anopin tapaaminen ahdistaa lapsettomuuden takia
olemme40v. pari, naimisissa10vuotta. kumpikaan ei ole ollut aktiivinen lapsiasiassa liiton alussa, sitten sairastuin ja muutamaan vuoteen taskaus ei ollut mahdollinen. nyt olemme pari vuotta yrittäneet lasta, yksikeskenmeno takana ja seuraavaksi mahdollisuus tarrkempiin tutkimuksiin. lapsettomuushoitihin en kovasti halua, koska sairastaessa sain tarpeekseni lääkäreistä.
joulu anoppilassa ahdistaa: anoppi painostaa hiljaisesti lapsenhankintaan, ei puhu suoraan asiasta, mutta vihjailee piikikkäästi. ei tiedä keskenmenosta, enkä halua asiasta puhua, liian tuskallista.
koen, että olen pettänyt miehen perheen, hän on ainoa lapsi, eikä lapsenlapsia ole minun takiani. häpeän lapsettomuutta ja pelkään anopin piikittelyä. mies on asiasta puhunut äitinsä kanssa ja pyytänyt, ettei aiheesta puhuta, koska emme voi tilanteelle muuta kuin toivoa ja yrittää.
miten selviän joulun yli? miten olette muut lapsettomat asian kokeneet ja käsitelleet?
ahdistaa se, että anoppi pitää lapsettomuutta minun syynäni: ohittaa kokonaan sen, ettei poikakaan halunnut lapsia liiton alussa ja että oli pari vuotta sairas, eikä raskaus ollut mahdollinen. ahdistaa ja tuntuu pahalta.
Kommentit (35)
Luulisi, että anoppi ei tuossa iässä enää odottelisi lapsenlapsia niin kovasti.
Eikö olisi helpompi jakaa tuska? Purskahda itkuun ensi kerralla kun anoppi kommentoi ja kerro ettei niitä lapsia tehä noin vaan
Kenties anoppi olisi oileasti pahoillaan eikä halua ottaa asiaa enää uudestaan puheeksi. Vedä rajat sille, miten sinulle saa puhua, älä ole ovimatto ja marttyyrinä itke selän takana.
Itselleni kävi niin että anoppi sanoi pojalleen suoraan, että hankit uuden ja nuoremman. Ja niinhän siinä kävi.
kerran olen itkenyt asian takia: anoppi kommentoi minun lihoneen ja sanoi jo toivoneensa, että olisin raskaana. seurauksena oli anopin raivokohtaus ja huuto, että en ymmärrä hänen huumoriaan.
asiasta ei voi keskustella avoimesti ja rauhallisesti, anopin tyyli kaikessa on vihjailu ja piikittely. näkee asiat vain omalta kannaltaan. ymmärrän hänen toiveensa lapsenlapsista, haluanhan lapsia itsekin. omat vanhempani eivät ole koskaan ottaneet kantaa henkilökohtaisiin valintoihini. suvussamme on toinen lapseton pari, eikä asiasta kyselty heiltä, jokainen tajuaa, että taustalla voi olla kipeä lapsettomuus.
ja sinulle numero kolme: lämmin kiitos kommentistasi. toivottavasti omassa elämässäsi kaikki on sujunut juuri niin kuin olet suunnitellut.
No on se vähän ihme, jos ette ole koskaan suoraan kertoneet anopille että edes yritätte lasta ja olette olleet kymmenen vuotta yhdessä. Aika ihme jos vielä nelikymppisenä aktiivisesti niitä lapsia odottelee. Todennäköisempäähän olisi että ette aio lapsia edes hankkia.
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:19"]
No on se vähän ihme, jos ette ole koskaan suoraan kertoneet anopille että edes yritätte lasta ja olette olleet kymmenen vuotta yhdessä. Aika ihme jos vielä nelikymppisenä aktiivisesti niitä lapsia odottelee. Todennäköisempäähän olisi että ette aio lapsia edes hankkia.
[/quote]
Miksi se, ettei aio hankkia lapsia, oikeuttaisi millään tavalla anopin sikailua?
Taitaa olla anopillasikin ollut vaikeuksia saada lapsia, jos kerran miehesi on ainokainen.. Uskoisin, että anoppisi toivoo, että miehesi olisi saanut lapsen/lapsia, mutta luultavasti ymmärtää tilanteen kyllä, kun kerrot hänelle, miksi teillä ei ole lapsia.
Meillä on yksi lapsi eikä enempää tule, toista elävää ei saatu. Meidän sisarukset eivät hanki lapsia. Toivon, että lapseni saa joskus lapsia, jos haluaa. Mutta jos ei saa, niin sille ei voi mitään..
Mikä pakko siellä anoppilassa on joulua viettää?
