Lue keskustelun säännöt.
Suomessa koulutetaan nuoria tietoisesti heikosti työllistäville aloille
06.10.2020 |
On myös yhteiskunnan vika, että tietoisesti koulutetaan ihmisiä aloille, joilla työllistymismahdollisuudet ovat vuodesta toiseen surkeat. Artesaaneista vain n. 20 % työllistyy koulutusta vastaaviin tehtäviin, mutta silti heitä pusketaan työmarkkinoille vuodesta toiseen. Nykyinen hallituksemme on erityisesti kunnostautunut tässä työttömyystilastojen väliaikaisessa siivoamisessa koulutuksen avulla. Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätää tuhansittain aloilla, joilla on jo nyt merkittävä määrä ihmisiä työttömänä. Pulaa on kuitenkin vain lääkäreistä, puheterapeuteista ja sosiaalityöntekijöistä.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkonomin koulutus on yksi minkä voisi lopettaa. Täysin turha tutkinto. Kaupan kassan työn oppii ilman merkonomin opintojakin. Tuota tutkinto pidetään yllä vain opettajien suojatyöpaikkojen vuoksi.
Vielä enemmän opettajien suojatyöpaikkoja ovat aloituksessa mainitut artesaanialat ja erityisesti taidealat.
Erittäin iso osa opinahjoista on olemassa tasa oman olemassaolonsa ja opettajiensa työllistämisen takia. Pitävät kynsin hampain kiinni olemassaolostaan, vaikka näihin laitoksiin hakeville ne ovat surmanloukku. Käytännössä tulevaisuus opiskelijalla, joka erehtyy taidealan oppilaitokseen, loppuu siihen. Tämä on julmaa peliä. Opiskelijoita pitäisi etukäteen varoittaa ja opiskelupaikkoja vähentää radikaalisti. Haluavatko taidealojen instituutiot tappaa itsensä, sitähän tämä edellyttäisi? Ei todellakaan. Siksi tilanne on se, mikä on ja tietämättömimmät opiskelijat kantavat seuraukset niskassaan.
Ja ei, nuoret eivät todellakaan ajattele kovin pitkälle. Erityisesti taidealoilla asiassa hämää myös kova kilpailu aloituspaikooista ja kovat pääsykokeet. Eihän paikka, josta kilpaillaan ja jossa joutuu todistamaan kelpoisuutensa pahimmillaan viikon pääsykokeilla, voi tuottaa kannattamatonta opiskelua? No, todellisuuteen herätään heti, kun opiskelu on ohi, eikä pysty elättämään itseään. Julmaa, tosi julmaa.
Kyllä me siellä taidekoulussa herättiin heti ekalla viikolla. Voiko opetus olla näin pskaa, kun tänne oli niin kauhean vaikea päästä? Ei voi olla niin, että valintakokeet on opiskelun vaativin osuus. Ulkomaisille opettajille kiitos, olivat ihan parhainta antia, työelämäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu. Koulutetaan KAIKKI puheterapeuteiksi, lääkäreiksi ja sosiaalityöntekijöiksi.
Vähän sellainen fiilis tulee koulutuspolitiikan tavoitteista.
60%:ille pitäisi saada korkeakoulututkinto.
Korkeakoulutetut työllistyvät huomattavasti useammin kuin matalasti koulutetut. Suomessa koulutustaso on muita länsimaita alhaisempi muutenkin. Mikä on tämä joidenkin hinku vähentää koulutusta ja pyrkiä ilmeisesti kisaamaan kehitysmaiden kanssa kouluttamattoman työvoima halpuudesta?
Suomessa on todella vaikea päästä opiskelemaan aikuisena toista ammattia, koska ensikertalaisuuskiintiöt. Tässä kohtaa kannattaisi höllentää, jos halutaan verotuloja.
Olisin itsekin saanut yliopistopaikan jos minulla olisi ollut yo-todistuksen ja pääsykokeen päälle laittaa ensikertalaisuus...
Nyt sitten matalapalkka-alalla + hyvin pieni tulovero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkonomin koulutus on yksi minkä voisi lopettaa. Täysin turha tutkinto. Kaupan kassan työn oppii ilman merkonomin opintojakin. Tuota tutkinto pidetään yllä vain opettajien suojatyöpaikkojen vuoksi.
Tuohon voi lisätä vielä. Opiskele mieluummin vaikka laistoshuoltajaksi niin on helpompi saada töitä, täydet tunnut ja palkkakin on lisineen parempi kuin myyjällä. Ja myyjäksi 99,999% merkonomeista päätyy ja loput muihin töihin. Siivoojan työ ei vain taida useimmista tuntua yhtä kivalta kuin myyjän mutta työtä tehdään rahan vuoksi eikä se kiva työ aina elätä.
