Kolmas lapsi? Auttakaa mua päättämään

Onhan se ideana varmaan ihan hyvä, mutta käytännössä ei.

Niih, ku sitä mä mietin just että kun nuo kaksikin on niin pieniä.. Mutta joka paikassa on nyt pikkusia vauvoja, niin vähemmästäkin alkaa hormonit hyrräämään ja kuume nousemaan.

Siinä se sivussa menee.

jos tollasta tarvii miettiä, niin kannattaa jättää tekemättä

Kolme on ihan hyvä luku. Siinä on vaan piristi hommaa kun ei oo isot ikäerot. Vauvakuumeen takia ei sen sijaan ikimaailmassa pidä tehdä lasta. Se on vauva reilut puoli vuotta.

Omat lapset 2,5v ja 7kk, ja minulla on kamala vauvakuume ja olen niin kateellinen raskaana oleville kun niillä on se synnytys edessä, ja se ihanuus kun pitää vastasyntynyttä sylissä ja saa tutustua uuteen ihmiseen jne.... 

Järki kuitenkin sanoo että pimahtaisin jos tekisimme kolmannen, vauva-aika tämän toisen kanssa mennyt kokonaan ohi koska esikoinen on vaatinut niin paljon huomiota, ihana uhmaikä....

Kolmas ehkä sitten joskus kun nämä ovat vähän isommat, vaikka ikää on jo 31v, enkä halua kovin vanhana enää hankkia lisää lapsia. 

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 23:39"]

jos tollasta tarvii miettiä, niin kannattaa jättää tekemättä

[/quote]

Eli parempi tehdä päätökset miettimättä??!?

Ei kannata... kohti uusia haasteita mieluummin.

Mä mietin että jaksaisko vielä viidennen. :) Tarkoitus oli mutta nuorin ei oikein nuku vieläkään. Mutta tässä vaiheessa sillä ei ole käytännöllisten asioiden kanssa niin merkitystä, kun lapsia on kuitenkin jo monta.

Mutta kannustan ilman muuta yrittämään kolmatta. Sisaruus on suuri rikkaus. Ainakin minulle ja kaikesta päätellen lapsilleni.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 23:43"]Kolme on ihan hyvä luku. Siinä on vaan piristi hommaa kun ei oo isot ikäerot. Vauvakuumeen takia ei sen sijaan ikimaailmassa pidä tehdä lasta. Se on vauva reilut puoli vuotta.[/quote]

No ei kai kukaan tarkoita vauvakuumeella sitä että haluaa lapsensa vain vauva-ajan vuoksi :D

Mä mietin koko viime kesän ja syksyn, pitäisikö "hankkia" kolmas lapsi vai ei. Olin jo jossain vaiheessa päätynyt siihen, että joo, yritetään, mutta sitten -onneksi- tulin järkiini. Tajusin, että oikeastaan haluni saada kolmas lapsi oli vain tulevaisuuden (tuntemattoman) pelkoa, siis minulla on tulossa sellainen tilanne, että työnkuvani vaihtuu täysin uudenlaiseen. Jotenkin tämä ajatus pelotti minua (pelottaa edelleen, muttei siinä määrin, nyt alan olla jo enemmän innostunut kuin pelokas) ja mietin jotenkin tiedostamattomasti kolmatta lasta ratkaisuksi tilanteeseeni.

Sitten tosiaan aloin kuitenkin innostumaan uudesta työnkuvastani, ja samalla aloin miettiä, mitä järkeä olisi hankkia nyt muka kolmas lapsi, kun kahdessakin tuntuu välillä olevan ihan kädet täynnä. Ja nyt kuitenkin elämä alkaa taas olemaan sujuvaa, ei ole pitkään aikaan ollut enää yövalvomisia, vaipparumbaa, vauvatarvikkeita joka puolella asuntoa, lasten kanssa on mukavaa käydä esim. ulkona syömässä tai kahviloissa tai ylipäätään kyläilemässä, kun ei tarvitse koko aikaa juosta ymmärtämättömän ipanan perässä ja pelätä että tämä rikkoo jotain, tai itsensä.. kahvit saa juoda kuumana, eikä kylmänä! On omaa aikaa, koti pysyy siistimpänä! Ei neuvolakäyntejä, ei lääkärikäyntejä, ei synnytystä, ei pelkoja kaikenmaailman asioista, jotka voivat raskausaikana/synnytyksessä tms. mennä vikaan...

Joo. Siis päädyin siihen, että mä en halua enää ottaa askelta taaksepäin, vaan nyt on aika mennä eteenpäin. Lapset ovat ihania, mutta miksi en nauttisi nyt näistä kahdesta jotka jo ovat olemassa, ja keskittyisin pitämään heistä huolta niin hyvin kuin mahdollista?