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:29"]
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:19"]
No on se vähän ihme, jos ette ole koskaan suoraan kertoneet anopille että edes yritätte lasta ja olette olleet kymmenen vuotta yhdessä. Aika ihme jos vielä nelikymppisenä aktiivisesti niitä lapsia odottelee. Todennäköisempäähän olisi että ette aio lapsia edes hankkia.
[/quote]
Miksi se, ettei aio hankkia lapsia, oikeuttaisi millään tavalla anopin sikailua?
[/quote]
Mistä sinä revit tuon lauseen? Tarkoitin, että jos nelikymppinen pariskunta ei ole koskaan edes sanonut että yrittää hankki lasta, saa olla aika ihmeellinen että vuosikaudet jaksaa kysellä ja painostaa onko lapsia tulossa.
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:29"]
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:19"]
No on se vähän ihme, jos ette ole koskaan suoraan kertoneet anopille että edes yritätte lasta ja olette olleet kymmenen vuotta yhdessä. Aika ihme jos vielä nelikymppisenä aktiivisesti niitä lapsia odottelee. Todennäköisempäähän olisi että ette aio lapsia edes hankkia.
[/quote]
Miksi se, ettei aio hankkia lapsia, oikeuttaisi millään tavalla anopin sikailua?
[/quote]
Mistä sinä revit tuon lauseen? Tarkoitin, että jos nelikymppinen pariskunta ei ole koskaan edes sanonut että yrittää hankki lasta, saa olla aika ihmeellinen että vuosikaudet jaksaa kysellä ja painostaa onko lapsia tulossa.
[/quote]
Millainen ihminen kyselee ja painostaa lapsista?
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:29"]
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:19"]
No on se vähän ihme, jos ette ole koskaan suoraan kertoneet anopille että edes yritätte lasta ja olette olleet kymmenen vuotta yhdessä. Aika ihme jos vielä nelikymppisenä aktiivisesti niitä lapsia odottelee. Todennäköisempäähän olisi että ette aio lapsia edes hankkia.
[/quote]
Miksi se, ettei aio hankkia lapsia, oikeuttaisi millään tavalla anopin sikailua?
[/quote]
Mistä sinä revit tuon lauseen? Tarkoitin, että jos nelikymppinen pariskunta ei ole koskaan edes sanonut että yrittää hankki lasta, saa olla aika ihmeellinen että vuosikaudet jaksaa kysellä ja painostaa onko lapsia tulossa.
[/quote]
Luitko aloituksen? Siteeraan sinulle sieltä olennaisen kohdan:
"mies on asiasta puhunut äitinsä kanssa ja pyytänyt, ettei aiheesta puhuta, koska emme voi tilanteelle muuta kuin toivoa ja yrittää."
Muutenkin on mautonta puuttua toisten lapsisuunnitelmiin.
Miksei miehesi vaihda sua nuorempaan?
Ap, miten miehesi reagoi äitinsä piikittelyihin? Ovatko ne hänestä ok? Kokeeko hänkin kenties, että lapsettomuutenne on juuri sinun vikaasi?
Minusta avainasemassa on miehesi ja vain hän voi muuttaa tilanteen niin, että pystytte hyvässä hengessä viettämään joulua. Miehen pitäisi reagoida äitinsä piikittelyyn välittömästi tiukalla kannalla. Esim. etukäteen ilmoittaa, ettei halua kuulla ilkeilyä ja sitten kun sitä kuitenkin tulee, niin välittömästi ilmoittaa, että vierailu loppui tähän. Aivan sama, miten anoppi alkaa kirkua ja huutaa. Sitten huudetaan takaisin.
Toisaalta en ymmärrä, että jos piikittelyä on kaikesta huolimatta luvassa, niin miksi kummassa edes menette sinne anoppilaan. Mies voisi ilmoittaa äidilleen, ettei jaksa kuunnella äitinsä ivailua ja että sinäkään et siitä pidä ja siksi vietätte joulun ihan omalla tavallanne.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että miehesi ajattelee sisimmässään äitinsä olevan oikeassa ja kokee piikittelyn sellaisena, jonka ansaitset, koska väen väkisin haluaa laittaa sinut sitä kuuntelemaan. Lisäksi jos ei mitenkään itse puutu siihen, niin ongelma ei taida olla ollenkaan anoppi vaan poikansa.
