Puolisoidenne ärsyttävimmät tavat/luonteenpiirteet?

Sukat. Miksei niitä voi viedä pesuun, kuten muutkin vaatteet?

Minun mollaaminen muiden läsnäollessa. 

Tietää kyllä, että en pidä hänen pikkutarkkuudesta ja kaiken kellottanisesta.

Mies on höpöttäjä. Ei sekuntiakaan hiljaa, höpisee itsekseenkin. Tai laulaa. Lisäksi jättää kaappien ovet levälleen. Tietää kyllä että jälkimmäinen ärsyttää minua aina ja että ensimmäinen on päivästä riippuen joko huvittavaa tai hermoja raastavaa.

Muuten hän tosin on maailman paras mies ❤️

Vierailija kirjoitti:

Minun mollaaminen muiden läsnäollessa. 

Kyllä kyllä...jaksaa aina ihmetyttää miksi ollaan suhteessa, jossa toinen ei kunnioita toista.

Vierailija kirjoitti:

Minun mollaaminen muiden läsnäollessa. 

Tätä en kuuntelisi hetkeäkään, puolisosi on ääliö.

Kyllä se on laiskuus ja hajamielisyys. Mies on fiksu, ihana ja rakas, mutta niin tavattoman saamaton näiden luonteenpiirteiden/opittujen tapojen vuoksi. Hoitaa onneksi työnsä kunnolla ja tekee lasten kanssa sen mitä pyydän tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Minun mollaaminen muiden läsnäollessa. 

Ei muuta kuin vaihtoon.

Oikeasti miksi alistut moiseen?

Vierailija kirjoitti:

Minun mollaaminen muiden läsnäollessa. 

Minkälaista mollaamista, kenen läsnäollessa, oletko sanonut tähät puolisollesi?

Päättämättömyys on se pahin. Hän voi vatvoa jotain hotellin valintaa päiväkausia, ellen päätä meidän puolesta. Tavarat ei mene myöskään hänen jäljiltä paikoilleen ja esim likaisia nenäliinoja löytyy kaikkialta. Joskus sanon,

että näistä, joskus vain siivoan hänen jälkeensä. Nämä on pieniä vikoja, muuten ihanassa miehessä ja niitä vikoja löytyy minustakin.

Mies on jokseenkin epäempaattinen ja joskus epäselvyydet tuntuvat hänen kanssaan piinaavilta kun taas normaalimman ihmisen kanssa ei epäselvyys aiheuta sellaista..piinaa.

Välillä aivan kamala huumorintaju, tilannetaju sillä lailla vähän heikko ettei osaa aina olla hiljaa kun olisi vain parempi olla hiljaa vaan yltyy hölisemään mitä typerämpiä juttuja. Kaikkein ärsyttävintä on kun hän saa täten jonkun tuhahduksen minusta puristettua ulos ja pitää sitä osoituksena, että vitsit olivat muka-osuvia..

Myös välistä yltyy määräilemään, päsmäröimään ja vaatimaan ja on silloin oikein kunnon pirttih irmu, inhottava valittaja-akka.

Loukkaantuu helposti, esimerkiksi siitä etten ala kiltisti hääräämään kun hän alkaa määräämään. Tai jos en tiuskimisen, huudon, huonojen vitsien ja jäkätyksen jälkeen halua seksiä hänen kanssaan niin voih, hänestä tuntuu pahalta kun en halua häntä.

Lasten kasvatuksessa ei ole riittävää auktoriteettia eikä näytä selkeästi mitkä ovat säännöt. Kun lapset tekevät jotain väärää hän sanoittaa ja selittää aivan liikaa. Tuollainen on ok, mutta kyllä kaupassa kiukuttelevan lapsen saa myös esim. kantaa takaisin autoon. Ei tarvitse jäädä selittelemään (pahimmillaan) kuinka "nyt sua varmaan väsyttää ja ei noin saa tehdä eikä noinkaan saa tehdä, rauhoitu vähän, eikä noin saa tehdä, tule jos ostetaan vaikka kuitenkin tämä niin sopiiko sellainen ja rauhoitutko..." Ja jos minä sanon lapselle vastaavassa tilanteessa, että noin ei saa käyttäytyä kaupassa ja nyt meidän täytyy lähteä sen takia pois niin mies on pahimmillaan jopa sanonut että "älä välitä" ja mulkoillut minua typerästi.

