Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
anopin tapaaminen ahdistaa lapsettomuuden takia
22.12.2013 |
olemme40v. pari, naimisissa10vuotta. kumpikaan ei ole ollut aktiivinen lapsiasiassa liiton alussa, sitten sairastuin ja muutamaan vuoteen taskaus ei ollut mahdollinen. nyt olemme pari vuotta yrittäneet lasta, yksikeskenmeno takana ja seuraavaksi mahdollisuus tarrkempiin tutkimuksiin. lapsettomuushoitihin en kovasti halua, koska sairastaessa sain tarpeekseni lääkäreistä.
joulu anoppilassa ahdistaa: anoppi painostaa hiljaisesti lapsenhankintaan, ei puhu suoraan asiasta, mutta vihjailee piikikkäästi. ei tiedä keskenmenosta, enkä halua asiasta puhua, liian tuskallista.
koen, että olen pettänyt miehen perheen, hän on ainoa lapsi, eikä lapsenlapsia ole minun takiani. häpeän lapsettomuutta ja pelkään anopin piikittelyä. mies on asiasta puhunut äitinsä kanssa ja pyytänyt, ettei aiheesta puhuta, koska emme voi tilanteelle muuta kuin toivoa ja yrittää.
miten selviän joulun yli? miten olette muut lapsettomat asian kokeneet ja käsitelleet?
ahdistaa se, että anoppi pitää lapsettomuutta minun syynäni: ohittaa kokonaan sen, ettei poikakaan halunnut lapsia liiton alussa ja että oli pari vuotta sairas, eikä raskaus ollut mahdollinen. ahdistaa ja tuntuu pahalta.
Kommentit (35)
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:55"]
Kannattaisiko vähän miettiä tuota lapsen yksin hankkimista? Ei ole ihan helppo tie se.
[/quote]
Jos minulle tarkoitit, niin kuinka minulla sitten anoppi on jos yksin olen hankkimassa? Mies löytyy, lapsettomuuden syy minussa...
t. 17
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitin tuota aiempaa, joka miettii lapsen hankkimista yksin, koska nykyinen isäehdokas ei harrasta tarpeeksi usein seksiä. Jos mies kuitenkin haluaa lapsen, niin kannattaa yrittää hänen kanssaan.
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:46"]
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että miehesi ajattelee sisimmässään äitinsä olevan oikeassa ja kokee piikittelyn sellaisena, jonka ansaitset, koska väen väkisin haluaa laittaa sinut sitä kuuntelemaan. Lisäksi jos ei mitenkään itse puutu siihen, niin ongelma ei taida olla ollenkaan anoppi vaan poikansa.
[/quote]Äh, tää on todennäköisesti ylianalysointia. Hämmentävän suuri osa miehistä vaan on todella tossuja äitinsä suhteen. Ainakin mun kokemuksen mukaan. Naiset puhuu vanhempiensa kanssa suoraan ja keskustelevat asioista, miehet ei uskalla ja nykkäilevät vain äitinsä mielipiteille. Hämmentävä ilmiö.
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:30"]Taitaa olla anopillasikin ollut vaikeuksia saada lapsia, jos kerran miehesi on ainokainen.. Uskoisin, että anoppisi toivoo, että miehesi olisi saanut lapsen/lapsia, mutta luultavasti ymmärtää tilanteen kyllä, kun kerrot hänelle, miksi teillä ei ole lapsia.
Meillä on yksi lapsi eikä enempää tule, toista elävää ei saatu. Meidän sisarukset eivät hanki lapsia. Toivon, että lapseni saa joskus lapsia, jos haluaa. Mutta jos ei saa, niin sille ei voi mitään..
[/quote]
Täh?! Miten yksilapsisuus liittyy mitenkään lastensaannin vaikeuteen?! Ehkä joillekin riittää se yksikin pershedelmä.
Mulla on ihan päinvastainen tilanne, olen raskaana ja anoppi ei halua lapsenlapsia. Hän on tehnyt valitettavan selväksi, että meidän esikoisen pitää jäädä hänen ainoaksi lapsenlapsekseen. Eilen shoppailin "kaapuja", joilla peitän mahani. Toivoin, että mies kertoisi äidilleen etukäteen, mutta hän kertoo vasta kun ihan pakko.
Ja tiedoksi, olemme raitis, työssäkäyvä pari ja anoppi asuu niin kaukana ettei lapsia hänellä hoidateta.