Heikko status.
Status ei lämmitä kun katsoo tilinauhaa. Ei siivoojan homma ole sen kummempi duunarityö kuin muutkaan. Siinäkin on hyvät ja huonot puolet. Ei se nyt ole niin herkkua tehdä tehtaassakaan jotain raskasta linjatyötä 10-11€ tuntipalkalla.
Oletko sinä siivooja vai muuten vaan yrität puskea muita alalle, jonne et edes itse halua?
Eniten minua ärsyttää ihmiset, jotka ovat itse hyvässä asemassa, hyvällä palkalla (ja saaneet valita, mitä opiskelevat), mutta vaatimassa muita ammatteihin, joita eivät kelpuuta omaan ansioluetteloonsa. Nuoret ovat fiksuja (no, ehkä eivät kaikki, mutta suurin osa). Minusta on täysin oikein ja ymmärrettävää, jos he eivät ajattele "työ on vain työtä", vaan haluavat myös oikeasti pitää siitä, mitä tekevät, etenkin jos älyä riittää (vaikkei olisi superlahjakkuus). Kuten ensimmäisellä sivulla joku sanoi, suurin osa meistä on keskivertoja. On resurssien tuhlausta laittaa edes keskiverto ihminen tekemään jotain tosi simppeliä (paitsi jos hän itse niin haluaa).
Ei sitä kaikkea voi oponkaan niskaan laittaa. Kannattaa ihan keskustella sen oman nuoren kanssa näistä tulevaisuuden suunnitelmista ja tarjota niihin sitä realismiakin. Meilläkin nuori, jolla on myös tämä taiteellinen puoli, haaveili yläasteella siitä, että voisi piirtämällä tienata leipänsä. Minä en kuitenkaan nähnyt hänessä sen tason palavaa intohimoa, mitä taidealalla menestymiseen vaaditaan. Ja oli myös kokemusta siitä, että taiteilijatarvikkeisiin uppoaa loputon määrä rahaa. Valistin häntä, että kannattaisi hyödyntää hänelle suotua älyä ja matemaattista lahjakkuutta, koska noilla voi päästä hyvin palkattuihin hommiin ja sitten se taide voi jäädä mukavaksi vapaa-ajan harrastukseksi ilman stressiä siitä, mistä löytää seuraavan asiakkaan ja toimeksiannon. Ja saa piirrellä ihan mitä huvittaa!
Nyt tyttö opiskelee kolmatta vuotta tietotekniikkaa ja tekee niitä oman alan töitä opintojen ohessa, eikä joudu kovin köyhää opiskelijaelämääkään viettämään. Taidekursseja hän on ottanut mukaan niihin omiin opintoihinsa ja ne ovat tuoneet kivaa vaihtelua matematiikan ja ohjelmointikurssien ohelle. Hyvässä lykyssä hän voi jossain kohtaa työelämää päästä tekemään jotain, missä voi hyödyntää grafiikkapuolen osaamistaan. Mutta jos ei, niin jää kivaksi harrastuksesi.
Toki sen voi tehdä niinkin päin, että seuraa ensin sitä intohimoaan ja katsoo kuinka pitkälle siinä pääsee. Yksi luokkakaverini lukiosta teki näin. Hän meni Sibelius-akatemiaan opiskelemaan sellonsoittoa, voitti yhden kotimaisen ja yhden kansainvälisen kilpailun. Mutta ei hänestä kuitenkaan ollut siihen, että olisi pystynyt elättämään itsensä konserttisellistinä. Ja orkesterisoittajaksi hän ei halunnut, eikä opettajaksi. Aikansa yritettyään meni sitten opiskelemaan tietojenkäsittelyä ja väitteli siitä tohtoriksi. En tiedä pakertaako tutkijana vai mitä, mutta ainakin hankki itselleen ns. leipätyöhön vaadittavan koulutuksen.
Toinen luokkakaveri lukiosta teki toisin päin. Hän lopetti rakkaan pianonsoiton harrastuksensa siinä kohtaa kun opettaja sanoi, ettei voi opettaa häntä enää ja että jos tästä pidemmälle haluaa, pitää mennä konservatorioon tai Sibelius-akatemiaan ja se on sitten jo ammatiksi tähtäävää opiskelua. Tämä tyttö oli pragmaattisempi ja halusi hankkia itselleen ensin leipätyön ja opiskeli proviisoriksi. Ja taisi tehdä niitä hommia melko pitkään. Sitten jossain kohtaa hän opiskeli taidepuolta, ei kuitenkaan sitä pianonsoittoa, vaan kulttuurintuotantoa vai mitähän se on. Ja toimii nyt tuottajana ja pääsee toteuttamaan sitä taidepuoltaan.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu. Koulutetaan KAIKKI puheterapeuteiksi, lääkäreiksi ja sosiaalityöntekijöiksi.