Muutoin ärsyttää, että miehen hampaisiin on tullut näkyviä reikiä eikä ole paikkauttanut niitä kaikkia. Käy hermoille usein, meillä on siis perinteinen kehityskelpoinen parisuhde. Ei kuitenkaan niin toivoton, ettei olisi mitään hyvääkään koskaan. Katsotaan kuinka käy.

Se puhuu mielenkiinnonkohteestaan niin paljon pitkiä monologeja, etten meinaa päästä pitämään omaani. Aika monet meidän "keskusteluista" on sitä ettei kumpikaan kuuntele toisen jaarittelua apollolaskeutumisesta vaan odottaa omaa vuoroaan selittää keskiaikaisista heinäpatjoista. Ihan hyvä, ei meitä monet jaksa edes esittää kuuntelevansa.

Ei osaa kuluttaa rahaa itseensä. Vaikka jollekkin olisi tarve niin pähkäilee ettei sillä nyt niin kiirettä ole. Pitää mennä melkeinpä kädestä pitäen kauppaan, jotta ostaa sen. Vertailuna muille voi ostaa helposti kalliitakin juttuja, esim. minulle uuden puhelimen kun vanha alkoi hidastelemaan pahasti.

Tää on ihan tosi mitätön valittamisen aihe, mutta silti ärsyttää. Oon sanonut sata kertaa miehelle että kun tyhjentää tiskikonetta niin jättää esim.kattilat sellaiselle hyllylle josta minä lyhyenä yletän ne ottaa. Mutta ei, aina ne pitää tunkea sinne ylimmälle hyllylle ja sit mun pitää aina ruokaa laittaessa keikkua jakkaralla että yletän niihin hiton kattiloihin :D

Vierailija kirjoitti:

Minun mollaaminen muiden läsnäollessa. 

JSS.

Itse en kuuntelisi tuollaista hetkeäkään.

Juoruaa kaikki asiani kollegoilleen töissään. Enää en kerro hänelle yhtään mitään henkilökohtaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mollaaminen muiden läsnäollessa. 

Kyllä kyllä...jaksaa aina ihmetyttää miksi ollaan suhteessa, jossa toinen ei kunnioita toista.

Ja kaikki muutkin tähän vastanneet. Olen todella harkinnut eroa jo jonkun aikaa. Mies saattaa mt-ongelmaisen tätini kassa yhtyä mollaamaan minua kesken perhejuhlien. Aina teen joko pahaa ruokaa, olen epäsiisti, en hoida lapsia tarpeeksi hyvin, olen laiska, jne. Se tehdään muka hauskan sarkasmin avulla. Keksitään joku vitsi, joka suunnataan jollain tavalla "puutteisiini". Todellisuudessa mies on itse aikaansaamaton ja laiska. Ihan hyvää ruokaa tekee, mutta lastenhoitokaan ei oikein ole sitä priimaa. Tätini kanssa minulla on huonot välit olleet pitkään. Hänellä se toisten mollaaminen on verissä ja tästä on ehkä 10v. sitten kun katkaisin yhteyden häneen. En enää aio edes perhejuhliinkaan kutsua. Olen saanut rohkeutta sanoa vastaan myös miehelle. Nyt kerään rohkeutta antaa miehelle lähtöpassit. Kyllä tämä epäkunnioittaminen saa riittää. Tähän on lähteneet miehen sisaretkin mukaan, joten varmaan ymmärrätte, etten enää käy anoppilassa silloin, kun miehen sisaret ovat siellä. Tämä liitto pysyisi kyllä kasassa, jos kokisin olevani miehelle tärkeä.