmariauto. Elämä rullaa mukavasti. Amk-opinnot tosin vielä kesken, saa nähdä kuinka niiden käy.

Vakituisessa työssä, yksi ammatti luettuna ja keväällä tarkoitus hakea opiskelemaan jälleen. Miehen kanssa yhdessä 3,5 vuotta ja naimisiin ensi kesänä. Lapsista ollaan puhuttu, mutta ainakaan vielä ne eivät tunnu ajankohtaisille. Ehkä sitten lähempänä kolmeakymmentä.

Elelen avovaimon ja kissan kanssa mukavassa kämpässä lähellä Helsingin keskustaa. Ei ole lapsia, eikä suunnitelmissa hankkiakaan ainakaan lähivuosina - halutaan esimerkiksi matkustella ensin.

Molemmilla vakituiset työpaikat, rahatilanne ja mielenterveys kunnossa. Onnellista ja rauhallista peruselämää. :)

3 lasta avioliitossa 2 asuntoa, 2 autoa alle 100 000 velkaa.

Vastaan tyttäreni puolesta. Asuu Intiassa, tapailee Eurooppalaista miestä ja tekee töitä.

Kolme ja puoli vuotta sit amiksesta valmistuin, sit tein pari vuotta töitä ja nyt kotona vajaa vuoden ikäisen lapsen kanssa. Vuokralla asutaan, just muutettii uuteen mut kunhan avomies saa paperit amk:sta ulos keväällä ni tarkotus ostaa oma. Itellä aikomus lähtee opiskelemaan ens syksynä, alanvaihto houkuttais.

Palasin kesällä vaihto-opinnoilta Yhdysvalloissa. Nyt jatkan "omassa" yliopistossa, graduseminaarissa parhaillaan. Tänä vuonna saan toivottavasti maisterinpaperit, tohtoriksi jatkaminen harkinnassa. Asun yksin yksiössä kaupungin keskustassa, en seurustele. Elämä tuntuu ihanalta juuri nyt!

Alanvaihtoa juuri toteuttamassa, eli taas opiskelemaan, avoliitossa, ei lapsia :)