Miten sanoa miesystävälle etten halua viettää joulua yhdessä?

Ihan kuin minä ja mun pian ex-miesystävä, mutta toisinpäin. En usko että lapset ovat tässä se ongelma vaan se, että toinen haluaa tiiviimmän suhteen kuin toinen. 

Mä en ymmärrä miten kenellekään voi riittää tapaaminen kerran kuussa ja miten voi olla, ettei elämässä ole tilaa parisuhteelle. Miesystäväni ei osaa selittää, osaisiko ap?

Se että sulla on lapsia, ei oikeuta vedättämään seurustelukumppania. Ihme lapanen olet......Jos teillä ei ole yhteistä tulevaisuutta, niin pistä poikki. Jos mies eibkestä lasten ääniä, niin eipä oikein hyvältä vaikuta. Eikä lasten kurinpito oikeastaan hänelle kuuluisi, kun hän ei edes asu teillä. Toki kieltää saa, mutta jos sinä olet paikalla, niin silloin miehen ei kuulu ojentaa. Tajusinko nyt oikein, että tapaatte vain kerran kuussa? Eihän sitä voi oikein edes seurusteluksi sanoa...

Tuhlaatte toistenne aikaa roikkumalla suhteessa joka ei toimi. Tänä aikana olisitte molemmat voineet tavata jonkun muun, jonka kanssa homma toimisi niin upeasti, ettette voisi eroa kuvitellakaan olevanne erossa pitkiä aikoja.

Joulu on jo ovella, ilmoita nopeasti että aiot viettää joulun lasten kanssa, ja kysy juuri niinkuin ehdotettiin, että tapaisitteko vaikka tapaninpäivänä? Eroaminen näin joulun alla on ehkä liian raaka teko, joten tee se vasta joulun jälkeen.

Arvostan itse enemmän rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä kuin sitä että minua yritettäisiin säästää totuudelta kiertelemällä ja kaartelemalla.

Hyvää Joulua sinulle ja lapsillesi!

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 21:59"]

Viettäisin joulun mielelläni lasteni kanssa. Sopiiko, että tapaamme esim. tapaninpäivänä?

[/quote]

Ei konditionaalia, vaan "Vietän joulun lasten kanssa. Sopiiko että tapaamme esim. Tapaninpäivänä?"

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 08:16"]

[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 21:59"]

Viettäisin joulun mielelläni lasteni kanssa. Sopiiko, että tapaamme esim. tapaninpäivänä?

[/quote]

Ei konditionaalia, vaan "Vietän joulun lasten kanssa. Sopiiko että tapaamme esim. Tapaninpäivänä?"

[/quote] Ihan täsmälleen samaa meinasin kirjoittaa!! Eli selkeästi, ei jossitellen, kierrellen ja kaatrellen ja antaen epävarman kuvan itsestään millään epämääräisillä sanoilla. Ei tässä kysytä lupaa mieheltä, vaan ilmoitetaan, että on päättänyt viettää lasten kanssa joulun ja piste.

Aloin seurustelemaan mieheni kanssa. Minulla on exän kanssa lapsi. Sanoin ennenkuin suhde alkoi edes vakavoitua että lapsi on minulle aina ykkönen. Kukaan muu ei siihen yllä paitsi jos joskus saan lisää lapsia.Eli näillä mennään ota tai jätä, mutta lasta ei voi sivuuttaa.(mies ei ollut tavannut lasta vielä silloin).

n. 3kuukauden päästä halusin että mies ja lapsi tapaavat, jotta miehen kanssa voimme edes miettiä että tuleeko jutustamme mitään. 

Nyt monta vuotta myöhemmin olemme yhdessä ja kaikki on hyvin.

Mielestäni ap on julma miestä ja lapsiaan kohtaan kun vedättää miestä eikä halua mitään vakavaa. Miksi mies on tavannut lapsiasi jos et halua mitään pysyvää?

Ap, tiedätkö, että kun löytää oikean ihmisen, sen kanssa haluaa olla. Hän on joku, joka antaa voimia, ei vie niitä.

Että jos sinä haluat pelkän kevytsuhteen ja mies jotain vakavampaa, anna joululahjaksi hänelle vapaus lähteä sitä etsimään. Kepeään suhteeseen tyytyviä miehiä on pilvin pimein, naisella kuin naisella on varaa valita (no, ehkä samaan mieheen ei saa kaikkia haluamiaan ominaisuuksia, mutta valinnanvaraa on!)

Ennen kaikkea: panosta itseesi. Sinä haluat tiettyjä asioita, pidä niistä kiinni. Tai ainakin tiedät, mitä ET halua. Et halua selitellä perheesi asioita jollekin ulkopuoliselle.

Näin tässä yhtenä päivänä yhden entisen hoidon kaupassa lapsensa kanssa - tässä siis kaksi yksinhuoltajaa tapaili päiväkahvien merkeissä, mutta homma sitten hiipui - ja mies näytti aika ilottomalta ja teini lorvi vieressä pipo silmillä. Ei siinä mitään, mutta itse olin juuri ottanut oman lapseni kanssa pienen koeottelun lahjapaperipötköillä ja nauroimme kahdestaan siinä hyllyvälikössä.

Pidin tuota miestä ihan 'sopivana' elämäntilanteeseeni, mutta kun tajusin sen ilottomuuden mikä hänestä huokui (se ei ollut satunnaista surua yksinolosta) niin tuntui kuin olisi ollut mustan aukon vieressä. Minä en ala piristämään ja leikkimään hilpeää. Olen ehkä luonteeltani positiivinen ja yleensä onnellinen mutta siitä ei riitä ammennettavaksi.

Ihmissuhteet ovat vuorovaikutuksellisia. Sellaiset ovat parhaita, joissa molemmat antavat - sellaisen suhteen lopulta löysin. Sellainen suhde, jossa molemmat kilpailevat hellyydessä ja huomioimisessa. Olematta kuitenkaan ahdistava, niitäkin olen kokenut että toinen antaa ja antaa vaikka toinen ei halua ottaa vastaan....

Olen minä paraskin parisuhdeneuvoja. Kuitenkin, tuollainen miesystävä ei ole hyväksi. Ole mieluummin ilman. Tai ota seuraava jonosta. Niitä on.

^ Ihana, ihana, virkistävä, positiivinen, voimaannuttava, esimerkkillinen viesti ja kaiketikin kirjoittajakin! =)

Kerro hänelle kuin kenelle tahansa tutulle, miten vietät joulunpyhät ja kysy samaan syssyyn, sopisiko hänelle tavata nimeämänäsi päivänä. Et ala vänkäämään, jos mies alkaa, vaan toistat, että teet nyt tänä jouluna näin.

Todella hyvä, että laitat lapsesi etusijalle joulun vietossa! Älä mitenkään "pyytele anteeksi" aikomuksiasi, vaan todellakin ilmoitusluontoisesti kerrot asian. Voithan sanoa, että olet huomannut hänen väsyvän lasten hyörinään ja että haluat lasten saada iloita joulusta vapaasti.

Onko hänellä ketään, jonka luona viettää joulua? Asutteko lähekkäin, niin että hän voisi käydä syömässä kanssanne jonakin päivänä? 

Kyllä äiti ja lapset kuuluvat samaan pakettiin, joten ikävää, jos miesystäväsi ei tykkää olla lasten kanssa.

Kerrot hänelle suoraan, ettet halua mitään enempää. 

Pääsee hyvä mies etsimään sellaisen, joka tahtoo. No ei sillä, kyllä se tuosta sen verran nokkiinsa ottaa, että tajuaa kyllä muutenkin.