Tsemppiä kaikille, jotka joutuvat kohtaamaan kohtuuttomia vaatimuksia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama tilanne, paitsi että ollaan vapaaehtoisesti lapsettomia ja anopin vihjailut ja haaveilut lapsenlapsista lähinnä vain vituttaa, ei satuta. Ollaan oltu yhdessä mieheni kanssa jo 15 vuotta ja ikääkin on sen verran, että luulisi parikymppisenä lapsensa saaneen anopin jo tajuavan, missä mennään. Mutta ei! Joka ikinen kerta, kun tavataan niin hän ottaa lapsenlapseet (tai niiden puutteen) puheeksi tavalla tai toisella. Yhtenä jouluna antoi meille lahjaksi vaaleansininen vauvan myssynkin, kun se oli hänen mielestään niin söpö. Jep jep.
kiitos kommenteista tähän saakka.
miehet ovat todella tossuja äitiensä suhteen. omani kutenkin tuli sen lihavuuskommentin ja se minun mieleni pahoittamisen jälkeen järkiinsä. olin turvonnut lääkityksen vuoksi ja vihdoin iloisena kerroin että turvotus alkaa laskea, siihen anoppisiis kommentoi, että olen kyllä vatsanseudulta pullea, ja luuli jo mun olevan raskaana. kun itkin kommenttia, se olikin vain huumoria, jota pitäisi ymmärtää.
tossukka mieheni on yhä siinä, että haluaa olla jouluna kotona, mutta olemme joskus viettäneet joulua kahdestaan, joten menen hänen mieleikseen anoppilaan. miehen isä on kiva tyyppi.
ihmisten hienotunteisuuden puute lapsettomuusasiassa on käsittämätöntä, sen ymmärtää vasta, kun sen kokee itse.
anopin tarve saada lapsenlapsia ohittaa kaikkien muiden tuntemukset ja oikeuttaa mihin tahansa. eniten minua suututtaa se, että anoppi tietää sairaudestani ja siitä, että samaan aikaan läheiseni sairastui ja kuoli, siksikin lapsiasia tuntuu minusta pahalta, mutta osaan ajatella suhteellisudentajuisesti: pahempaakin elämässä on. tunnen myös sairauden vuoksi joitakin, jotka eivät koskaan voi saada lasta, meillä on sentään toivoa vielä, vaikka ymmärrän, että olen jo vanha.
anopin kanssa keskustelu on mahdotonta asiasta siksi, että se menee jankkaamiseksi ja syyllistämiseksi siitä, että miksi ette aiemmin yrittäneet ja olette jo vanhoja nyt. kummallekaan niistä tosiasioista ei mitään voi.
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:46"]
Ap, miten miehesi reagoi äitinsä piikittelyihin? Ovatko ne hänestä ok? Kokeeko hänkin kenties, että lapsettomuutenne on juuri sinun vikaasi?
Minusta avainasemassa on miehesi ja vain hän voi muuttaa tilanteen niin, että pystytte hyvässä hengessä viettämään joulua. Miehen pitäisi reagoida äitinsä piikittelyyn välittömästi tiukalla kannalla. Esim. etukäteen ilmoittaa, ettei halua kuulla ilkeilyä ja sitten kun sitä kuitenkin tulee, niin välittömästi ilmoittaa, että vierailu loppui tähän. Aivan sama, miten anoppi alkaa kirkua ja huutaa. Sitten huudetaan takaisin.
Toisaalta en ymmärrä, että jos piikittelyä on kaikesta huolimatta luvassa, niin miksi kummassa edes menette sinne anoppilaan. Mies voisi ilmoittaa äidilleen, ettei jaksa kuunnella äitinsä ivailua ja että sinäkään et siitä pidä ja siksi vietätte joulun ihan omalla tavallanne.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että miehesi ajattelee sisimmässään äitinsä olevan oikeassa ja kokee piikittelyn sellaisena, jonka ansaitset, koska väen väkisin haluaa laittaa sinut sitä kuuntelemaan. Lisäksi jos ei mitenkään itse puutu siihen, niin ongelma ei taida olla ollenkaan anoppi vaan poikansa.
[/quote]
Olen todellakin samaa mieltä. Omien vanhempien kanssa on helpompi selvittää ristiriitoja. Miehen kuuluu olla mies ja puolustaa puolisoaan! Kohtuullista olisi, että hän puhuisi asiasta kahden kesken äitinsä kanssa ennen joulua ja asettaisi selkeät rajat. Sinun ei tarvitsisi olla edes paikalla koko keskustelussa. Tämä olisi myös anoppisi kannalta hyvä jos vaikka olisi niin, että hän ei ymmärtäisi kuinka loukkaavana koet hänen puheesi. Joku anoppihan voisi vain ajatella kannustavansa teitä lapsentekoon.
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 11:04"]
Vedä rajat sille, miten sinulle saa puhua, älä ole ovimatto ja marttyyrinä itke selän takana.
[/quote]
Juuri näin. Meillä ei ole lapsia, eikä niitä ole tulossakaan. Ensimmäisenä jouluna oli avointa utelua, mutta laitoin äidilleni äkkiä jauhot suuhun ja tein selväksi, etten ota vastaan minkäänlaisia vihjauksia tai kommentteja omista lisääntymisasioistani. Kerran tuon jälkeen äitini vielä yritti, mutta nyt hän tietää, etten epäröi laittaa yhteydenpitoa katkolle, jos toiveitani ei kunnioiteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano sille anopille: Poikas on tuhkamuna. Ei onnaa nää hommat.
