Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies pahoinpiteli minua melkein 30vuotta sitten, voimmeko silti ryhtyä sijaisperheeksi?
02.10.2020 |
Ei siisole tuon kerran jälkee lyönyt, otin eron ja elimme erillämme melkein 10 vuotta.
Palasimme yhteen 20 vuotta sitten ja saimme 2 lasta.
Pahoinpitelystä en tehnyt aikanaan rikosilmoitusta, lääkärissä kävin vammojen takia.
Tekiköhän lääkäri jonkin ilmoituksen tai raportin tms joka voisi estää meidän tukiperheeksi ryhtymisen. Mies ei ole lyönyt minua enää kertaakaan näiden 20vuoden aikana tuon yhden kerran jälkee.
Kommentit (38)
No ei varmastikaan näy missään rekistereissä 30 vuoden takaiset asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ette voi, olette jo liian vanhoja. Keskittyää hoitelemaan tulevia tai jo olevia lapsen lapsianne. Älkääkä enää lyökö toisianne.
Sijaisperheasiaan en ota kantaa mutta: Miten helvetissä joku nainen voi rakastella miehen kanssa, joka on joskus satuttanut tahallaan? En vain tajua.
Seutava turpakeikka eläkkeellä. Idiootti ap.
Kuka haluaa laittaa lapsen tuollaiseen perheeseen? Tulee entinen lapsi kun äijällä pää sekoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitte hakea, näihin käydään koulutus, on tiettyjä kriteerejä mitä tulee täyttää....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ap läheisriippuvainen? Miehesi löi sinua 30vuotta sitten ja samaasikaa katselet yhä
Miksi et löytänyt parempaa sinä aikana kun olitte erillään?
Jospa ap oli itse osasyyllinen tapahtuneeseen (tämähän on tabu josta on vaikea keskustella).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei varmastikaan näy missään rekistereissä 30 vuoden takaiset asiat.
Ikävä särkeä illuusiosi, mutta kyllä näkyvät. Sitä ihmettelen, miksi ap ei ole tilannut potilasasiakirjojaan? Todella kummallista.
Vieläkö joku haluaa tänä päivänä tukea lastensuojelun laittomuuksia?
Katsokaa lokakuunliike.com
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jospa ap oli itse osasyyllinen tapahtuneeseen (tämähän on tabu josta on vaikea keskustella).
Kyllä ap varmaan mainitsisi jos olisi itsekin pahoinpidellyt ja lyönti oli mieheltä itsepuolustus.
Vai oletko näitä viripäitä joiden mielestä esim. nalkuttamiseen voi vastata nyrkillä?
Selvästi miehellä nupissa vikaa kun kykenee pahoinpitelemään niin että toinen joutuu hoidattamaan vammoja lääkärissä. Vaikka ei enää löisi ap:ta, päässä voi napsahtaa vaativia lapsia hoitaessa.
Ette mitenkään sovi sjaisperheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää todellakaan ryhtykö. Ihminen joka lyö rakkaintaan, ei ole hyvä ihminen. Ja uudelle lyömiselle on vaara aina olemassa.
Sovinko sijaislapseksi, jos minua ei ole lyöty 20 vuoteen?
No, ei taatusti estä. Luitteko ap:n jutun? Kyseinen tapahtuma oli 30 vuotta sitten ja johti eroon kymmeneksi vuodeksi. Ovat nyt olleet 20 vuotta yhdessä. Eikä ap välttämättä ole lainkaan vanha, ehkä noin 50v. Mainiosti tuon ikäiset voi olla sijaisvanhempia, jos ei nyt ihan vauvalle enää.
En ymmärrä, miksi te hoette tuon pahoinpitelyn merkittävyyttä tänä päivänä. Se oli silloin se ja jos ei ole toistunut tämän uudelleen syttyneen suhteen aikana, niin eiköhän homma ole selvä. Nuorena ihmisellä voi ampua yli, pahoinpitelijäkin voi "parantua".
Tottakai. Minun teini sijoitettiin alkoholistiperheeseen. Se olikin ihan hyvä oppi lapselle kun kotona ei ollut päihdeongelmia. Näki sitten sitäkin menoa. NOT. Ei noihin sijari ja tukiperhe hommiin taida olla mitään kriteerejä kun kuka vaan voi olla.
En puolusta pahoinpitelyjä, mutta itselläni oli esimerkiksi 18-19 -vuotiaana muutama kerta tapana hyökätä poikaystävän kimppuun. Läpsin, tönin jne. Se liittyi omaan kypsymättömyyteen, kärsimättömyyteen ja siihen, että halusin toisen olevan kuin minä. En ymmärtänyt, miksei toinen toimi niin kuin haluan ja sain hirveät skitsot. Se suhde jatkui lähes 10 vuotta ja nämä läpsimiset loppui ekojen kuukausien jälkeen. Ero tuli ihan muista syistä. Nykyisen miehen kanssa olen ollut 20 vuotta ja en ole kertaakaan edes meinnut töniä tai läpsiä. En ylipäätään hermostu helposti ja hermostuessa korotan ääntäni vain. Ei edes tee mieli tai ole lähellä käydä kehenkään käsiksi. Ei edes aikanaan uhmaikäiseen lapseen saati mieheen.
En ota kantaa itse kysymykseen, mutta kysyisin eikö tosiaan ole mahdollista, että ihminen toimii väärin ja sen jälkeen muuttuu. Siis että yksi erehdys olisi muka koko elämänmittainen. Ettekö te itse ole koskaan tehneet mitään väärää? Olette olleet aina täydellisiä?
Alue: Aihe vapaa
Jos olet ap noin idiootti, että katselet miestä, joka on vaikka vain kerran lyönyt, älä ryhdysijaisvanhemmaksi.