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:12"]
kerran olen itkenyt asian takia: anoppi kommentoi minun lihoneen ja sanoi jo toivoneensa, että olisin raskaana. seurauksena oli anopin raivokohtaus ja huuto, että en ymmärrä hänen huumoriaan.
asiasta ei voi keskustella avoimesti ja rauhallisesti, anopin tyyli kaikessa on vihjailu ja piikittely. näkee asiat vain omalta kannaltaan. ymmärrän hänen toiveensa lapsenlapsista, haluanhan lapsia itsekin. omat vanhempani eivät ole koskaan ottaneet kantaa henkilökohtaisiin valintoihini. suvussamme on toinen lapseton pari, eikä asiasta kyselty heiltä, jokainen tajuaa, että taustalla voi olla kipeä lapsettomuus.
ja sinulle numero kolme: lämmin kiitos kommentistasi. toivottavasti omassa elämässäsi kaikki on sujunut juuri niin kuin olet suunnitellut.
[/quote]
Taidat olla kyllä aika herkkänahkainen kun noin pillastuit tuosta numero kolmosenkin kommentista.. Harvempi kai enää aktiivisesti odottaa että 4-kymppisenä hankittaisiin (ainakaan) ensimmäistä lasta..
Voi, ap, sympatiani sinulle! Meillä aika sama tilanne. Olemme nyt vuoden yrittäneet lasta, mutta ei ole tärpännyt. Ja meillä vielä se tilanne, että mies ei niin kamalasti sitä lasta edes kaipaa, joten ei suostu seksiin kovin usein.
Olen ajatellut, että jos ei seuraavan kuukauden aikana ala miestä lapsenteko kiinnostaa, otan eron ja hankin lapsen yksin. :(
Menemme joulupäivänä anopin luo. Hän on lapsihullu ja on jo aiemmin udellut lapsista ja ilmoittanut, että sen pitää sitten olla poika. Hän on päättänyt, kun kerran miehen siskolla on poika, että ne on sitten poikia ne serkukset. (Joo, epäilen, että anopilla ei ihan kaikki naakat tapulissa.)
Pelkään, että jos anoppi inahtaakaan, että onko meille tulossa jo lapsi, niin alan itkeä. Tai, mitäs pelkäämistä siinä on. Luulen, että jos asiasta kysytään, purskahdan itkuun ja säntään ulos ja lähden kotiin. En nyt vaan kestä utelua asiasta, koska luulin jo ennen viime kuukautisia olevani raskaana ja mietin, miten onnellinen olen jouluaattona, jos odotan vauvaa... Ja sitten ne kuukautiset alkoivat.
Enkä todellakaan halua jouluna alkaa puida tätä asiaa jonkun sellaisen ihmisen kanssa, joka levittää sen seuraavaksi pitkin kyliä.
Sovi miehesi kanssa, että ensimmäisestä piikittelystä peli poikki: lähdet kotiin.
Minulla on sama tilanne, tosin yritystä vähemmän ja olen nuorempi. Olen 27v ja lasta yritetty 5 vuotta, me ollaan oltu myös lapsettomuushoidoissa. Kaksi keskenmenoa. Epätodennäköistä että enää mitään tapahtuu. Meillä anoppi ei sano minulle, mutta mieheltä kyselee, vihjailee, tarkkailee olenko lihonut... Muttei kuitenkaan lauo tuollaisia mauttomuuksia päin naamaa kuin sinun anoppisi. Kuulostaa todella ikävältä, kun itselle jo se anopin tarkkailu on rankkaa... Anoppi olettaa että kyllä parikymppiset naiset raskautuu aina...
Minulla on sama tilanne, tosin yritystä vähemmän ja olen nuorempi. Olen 27v ja lasta yritetty 5 vuotta, me ollaan oltu myös lapsettomuushoidoissa. Kaksi keskenmenoa. Epätodennäköistä että enää mitään tapahtuu. Meillä anoppi ei sano minulle, mutta mieheltä kyselee, vihjailee, tarkkailee olenko lihonut... Muttei kuitenkaan lauo tuollaisia mauttomuuksia päin naamaa kuin sinun anoppisi. Kuulostaa todella ikävältä, kun itselle jo se anopin tarkkailu on rankkaa... Anoppi olettaa että kyllä parikymppiset naiset raskautuu aina...
Minulla on sama tilanne, tosin yritystä vähemmän ja olen nuorempi. Olen 27v ja lasta yritetty 5 vuotta, me ollaan oltu myös lapsettomuushoidoissa. Kaksi keskenmenoa. Epätodennäköistä että enää mitään tapahtuu. Meillä anoppi ei sano minulle, mutta mieheltä kyselee, vihjailee, tarkkailee olenko lihonut... Muttei kuitenkaan lauo tuollaisia mauttomuuksia päin naamaa kuin sinun anoppisi. Kuulostaa todella ikävältä, kun itselle jo se anopin tarkkailu on rankkaa... Anoppi olettaa että kyllä parikymppiset naiset raskautuu aina...
Miksi ette voisi olla asiasta avoimia, ja kertoa mistä on kyse?