Vähän sellainen fiilis tulee koulutuspolitiikan tavoitteista.
60%:ille pitäisi saada korkeakoulututkinto.
Korkeakoulutetut työllistyvät huomattavasti useammin kuin matalasti koulutetut. Suomessa koulutustaso on muita länsimaita alhaisempi muutenkin. Mikä on tämä joidenkin hinku vähentää koulutusta ja pyrkiä ilmeisesti kisaamaan kehitysmaiden kanssa kouluttamattoman työvoima halpuudesta?
60% korkeakoulutettuja, tämä tavoite on ristiriidassa realiteettien kanssa.
Bellin käyrä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki taide- ja musiikkipuolen opinnot ovat kyllä ihan yhtä tyhjän kanssa ainoana alana. Eihän täällä elä edes suurin osa tunnetuistakaan muusikoista, näyttelijöistä ja taiteilijoista sillä. Että takaportti on hyvä olla vaikka se suurin intohimo olisi huilun soitto tai teatterin lavalla esiintyminen.
Valtio maksaa pienille paikkakunnille jokaisesta opiskelupaikasta ja valmistuneista opiskelijousta oppilaitosten kautta. Tulee rahaa kun koulutetaan.
Opettajat saavat palkkaa eivätkä halua muuttaa osaamistaan aloille, joita eivät osaa. Junnaavat samaa vuodesta toiseen ja palkka juoksee.
Ei puututa koko koulujärjestelmään mitä kannattaa Suomessa opettaa, missä ja kenelle.
Koko järjestelmä pitäisi uudistaa ja lopettaa turha koulutus, jossa ei työpaikkoja tiedossa. Lisätä paikkoja aloille, jossa kasvava kysyntä, mut kun ne liki eläkeikäiset opettajat ja pienet paikkakunnat kouluineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näille huonosti työllistäville aloille pitäisi olla tiukka karsinta. Vain he, joilla on oikeasti riittävästi lahjoja alalle pääsisivät sisään. Nyt valmistuu keskinkertaisuuksia liikaa. Heitä ei halua palkata kukaan.
Jos huonosti työllistäville aloille tehdään tiukka karsinta, niin mihin nää keskinkertaiset hakijat sitten menee? Koska nämä keskinkertaiset artesaanit eivät tule olemaan lahjakkaita lääkäreitä, varsinkin olemattomalla motivaatiolla...
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu. Koulutetaan KAIKKI puheterapeuteiksi, lääkäreiksi ja sosiaalityöntekijöiksi.
Vähän sellainen fiilis tulee koulutuspolitiikan tavoitteista.
60%:ille pitäisi saada korkeakoulututkinto.
Korkeakoulutetut työllistyvät huomattavasti useammin kuin matalasti koulutetut. Suomessa koulutustaso on muita länsimaita alhaisempi muutenkin. Mikä on tämä joidenkin hinku vähentää koulutusta ja pyrkiä ilmeisesti kisaamaan kehitysmaiden kanssa kouluttamattoman työvoima halpuudesta?
Korkeakoulutuksen yhteys parempaan työllisyyteen ei välttämättä johdu pelkästään siitä että koulutus lisäisi inhimillistä pääomaa, vaan se voi perustua myös valikointiin ja signalointiin. Korkeakoulutukseen hakeutumista ja sen läpäisyä edistävät ominaisuudet (mm. tunnollisuus) todennäköisesti edistäisivät saman ihmisen pärjäämistä työelämässä myös ilman korkeakoulutusta, mutta työnantajan kannattaa nykyoloissa valita korkeakoulutettu "varmuuden vuoksi". Näitä epäsuoria työllisyysvaikutuksia pitäisi tutkia enemmän ja avoimemmin, ettei tule ikäviä yllätyksiä, jos suurin osa ikäluokasta korkeakoulutetaan ja toivotut vaikutukset jäävätkin saamatta. t. korkeakoulutettu
Korkeakoulutetut työllistyvät huomattavasti useammin kuin matalasti koulutetut. Suomessa koulutustaso on muita länsimaita alhaisempi muutenkin. Mikä on tämä joidenkin hinku vähentää koulutusta ja pyrkiä ilmeisesti kisaamaan kehitysmaiden kanssa kouluttamattoman työvoima halpuudesta?