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 12:19"]
Täh?! Miten yksilapsisuus liittyy mitenkään lastensaannin vaikeuteen?! Ehkä joillekin riittää se yksikin pershedelmä.
[/quote]
No esimerkiksi siten, että jos anopilla on jäänyt syli tyhjäksi yhden lapsen kanssa, niin haluaisi, että pojalla ja miniällä ei käy samalla tavalla. Yksi lapsi tuon ikäisellä kertoo aika usein siitä, että jotain ongelmia on lasten saamisen kanssa ollut. Oletettavasti ap:n anoppi on 60 vuotias tai vanhempi, ehkäisyä ei ole harrastettu ihan näin tehokkaasti kuin nykypäivänä.
Ja kyllä, esim. minulle riittää yksi lapsi (jos omiasi haluat kutsua pershedelmiksi, niin siitä vaan...), koska mun on ollut pakko sopeutua tilanteeseen. Oikeastihan mulla on kaksi lasta ja olisi useampikin, jos lasten tekeminen olisi ollut helppoa.
Aion kuitenkin pitää huolen siitä, että tulevaisuudessa oman miniäni ei tarvitse pelätä uteluita ja syyllistämistä mahdollisen lapsettomuuden takia - tiedän itse, miten vaikeaa se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, toivotan sydämestäni kovasti voimia jouluusi. Itselläni tämä joulu on elämäni rankin. Epäonnistuneet lapsettomuushoidot päättyivät pari kuukautta sitten. Olen henkisesti ja fyysisesti ihan rikki ja haluaisin vain levätä koko joulun ja surra asiaa pois, että jaksaisi taas painaa töissä vuoden alussa.
Minulla kuitenkin edessä sukujoulu, jota kammoan. Jouluseuraani kuuluu useampi nuoren lapsen äiti ja minulle on heidän lapsenhoito kiireidensä takia langennut emännän rooli. Saa nähdä kuinka jaksan. Ja kuten moni täälläkin ilkeillä kommenteilla kirjoittaneet osoittavat, lapsettomuus olisi paljon helpompi kohdata jos ihmiset kunnioittaisivat edes hieman toisen ihmisen arvoa. Hyvää joulua kaikille.
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 14:08"]
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 12:19"]
Täh?! Miten yksilapsisuus liittyy mitenkään lastensaannin vaikeuteen?! Ehkä joillekin riittää se yksikin pershedelmä.
[/quote]
No esimerkiksi siten, että jos anopilla on jäänyt syli tyhjäksi yhden lapsen kanssa, niin haluaisi, että pojalla ja miniällä ei käy samalla tavalla. Yksi lapsi tuon ikäisellä kertoo aika usein siitä, että jotain ongelmia on lasten saamisen kanssa ollut. Oletettavasti ap:n anoppi on 60 vuotias tai vanhempi, ehkäisyä ei ole harrastettu ihan näin tehokkaasti kuin nykypäivänä.
Ja kyllä, esim. minulle riittää yksi lapsi (jos omiasi haluat kutsua pershedelmiksi, niin siitä vaan...), koska mun on ollut pakko sopeutua tilanteeseen. Oikeastihan mulla on kaksi lasta ja olisi useampikin, jos lasten tekeminen olisi ollut helppoa.
Aion kuitenkin pitää huolen siitä, että tulevaisuudessa oman miniäni ei tarvitse pelätä uteluita ja syyllistämistä mahdollisen lapsettomuuden takia - tiedän itse, miten vaikeaa se on.
[/quote]
Niin, ja lapsettomuushan on perinnöllistä. Esim. äitini äidillä oli vain yksi lapsi - äitini. Äidilläni on 3 lasta, mutta kukaan meistä ei ole syntynyt helposti, ainakin keskenmenoja on useampia. Itselläni on yksi elävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 12:30"]Meillä sama tilanne, paitsi että ollaan vapaaehtoisesti lapsettomia ja anopin vihjailut ja haaveilut lapsenlapsista lähinnä vain vituttaa, ei satuta. Ollaan oltu yhdessä mieheni kanssa jo 15 vuotta ja ikääkin on sen verran, että luulisi parikymppisenä lapsensa saaneen anopin jo tajuavan, missä mennään. Mutta ei! Joka ikinen kerta, kun tavataan niin hän ottaa lapsenlapseet (tai niiden puutteen) puheeksi tavalla tai toisella. Yhtenä jouluna antoi meille lahjaksi vaaleansininen vauvan myssynkin, kun se oli hänen mielestään niin söpö. Jep jep.
[/quote]
APUA MITEN RÖYHKEÄ ANOPPI!!!!
Alue: Aihe vapaa
Kannattaisiko vähän miettiä tuota lapsen yksin hankkimista? Ei ole ihan helppo tie se.